Serhi Rudenko (s. 1970) viimeisteli lokakuussa 2022 teostaan Sankareiden Kiova: Kilpailu kaupungista ja sen herruudesta ja totesi, ettei se ollut helppoa. Juuri silloin Venäjä näet iski taas kerran ohjuksilla Kiovaan ja lukuisiin muihin Ukrainan kaupunkeihin. Rudenko uskoi, että oli menossa sodan loppunäytös ja että ukrainalaiset voittavat sen, niin että tulevat polvet saavat elää rauhassa ja […]
Historia ei sellaisenaan laukaise konflikteja mutta on kylläkin käytettävissä pönkittämään niitä. Etelä-Venäjä on keskiajalta lähtein ollut klaanien, pikkuruhtinaiden ja nousuhakuisten yhtenäisvaltioiden taistelutanner, jolla myös historiapolitiikkaa on käytetty taistelun voimavarana. Historiankirjoittajat ovat Ukrainassa ja Venäjällä auliisti ottaneet poliittisen roolin ja sen avulla raivanneet menneisyydestä tulevaisuuden lähtökohtia. 2000-luvun itä- ja etelä-Venäjällä erityisiä valtiollisia kollektiivisen muistin instituutteja on valjastettu käyttämään historiaa uusnationalististen skenaarioiden levittämiseen. Historian totuudellinen käyttö edellyttää kuitenkin historiatiedon luonteen mukaista dialogista kerrontaa.
Saksan toimia suhteessa Ukrainan sotaan on kritisoitu laajasti epävarmoina ja hapuilevina. Kritiikissä toistuu ajatus siitä, että Saksan tulisi ottaa Euroopan sisällä turvallisuus- ja puolustuspolitiittisen johtajan rooli. Saksaan kohdistuva kritiikki kuitenkin unohtaa maan ulkopolitiikan linjan, joka on perustunut toisen maailmansodan jälkeen erilaisten instituutioiden kautta rakentuvaan yhteistyöhön ja kansainvälisen yhteisön vahvistamiseen.
Taistelu vapaudesta: Ukrainan tie kohti demokratiaa ja rauhaa on kansainväliselle lukijakunnalle kirjoitettu subjektiivinen ja suorapuheinen suunvuoro itsenäisen Ukrainan historiasta ja poliittisesta elämästä. Sen kirjoittaja Julija Mendel (s. 1986) on opiskellut Ukrainan kirjallisuutta ja laatinut siitä 2012 väitöskirjan, jonka hänen professorinsa suostui lukemaan vasta lahjuksia saatuaan. Kirjan keskeisin henkilö on Volodymyr Zelenskyi ( s. 1978), joka […]
Venäjän suorittama Krimin valtaus vuonna 2014 aiheutti maailmalla ja myös Suomessa kirjojen tulvan, kun tietokirjailijat ryhtyivät valaisemaan aihepiirejä, jotka liittyvät Ukrainan ja Venäjän keskinäisiin suhteisiin sekä maiden väliseen sotaan. Useita teoksia on arvosteltu myös Agricolassa. Pamfletissaan Info-sota (2015) sotatieteilijä Saara Jantunen tarkastelee Venäjän levittämää disinformaatiota. Anne Applebaum puolestaan esittelee stalinismin karmeita vuosia kirjassaan Punainen nälkä […]
Vladimir Putinin esittämässä narratiivissa Venäjän ja lännen suhteista erottuu kaksi toistuvaa teemaa: Neuvostoliiton romahdus oli 1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi ja lännen pyrkimys on alistaa ja nöyryyttää Venäjää. Venäjän näkökulmasta Ukrainan konflikti on Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen. Se haluaa sodan varjolla haastaa Yhdysvallat ja sivuuttaa myös EU:n Euroopassa.
Markus Leikolan Sodan ja rauhan kronikan jälkisanoihin sisältyvä pohdiskelu teoksen – esseistiikaksi hän sen tyylilajia itse luonnehtii – sopii oivallisesti tämän muutamassa kuukaudessa syntyneen kirjan motoksi. Leikola on kirjailija ja pitkän uran tehnyt toimittaja, joka ehkä muistetaan ainakin Ylen A-Studiosta. Hän on vuosikymmenten varrella ehtinyt työskennellä myös maailman kriisipesäkkeissä. Niistä nyt käsillä olevan teoksen esipuheessa […]
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyistä on tähän mennessä ilmestynyt Suomessa ja suomeksi jo kaksi elämäkertaa. Lisää on luvassa syksyllä, ja kansainvälisillä markkinoilla valikoima on huomattavasti runsaampi. Kirjojen lisäksi maailman suurin nettikirjakauppa Amazon myy muun muassa Zelenskyin kuvalla varustettua t-paitaa (saatavana sekä miesten että naisten koot). Käsillä on nyt täysin kotimainen vaihtoehto, historioitsija Mika Kuljun Volodymyr Zelenskyi […]
Ukrainan sota tullaan vahvasti muistamaan siitä, että meemit muodostivat heti alusta lähtien konkreettisen osan sotatoimia ja sotapropagandaa. Sodan raadollisuutta memeettinen huumori ei kuitenkaan pystynyt peittämää – tuho ja kuolema vääntyivät päivityksissä äärimmäisen irvokkaisiin muotoihin. Meemit ovat välähdyksiä ihmisten ajatusmaailmaan, ja ne resonoivat villisti joka suuntaan. Haluamme uskoa ajatusmaailmaamme sopiviin sankaritarinoihin, mutta unohdamme, että lopputulos voi olla täysin toisenlainen.
Tietosanomat
Ukrainan sota koskettaa laajasti Suomea ja suomalaisia. Kansalliskirjaston suomalaisessa verkkoarkistossa toteutetaan ajankohtaista teemakeräystä sodasta ja Nato-keskustelusta, johon toivotaan keräysehdotuksia.
Yhteisöt muokkaavat yhteenkuuluvuuden tunnettaan suhteessa ”toisiin”. Kun jako meidän ja muiden välillä valjastetaan politiikan käyttöön, tuloksena on usein mielikuvien tietoinen kärjistäminen viholliskuviksi. Sosiaalisen median aikakaudella vihan kipinä on helppo lietsoa täyteen roihuunsa viikoissa – mutta sen sammuttaminen on liki mahdotonta. Viholliskuvilla poistetaan viimeisetkin estot silmittömään tappamiseen ja väkivaltaan. Jugoslavian sodissa lähinaapureista muokattiin verivihollisia järjestelmällisellä propagandalla. Sama ilmiö näkyy nyt Ukrainassa.
Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen Kriisit uudelleenmääriteltynä -tutkimuskeskittymä järjesti avoimen yleisöluennon Putinin sota – Putinin historia. Tilaisuudesta luotu tallenne on nyt katsottavissa.
Ukraina on Euroopan itää ja Euroopan länttä. Se on rajamaa, monien uskontojen, kielien ja kansojen sulatusuuni. Roomalais-katolisuus ja ortodoksisuus, etelässä islam ja historiassa juutalaisuus ovat jättäneet jälkensä maan moniin suuriin kaupunkeihin, joiden historia palautuu antiikin aikaan. Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe taustoittaa Ukrainan akuuttia tilannetta historiallisella katsauksella maan menneisyyteen.
Sodan varjo ulottuu nyt lähelle. Ajattelen ukrainalaisten ja venäläisten kohtaloa. Kuuntelen viileän analyyttisiä sotilaita ja näen sotilaallisen varautumisen täälläkin vahvistuvan. Tunnen painon sydänalassa. En tiedä, mitä ajatella. Enemmän kuin sotaa olen kuitenkin perinyt rauhaa. Kuulun sukupolveen, jolle sodan poissaolo on ainoa itse koettu tila – kirjoittaa emeritusarkkipiispa Kari Mäkinen.
Ukrainan sodassa on pelissä koko eurooppalainen arvoperusta. Eurooppalaisen turvallisuuden radikaali huonontuminen koskettaa akuuteimmin Euroopan unionia, mistä syystä juuri EU:n tulee ottaa vahva ja aktiivinen rooli ponnisteluissa sodan lopettamiseksi mahdollisimman nopeasti. Sota voi saada eurooppalaiset pohtimaan myös eurooppalaisen liittovaltiokehityksen negatiivisia ja positiivisia puolia kirjoitta Eurooppa-tutkija Kimmo Elo.
The European Museum Forum ja European Museum of the Year Award jäädyttävät yhteistyön venäläisten museoiden ja museoammattilaisten kanssa.