”Voi vittu! Sinä olet, jos mahdollista, vielä tyhmempi kuin minä luulin.” – pääministeri Juha Sipilä toimittaja Salla Vuorikoskelle (Keskustan valtakunta, s. 187) Vähän pelottaa kirjoittaa tätä. Nimittäin kun Sulo Aittoniemi tutki poliisina Keskustan ja SDP:n korruptiota 1980-luvun Noppa-jutussa, hän sai peräänsä koko valtiokoneiston presidentti Koivistosta pääministeri Sorsaan ja Suojelupoliisiin. (Korruptio Suomessa, s. 48–56) Edelleen vuonna […]

Lue lisää

Teemu Tammikon (ent. Sinkkonen) väitöskirja Political Responses to Terrorism (2009) käsitteli maaliskuussa 2004 Madridissa paikallisjuniin tapahtuneita terrorihyökkäyksiä ja niiden vaikutusta esimerkiksi kriisinhallintaan ja espanjalaiseen äänestyskäyttäytymiseen. Sittemmin hän on työskennellyt eduskunnan alaisen Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. Tammikon tausta näkyy myös nyt arvioitavassa teoksessa, niin kirjan ansioissa kuin vähemmän onnistuneissa ratkaisuissakin. Teoksen ehdottomia ansioita ovat tarkasteltavan asian mielekäs […]

Lue lisää

Veikko Vennamon (1913-1997) poliittisesta kulta-ajasta on kulunut lähes viisikymmentä vuotta ja sitä kesti vain muutaman vuoden – korkeintaan vuosikymmenen. Tämä on hieman yllättävää, ajatellen puolueen mielikuvaa ja mainetta Suomen poliittisessa lähihistoriassa, joka on selvästi sen kokoa ja todellista vaikutusvaltaa suurempi. Vielä vaaleissa 1958 Veikko Vennamo valittiin eduskuntaan Maalaisliiton listoilta. Maalaisliiton puheenjohtajataiston vuonna 1956 hävinnyt Vennamo […]

Lue lisää

Vallasta voi hurmaantua ja siihen voi rakastua. Mitä useampi vuosi kuluu, sitä alkaa kuitenkin pitää yhä enemmän itsestään selvänä. Suhteessa valtaan ja hallitsemiseen on varmaa vain se, että jonain päivänä on luopumisen aika. Toisille se on jopa helpotus, mutta kaikilta se ei onnistu. Professori (emeritus) Martti Turtola on valinnut teoksensa aiheeksi ehkä paljastavimman näkökulman presidenttiemme […]

Lue lisää

Demokratia utopiana & sen vastavoimat tarjoaa aikalaisdiagnostisen ja voimakkaasti kantaa ottavan katsauksen demokratian nykyisiin kipukohtiin. Samalla kirja on myös toiveikas. Vaikka tällä hetkellä demokratiaa uhkaisikin näivettyminen, on myös toivoa paremmasta. Demokratia voidaan löytää uudelleen. Demokratiaa voidaan Teppo Eskelisen mukaan ajatella joko yksilöiden tasa-arvoon ja yhtäläisiin vaikutusmahdollisuuksiin perustuvana poliittisena ideaalina tai tiettyihin perusvapauksiin nojaavana yhteiskuntamallina. Liberaalissa […]

Lue lisää

Jälkimaailma muistaa Juho Niukkasen (1888–1954) lähinnä talvisodan aikaisena puolustusministerinä. Mutta Niukkanen oli myös paljon muuta. Ennen kaikkea hän oli sotienvälisen ajan johtavia maalaisliittolaisia poliitikkoja, vaikka ei ikinä noussut pääministeriksi tai presidentiksi asti. Maalaisliiton sisällä hänen valtansa oli kuitenkin vuosikymmenten ajan erittäin suurta ja se nosti hänet merkittäväksi vallankäyttäjäksi. Voikin pitää siis pienenä ihmeenä, että Niukkasesta […]

Lue lisää

Nimensä teos on saanut Zachris Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittaman isänmaallisen runon, ”Kesäpäivä Kangasalla”, mukaan. Runon ja siitä sävelletyn laulun luonnonläheinen isänmaallinen viritys istuu Siltalan mukaan hyvin metsäteollisuuden sinivalkoiseen omakuvaan. Siltala kuvaa itsenäisen Suomen metsäteollisuuden väkevää poliittista vaikutusvaltaa, jota kuitenkin ovat menestyksellä suitsineet toimiva demokratia ja vahvat instituutiot sekä maaseudun ja työväen vastavoimat. Metsäteollisuuden avulla Suomi […]

Lue lisää

Risto Hauvosen teos Taistelu Koivistosta. Mauno Koiviston presidenttikausi lähihistorian puntarissa esitellään johdannossa tutkijan väitöskirjasta innoituksen saaneeksi jatko-osaksi, jossa tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty Donald C. Wattin kehittämää typologiaa historiakuvan kehittymisestä tutkimuskohteena olevassa tapahtumassa. Historiantutkijoille Wattin typologia on ehkä tuttu, mutta muun yleisön palvelemiseksi sovellettavaa metodia olisi ollut perusteltua avata hieman laajemmin. Toisaalta työn varsinaisen sisällön kannalta Wattin […]

Lue lisää

2

Aikalaistensa humoristisesti ”Laihian profeetaksi” kutsuma Santeri Alkio on muuan niistä kansanvaltamme alkuaikojen poliittisista voimahahmoista, joiden aatemaailma ja arvovalta ovat säilyttäneet ajankohtaisuutensa. Siinä, missä monet muut eurooppalaiset talonpoikaispuolueet ovat menettäneet enimmän osan kannatuksestaan, ratsastaa Alkion elämäntyöstä alkunsa saanut Suomen Keskusta parhaillaan jälleen kerran mielipidemittausten aallonharjalla maan suosituimpana puolueena. Puolueen kestokyky lienee paljolti vahvan koneiston ansiota, mutta […]

Lue lisää