Maailman neljänneksi väkirikkain maa ja samalla maailman suurimman muslimiväestön omaava valtio Indonesia ei tyypillisesti paistattele länsimaisen median otsikoissa. Suomalaisissa tiedotusvälineissä maata on viime vuosikymmeninä käsitelty luultavasti eniten Acehin rauhanneuvottelujen yhteydessä vuonna 2005. Indonesian edustajien läsnäolo noteerattiin viime syksynä myös presidentti Martti Ahtisaaren hautajaisten yhteydessä. Vaikka Indonesiasta on tehty roppakaupalla ansiokasta historiantutkimusta, David Van Reybrouckin teos […]
Arvostelu
Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirran teos Francon kanssa? Suomi, Espanja ja kylmä sota lupaa nimensä mukaisesti tarkastella YYA-Suomen ja Francon Espanjan välisiä suhteita toisen maailmansodan jälkeen. Pakkasvirta paneutuu pääasiassa maiden välisiin valtiollisiin suhteisiin, mutta sivuaa siinä ohessa myös kulttuurisuhteita, turismia ja kauppaa, sekä elävöittää tutkimustaan yksittäisten ihmisten yllättävillä elämäntarinoilla Euroopan laidoilla. Pakkasvirta […]
Viime vuosien aikana sekä historioitsijat että toimittajat ovat kirjoittaneet Ukrainan ja Venäjän välisiä suhteita koskevia teoksia. Jokainen lukemani kirja on pannut miettimään Ukrainan kohtaloa sekä Putinin ajatusmaailmaa, mielenliikkeitä ja toimintaa. Kirjat ovat myös saaneet ihmettelemään mieletöntä vallan ja rahan himoa sekä häikäilemätöntä ja julkeaa pyrkimystä valtaan Ukrainan ja Venäjän lisäksi muuallakin maailmassa. Tähän mennessä pysäyttävin […]
Katja Hoyer on syntynyt Itä-Saksan Gubenissa 1985. Isä oli upseeri ja äiti opettaja. Hoyer oli nelivuotias Berliinin muurin murtuessa. Hän suoritti maisterin tutkinnon Jenan yliopistossa ja muutti Iso-Britanniaan 2010. Aiemmin hän on julkaissut Saksan keisarikuntaa käsittelevän teoksen Blood and iron. Muurin takana ei ala Itä-Saksan perustamisesta 1949 eikä edes toisen maailmansodan lopusta 1945 vaan kokemuksista, […]
Eletään sortokausia. Etelä-Pohjanmaalla, Ylihärmässä syntyy maailmaan vuonna 1884 poika, joka saa nimekseen Vihtori Kosola. Perhe muuttaa vuonna 1888 Lapualle vastapäätä Lapuan kirkkoa. Kun isä, Iisakki Kosola kuolee vuonna 1901, jää kotitilan hoito käytännössä seitsemäntoistavuotiaan pojan harteille. Lukumiestä Vihtorista ei tule, vaikka haluja olisi ollutkin. Sen sijaan hän opiskeli maatilan hoitoa ja hänestä kehittyi uudistuvan maatalouden […]
Arvostelu
Kylmän sodan suomalainen paradoksi on, että maa säilyi Neuvostoliiton naapureista ainoana tasavaltana ja onnistui paitsi säilyttämään myös tiivistämään läntisiä taloussuhteita, joiden ansiosta Suomi hyväksyttiin Euroopan järjestöjen jäseneksi melko kivuttomasti Neuvostoliiton romahduttua ja kylmän sodan päätyttyä. Toisille tämä lopputulos on menestystarina, toisille keinot olivat häpeällistä nöyristelyä ja suomettumista. Kummastakin näkökulmasta kaikesta voidaan kiittää tai syyttää Urho […]
Historiantutkija Reetta Hänninen on aikaisemmin julkaissut Helsingin Sanomien ensimmäisiä naistoimittajia käsitelleen väitöskirjan ja elämäkerran Maissi Erkosta sekä kirjoittanut yhdessä Niklas Jensen-Eriksenin ja Aleksi Mainion kanssa tietokirjan Helsingin Sanomien historiasta. Hänninen käsikirjoitti myös näyttelyn Routanaisia – vastarintaa ja valistusta 1899–1906, joka oli esillä Päivälehden museossa 17.11.2022–19.2.2023. Kapinaa ja kiusantekoa -kirjasta syntyvä ensivaikutelma on, että se tarjoaa […]
Kotkalaisella toimittaja-tietokirjailija Reijo Hämäläisellä on pitkä ja syvä suhde Kreikkaan ja kreikkalaisiin. Jälkisanojen mukaan tarkoituksena oli alun perin kirjoittaa ystävien yllyttämänä kreikkalainen keittokirja, mutta pian kynä veikin nyky-Kreikan yhteiskunnan, antiikin historian ja mytologian äärelle. Kirja sisältää kymmenen esseetä, joiden aiheet ja kronologinen kantama ovat osin päällekkäisiä. Yhdistävänä tekijänä teksteille on kreikkalaisten asema eri tavoilla ahdistettuina […]
Martti J. Kari on Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori, filosofian tohtori ja tiedustelueversti evp. Suomalaisen sotilastiedustelun huippuihin kuuluva mies on tutkinut Venäjää kolme vuosikymmentä ja opettanut kyberturvallisuutta Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2017. Hänen nimissään on eräänlainen akateeminen ennätys: Venäjän strategista kulttuuria käsittelevällä luennolla on ollut verkossa kaikkiaan ainakin 1,8 miljoonaa katsojaa. Luennolla on sama nimi kuin nyt käsillä […]
Juhani Suomen teos itsenäisen Suomen turvallisuuspolitiikan alkutaipaleesta, ensimmäisen maailmansodan päätöskuukausista K. J. Ståhlbergin presidenttikauden loppuun, on kattava esitys aikakauden ulko- ja sotilaspolitiikan ailahtelusta. Teoksesta piirtyy kuva tietynlaisesta villin lännen asetelmasta, jossa yksittäiset toimijat, etupäässä ulkoministerit ja joissain tapauksissa jopa yksittäiset lähettiläät, pyrkivät häikäilemättä vaikuttamaan valtion ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Esimerkiksi harvat lähettiläät edes pyrkivät objektiivisuuteen raporteissaan. […]
Yhdysvaltain ensimmäisen mustan presidentin muistelmateos, Luvattu maa, tempasi minut mukaansa sekä tyylillään että sisällöllään aivan kuten olivat tehneet hänen aikaisemmatkin kirjansa Rohkeus toivoa (The Audacity of Hope, suom. 2009) ja Unelmia isältäni (Dreams from my Father, suom. 2017. Yhtä innostuneena olin lukenut myös Michelle Obaman Minun tarinani (Becoming, suom. 2017). Barack Hussein Obama (s. 1961) […]
Tarttuessaan maailmansotien välissä toimineen Kansainliiton historiaan Heikki Mikkeli on uhmannut historiankirjoituksen metodista nationalismia, joka saa tutkijan arkistolähteiden saatavuuden takia valitsemaan aiheensa kansallisvaltion puitteista. Geneven hengessä Mikkeli kirjoittaa maailmanhistoriaa. Hän on kahlannut läpi paitsi Kansainliiton toimintansa aikana julkaisemat dokumentit mittavan määrän eri maiden historiallisten toimijoiden muistelmia ja raportteja. Näiden avulla hän arvioi uudelleen koulutotuutta, jonka mukaan […]
Petri Laukan kirja K. J. Ståhlbergin armoton matka kuuluu tarinallisen tietokirjallisuuden genreen, koska siinä käsitellään historiallista ilmiötä fiktiolle tyypillisin kerronnan keinoin. Kirjassa vuorottelee kaksi eri aikatasoihin sijoittuvaa kertomusta. Tummemmalle paperille painettu kertomus on tyyliltään kaunokirjallinen. Siinä kuvataan Suomen entisen presidentin K. J. Ståhlbergin ja hänen vaimonsa Esterin matkaa lapuanliikkeen muilutusauton takapenkillä kohti tuntematonta määränpäätä syksyllä […]
Ex-pääministeri Esko Ahon viimeisin kirja 1992 – Suomen valinnat aavekissojen varjossa on jatkoa syksyllä 2020 julkaistulle sarjan avausteokselle 1991 – Mustien joutsenten vuosi. Aho käy läpi hallituskautensa tapahtumat yksityiskohtaisemmin, kuin mitä yleisempiä asioita käsittelevät muistelmateokset, esimerkiksi Pääministeri (1998). Mielenkiintoinen detalji on kirjasarjan teosten nimet: Mustat joutsenet ja Aavekissat… Kuten lienee oikeus odottaa niin Aholta tullee […]
Tutkijapariskunta Marjaliisa ja Seppo Hentilä ovat aikaisemmin tehneet yhdessä kirjan Saksalainen Suomi 1918. Kuinka Suomi pelastui Saksan avulta? (Siltala 2016) Siinä he argumentoivat, että Suomesta tuli nykyisen kaltainen itsenäinen, parlamentaaris–demokraattinen tasavalta vasta vuonna 1919 – eikä siis vuoden 1905 suurlakon seurauksena, kuten historiankirjoituksessa yleensä on nähty. Nyt käsillä oleva tutkimus Tasavallan ensimmäiset. Presidenttipari Ester ja […]
Joskus 1980-luvulla alkoivat kymenlaaksolaiset poliitikot ja luovutetun Karjalankannaksen entiset asukkaat ideoida maantieteellis-historiallis-kulttuurista käsitettä Merikarjala. Se käsittää Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran uusimman julkaisun mukaan alueen, joka ulottuu idästä Rajajoelta, Terijoen entisestä pitäjästä Viipurin kautta länteen aina Pyhtäälle katketakseen sitten murre- ja kielirajaan entisen Vanhan Suomen rajaan Kymijoen läntiseen haaraan. Aluekäsite sisältää Karjalankannaksen ja nykyisen itäisen Kymenlaakson rantapitäjät […]
Kylmän sodan lopusta Euroopassa – ja muutamista muistakin viime vuosisadan loppukymmenten tapahtumista – kertoo Pekka Visurin ja Heikki Talvitien kirja Kylmän sodan päätös. Teoksen alaotsikkona on Draamaa Helsingissä, Moskovassa ja Berliinissä, ja vaikka kummankaan kirjoittajan esitystapa ei ole erityisen dramaattinen – pikemminkin tiukan, joskus jopa vähän kuivahkon, asiallinen – dramatiikkaa riittää tapahtumissa itsessään. Monien maiden […]
Persianlahden pikkujättiläiset. Bahrain. Kuwait. Oman. Qatar. Yhdistyneet Arabiemiraatit on tervetullut lisä Persianlahden maita, niiden historiaa ja nykytilannetta taustoittavien tietokirjojen harvalukuiseen osastoon. Itsekin olisimme kaivanneet tällaista suomenkielistä ”historiallista ja yhteiskunnallista tietokirjaa” vuonna 2019 alueelle muuttaessamme. Lukuisat vieraamme ovat myös kyselleet lukuvinkkejä alueesta. Persianlahden pikkujättiläiset tulee asiallisena yleisteoksena tarpeeseen. Kirjan rakenne on toimiva. Kolmesta pääluvusta ensimmäinen kuvaa […]
Sotkuinen Brexit-prosessi on paljastanut brittiläisen nyky-yhteiskunnan olemuksen, joka on moderni, mutta samalla myös feodaalisen ja imperiaalisen perintönsä vanki. Braudelilaisen pitkän keston ajatuksen kautta voi yrittää ymmärtää Brexitiä osana Britannian pitkän keston ”ancient regimeä”. Britannialla voi olla edessään lopullinen tilinteko imperiaalisen menneisyytensä kanssa jos Skotlanti itsenäistyy ja Irlannin saari yhdistyy.
Ari Helon lähestymistapa on selkeä ja johdonmukainen ja hänen omat vahvuutensa aatehistorian parissa pääsevät hyvin esille. Kansakunnan tarina on järjestetty perinteisen kronologisesti niin että lopuksi päädytään Donald Trumpin ja John Bidenin aikaan ja sen repiviin ristiriitoihin. Matkan varrella on suurin piirtein ne pysäkit jotka sieltä olettaakin löytyvän, aina itsenäisyystaistosta sisällissotaan ja suuresta lamasta 1960-luvun poliittisiin […]