Roomalaiselta puhujalta, poliitikolta ja filosofilta Marcus Tullius Cicerolta on säilynyt jälkimaailmalle poikkeuksellisen laaja tuotanto, johon kuuluu filosofisia tutkielmia, oikeus- ja poliittisia puheita sekä retoriikan teoriaa ja historiaa käsitteleviä teoksia. Mutta Ciceroa ei tunneta vain poliitikkona ja filosofina hänen kirjoitustensa perusteella. Hänet tunnetaan myös henkilönä ja persoonallisuutena säilyneen laajan kirjekokoelmansa perusteella. Itse asiassa tuskin ketään antiikin […]

Lue lisää

1

Teoksen johdannon mukaan siinä ”maailman ja Suomen historia ovat taustalla, mutta keskiössä on Paasikivi.” Niinpä kirjassa varsinaisen henkilökuvan sijaan tarkennetaan kolmeen käännekohtaan: Tarton rauhaan, talvisotaa edeltäviin neuvotteluihin ja YYA-sopimukseen. Tämä on sinänsä perusteltua, mutta toisinaan tarina harhautuu epäolennaisuuksiin. Anekdootit ja sitaatit tulevat vahvalla syötöllä, mutta lukijalle ei sanota, mihin kokonaisuuksiin ne liittyvät. Lukija saa tietää […]

Lue lisää

Historian sisällä elävinä meidän on vaikeaa tietää, missä olemme juuri nyt suhteessa aiemmin tapahtuneeseen ja tapahtuvaan. Lienee melko riidatonta, että nyt aika on toisenlainen kuin aiempi, kylmän sodan päättymisen jälkeinen ajanjakso – vai oliko noissa parissa vuosikymmenessä muutenkin kyse vain läntisestä ylioptimismista. Tapahtumien muutosvauhtia kuvaa, että vielä Timo Miettisen teoksen ilmestymisen aikoihin syksyllä 2021 perinteinen […]

Lue lisää

Dosentti Jukka-Pekka Pietiäisen Ulkoministerin kujanjuoksu on hyvin kirjoitettu ja lähdeviitteistetty elämäkertatutkimus Rudolf Holstista (1881-1945) , ja erityisesti hänen toiminnastaan ulkopolitiikassa. Holsti oli kahteen otteeseen Suomen ulkoministeri. Hän toimi pitkään Kansainliiton palveluksessa ja kohosi siellä Pietiäisen mukaan suuresti arvostettuun asemaan. Pietiäisen kirja antaakin hyvän ja mielenkiintoisen kuvan myös työskentelystä Kansainliitossa, sekä kuvauksia Holstin työnteosta. Selvää oli, että […]

Lue lisää

Markku Jokisipilän teos on akateemiseen tutkimukseen pohjautuva tietokirja, tai kuten tekijä sitä kutsuu, suurelle yleisölle suunnattu tutkimuskirja. Vaikka kyseessä ei ole siis varsinainen vertaisarvioitu tutkimus, haluaa tekijä silti korostaa sen pohjautumista tieteeseen, avaten alussa myös tutkimusprosessia. Luonnollisesti sitä ei silti voi aivan vastaavin kriteerein arvioida kuin tutkimusta, jossa on omat muodollisuutensa. Kirjaa on pidetty kaikkein […]

Lue lisää

EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti virkakautensa toisen ”Unionin tila”-puheensa Euroopan parlamentissa. Käsittelen tässä, kuinka tämän tyyppisiä poliittisia tekstejä voidaan purkaa ja analysoida data-analyysin keinoin, ja kaivaa niistä esiin helposti piiloon jääviä, olennaisia seikkoja. Puhe korosti eurooppalaisille arvoille ja demokratialle keskeisten vapauksien suojelun ja turvaamisen tärkeyttä, sekä jatkuvuutta ja jo saavutettujen asioiden puolustamista.

Lue lisää

Yhdysvaltojen historiaa on aiemmassa tutkimuksessa lähestytty monesta eri näkökulmasta aikakausijaottelusta eri väestöryhmien menneisyyden kuvaamiseen. Kuitenkin koko Yhdysvaltojen alueen historian kattaminen aina mantereen asuttamisesta nykypäivään on urakka, johon harva tutkija uskaltaa lähteä. Yleisteoksen kirjoittaminen on aktiivista valintojen tekemistä ja se vaatii niiden tiedostamista: Mikä on tärkeää ja mikä jätetään syrjään? Miten rakentaa luvuista ja niiden kautta […]

Lue lisää

Risto Reunan elämäkerta Veikko Puskalasta (1911-1989) on sangen laaja esitys Puskalan toiminnasta puoluevakoilussa sekä tapahtumista sen ympärillä. Ajallisesti merkittävin osa tapahtumista on kylmän sodan ajalta, jolloin SDP ja kommunistit hakivat niskaotteita toisistaan. Vaikka kirjan nimi on ”Puskalan putiikki”, jolla viitataan Puskalan pyörittämään puoluevakoiluorganisaatioon, alkaa elämäkerran kirjoittaminen Puskalan lapsuudesta Kalajoelta. Kalajoelta Puskala muutti nuorena poikana Helsinkiin, […]

Lue lisää

1

Venäjän vallankumouksesta on kirjoitettu hyllymetreittäin. Monarkian kaataneesta helmikuun vallankumouksesta ja bolševikit valtaan nostaneesta lokakuun vallankumouksesta sekä niiden taustoista, syistä ja seurauksista on voinut lukea esimerkiksi Richard Pipesin, Sheila Fitzpatrickin, Richard Stitesin, Boris Kolonitskyn, Alan Woodin ja Orlando Figesin teoksista. Venäjän historiaan ja viktoriaanisen ajan naishistoriaan erikoistunut brittiläinen tietokirjailija Helen Rappaport on löytänyt tähän paljon tutkittuun […]

Lue lisää

Erkki Tuomioja on kirjoittanut uuden kirjansa monessa roolissa. Kokeneena ulkoministerinä ja kansanedustajana hän haluaa antaa seikkaperäisen ja vakuuttavan kuvan eduskunnasta ja valtioneuvostosta ulkopolitiikan hoitajana, oli kysymys sitten EU-asioista tai Suomen ja Venäjän suhteista. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen perustajana ja puheenjohtajana hän käyttää historiaa tulevaisuuden ajatteluun. Hän murehtii historian väärinkäyttöä niin meillä kuin muualla, etenkin Itä-Euroopassa […]

Lue lisää

Poliittinen ideologia tai maailmankatsomus paljastuu usein parhaiten sitä kautta, mikä jätetään sanomatta tai mikä ei tarvitse perusteluita. Poliitikkojen kärjekkäimmistä lausunnoista, jotka ovat oleellinen osa politiikkaa ja viholliskuvan määrittelyä paljastuu kyllä politiikan tekemisen tapa, mutta ajattelun juuret voivat jäädä ymmärtämättä. Laura Huhtasaaren ja Jussi Halla-ahon elämästä ja politiikasta kertovat, kärjekkäitä lausuntoja ruotivat kirjat kärsivät osin juuri […]

Lue lisää

Sosiaalinen media on valitettavasti hämärtänyt kuvaamme todellisuudesta. Verkossa pääsevät temmeltämään niin Venäjän trollit kuin ryssänvihaajatkin ilman tarpeellista kontrollia. Siksi on hyödyllistä, että suurta naapuriamme hyvin tunteva journalisti Arvo Tuominen on kirjoittanut yksiin kansiin painetun, kelvollisen läpileikkauksen kansojemme suhteista. Itse hän kertoo tislanneensa tapahtumia ja ihmiskohtaloita samalla otteella kuin pontikankeittäjä. Vertaus osuu kohdalleen myös siksi, että […]

Lue lisää

1

Kysessä on harvinaisen tärkeä opus, joka sisältää 74 dokumenttia joista suurin osa aikaisemmin julkaisemattomia asiakirjoja. Lisäksi kirjassa on  240 sivuinen johdanto, joka käsittelee poliittista kehitystä sekä kummankin osapuolen tiedustelu- ja vastatiedustelutoimintaa. Julkaistut asiakirjat koskevat muun muassa jatkosodan aikaisia agenttitietoja sekä Suomen poliittisen johdon, presidentti Risto Rytin, hallituksen ja eduskunnan kokousasiakirjoja ja mielipiteitä. Eräs raportti kertoo […]

Lue lisää

Jättiläisen henkäys on mielenkiintoisesti kirjoitettu teos, jolle Heikki Eskelisen taidokas käännös tekee oikeutta. Krister Wahlbäckin esseistinen tyyli toimii hyvin. Hän osoittaa aikaisemman tutkimuksen tuntemusta sekä samalla tutkimuksen katvealueita, joihin toivoo tutkijoiden tulevaisuudessa vielä tarttuvan. Laaja, 200 vuoden aikarajaus pakottaa osiltaan yleistyksiin ja tiukkoihin rajauksiin, jotka näkyvät valintoina siitä, mitä Wahlbäck on päättänyt tutkimukseensa sisällyttää. Rajaukset […]

Lue lisää

Lukuisat autoritarismiin keskittyneet historioitsijat ja muut tutkijat Euroopan ja Pohjois-Amerikan yliopistoista ovat allekirjoittaneet julkisen kirjeen, jossa he varoittavat demokratian tilasta maailmanlaajuisesti ja vaativat välitöntä toimintaa.

Lue lisää

Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimista (1867–1951) on tehty kirjoja ehkä enemmän kuin kenestäkään muusta suomalaisesta, mutta hänen läheisin työtoverinsa, kenraali Erik Heinrichs (1890–1965) on jäänyt vähemmälle huomiolle. Valtiotieteen tohtori Pekka Visurin tuorein teos paikkaa tätä aukkoa. Samalla se on luonteva jatke Visurin suomentamille Waldemar Erfurthin päiväkirjoille, saksalaiskenraalihan oli Wehrmachtin yhteyshenkilö Suomen armeijan päämajassa. Heinrichs puolestaan […]

Lue lisää

1

Pitkän diplomaattiuran tehnyt Arto Mansala (s. 1941) työskenteli ulkoministeriön palveluksessa yli 40 vuotta ja toimi eri tehtävissä Suomen lähetystöissä useissa maissa. Suurlähettiläänä hän toimi Budapestissä vuosina 1985–1989, Pekingissä 1989–1992, Moskovassa 1993–1996 sekä Bonnissa ja Berliinissä 1996–2001. Suomeen palattuaan hän toimi ulkoministeriössä mm. valtiosihteerinä vuosina 2003–2006. Ulkomailla vietetyt vuodet ovat antaneet Mansalalle paljon aiheita muistelemiseen ja […]

Lue lisää

Viime vuosina Viron ja Suomen yhteistyö on kehittynyt monella tavalla. Uudelleenitsenäistymisen alkuvuosien avustuspolitiikka ja yhteisöjen ja kuntien välinen ystävyystoiminta on hiljalleen hiipunut ja kanssakäyminen niin talouden, kulttuurin kuin politiikankin saralla on muuttunut molempia osapuolia hyödyntäväksi yhteistyöksi. Helsinki ja Tallinna ovat lähentyneet toisiaan ja muodostavat jo nyt eräänlaisen voimakaksikon, jotkut jopa suunnittelevat tunnelia kaupunkien välille ja […]

Lue lisää

Witold Szabłowskin haastattelut ja tuokiokuvat kertovat omaa ruohonjuuritason tarinaansa siitä, kuinka entiset neuvostotasavallat ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olleet maat etsivät yhä tasapainoa menneisyyden käytäntöjen ja nykyajan tehokkuuden välillä. Siirtymä kapitalismiin ei kaikkialla ole ollut sujuva ja vanhat tavat ovat juurtuneet syvään. Szabłowskin haastateltavina on lähinnä heitä, jotka ovat niukasti päässeet osallisiksi uuden maailmanjärjestyksen hedelmistä: syrjäseutujen ja […]

Lue lisää

Theodor W. Adornon (1903-1969) vuonna 1967 pidetyn luennon julkaisu nykyhetkessä vie helposti ajatukset 2000-luvun oikeistopopulistisiin virtauksiin läntisessä maailmassa. Ja miksi ei veisi, yhtäläisyyksiä löytyy helposti siinä missä eroavaisuuksiakin. Nationalismin haamumainen nousu keskellä globalisaatiokehitystä, nopea tuotanto- ja viestintäteknologinen muutos, pääomien keskittyminen ja affekteihin nojaavan propagandan menestys yhdistävät ilmiöitä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kyse on yksittäisestä […]

Lue lisää