Historiantutkija Reetta Hänninen on aikaisemmin julkaissut Helsingin Sanomien ensimmäisiä naistoimittajia käsitelleen väitöskirjan ja elämäkerran Maissi Erkosta sekä kirjoittanut yhdessä Niklas Jensen-Eriksenin ja Aleksi Mainion kanssa tietokirjan Helsingin Sanomien historiasta. Hänninen käsikirjoitti myös näyttelyn Routanaisia – vastarintaa ja valistusta 1899–1906, joka oli esillä Päivälehden museossa 17.11.2022–19.2.2023. Kapinaa ja kiusantekoa -kirjasta syntyvä ensivaikutelma on, että se tarjoaa […]
Kotkalaisella toimittaja-tietokirjailija Reijo Hämäläisellä on pitkä ja syvä suhde Kreikkaan ja kreikkalaisiin. Jälkisanojen mukaan tarkoituksena oli alun perin kirjoittaa ystävien yllyttämänä kreikkalainen keittokirja, mutta pian kynä veikin nyky-Kreikan yhteiskunnan, antiikin historian ja mytologian äärelle. Kirja sisältää kymmenen esseetä, joiden aiheet ja kronologinen kantama ovat osin päällekkäisiä. Yhdistävänä tekijänä teksteille on kreikkalaisten asema eri tavoilla ahdistettuina […]
Martti J. Kari on Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori, filosofian tohtori ja tiedustelueversti evp. Suomalaisen sotilastiedustelun huippuihin kuuluva mies on tutkinut Venäjää kolme vuosikymmentä ja opettanut kyberturvallisuutta Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2017. Hänen nimissään on eräänlainen akateeminen ennätys: Venäjän strategista kulttuuria käsittelevällä luennolla on ollut verkossa kaikkiaan ainakin 1,8 miljoonaa katsojaa. Luennolla on sama nimi kuin nyt käsillä […]
Juhani Suomen teos itsenäisen Suomen turvallisuuspolitiikan alkutaipaleesta, ensimmäisen maailmansodan päätöskuukausista K. J. Ståhlbergin presidenttikauden loppuun, on kattava esitys aikakauden ulko- ja sotilaspolitiikan ailahtelusta. Teoksesta piirtyy kuva tietynlaisesta villin lännen asetelmasta, jossa yksittäiset toimijat, etupäässä ulkoministerit ja joissain tapauksissa jopa yksittäiset lähettiläät, pyrkivät häikäilemättä vaikuttamaan valtion ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Esimerkiksi harvat lähettiläät edes pyrkivät objektiivisuuteen raporteissaan. […]
Yhdysvaltain ensimmäisen mustan presidentin muistelmateos, Luvattu maa, tempasi minut mukaansa sekä tyylillään että sisällöllään aivan kuten olivat tehneet hänen aikaisemmatkin kirjansa Rohkeus toivoa (The Audacity of Hope, suom. 2009) ja Unelmia isältäni (Dreams from my Father, suom. 2017. Yhtä innostuneena olin lukenut myös Michelle Obaman Minun tarinani (Becoming, suom. 2017). Barack Hussein Obama (s. 1961) […]
Tarttuessaan maailmansotien välissä toimineen Kansainliiton historiaan Heikki Mikkeli on uhmannut historiankirjoituksen metodista nationalismia, joka saa tutkijan arkistolähteiden saatavuuden takia valitsemaan aiheensa kansallisvaltion puitteista. Geneven hengessä Mikkeli kirjoittaa maailmanhistoriaa. Hän on kahlannut läpi paitsi Kansainliiton toimintansa aikana julkaisemat dokumentit mittavan määrän eri maiden historiallisten toimijoiden muistelmia ja raportteja. Näiden avulla hän arvioi uudelleen koulutotuutta, jonka mukaan […]
Petri Laukan kirja K. J. Ståhlbergin armoton matka kuuluu tarinallisen tietokirjallisuuden genreen, koska siinä käsitellään historiallista ilmiötä fiktiolle tyypillisin kerronnan keinoin. Kirjassa vuorottelee kaksi eri aikatasoihin sijoittuvaa kertomusta. Tummemmalle paperille painettu kertomus on tyyliltään kaunokirjallinen. Siinä kuvataan Suomen entisen presidentin K. J. Ståhlbergin ja hänen vaimonsa Esterin matkaa lapuanliikkeen muilutusauton takapenkillä kohti tuntematonta määränpäätä syksyllä […]
Ex-pääministeri Esko Ahon viimeisin kirja 1992 – Suomen valinnat aavekissojen varjossa on jatkoa syksyllä 2020 julkaistulle sarjan avausteokselle 1991 – Mustien joutsenten vuosi. Aho käy läpi hallituskautensa tapahtumat yksityiskohtaisemmin, kuin mitä yleisempiä asioita käsittelevät muistelmateokset, esimerkiksi Pääministeri (1998). Mielenkiintoinen detalji on kirjasarjan teosten nimet: Mustat joutsenet ja Aavekissat… Kuten lienee oikeus odottaa niin Aholta tullee […]
Tutkijapariskunta Marjaliisa ja Seppo Hentilä ovat aikaisemmin tehneet yhdessä kirjan Saksalainen Suomi 1918. Kuinka Suomi pelastui Saksan avulta? (Siltala 2016) Siinä he argumentoivat, että Suomesta tuli nykyisen kaltainen itsenäinen, parlamentaaris–demokraattinen tasavalta vasta vuonna 1919 – eikä siis vuoden 1905 suurlakon seurauksena, kuten historiankirjoituksessa yleensä on nähty. Nyt käsillä oleva tutkimus Tasavallan ensimmäiset. Presidenttipari Ester ja […]
Joskus 1980-luvulla alkoivat kymenlaaksolaiset poliitikot ja luovutetun Karjalankannaksen entiset asukkaat ideoida maantieteellis-historiallis-kulttuurista käsitettä Merikarjala. Se käsittää Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran uusimman julkaisun mukaan alueen, joka ulottuu idästä Rajajoelta, Terijoen entisestä pitäjästä Viipurin kautta länteen aina Pyhtäälle katketakseen sitten murre- ja kielirajaan entisen Vanhan Suomen rajaan Kymijoen läntiseen haaraan. Aluekäsite sisältää Karjalankannaksen ja nykyisen itäisen Kymenlaakson rantapitäjät […]
Kylmän sodan lopusta Euroopassa – ja muutamista muistakin viime vuosisadan loppukymmenten tapahtumista – kertoo Pekka Visurin ja Heikki Talvitien kirja Kylmän sodan päätös. Teoksen alaotsikkona on Draamaa Helsingissä, Moskovassa ja Berliinissä, ja vaikka kummankaan kirjoittajan esitystapa ei ole erityisen dramaattinen – pikemminkin tiukan, joskus jopa vähän kuivahkon, asiallinen – dramatiikkaa riittää tapahtumissa itsessään. Monien maiden […]
Persianlahden pikkujättiläiset. Bahrain. Kuwait. Oman. Qatar. Yhdistyneet Arabiemiraatit on tervetullut lisä Persianlahden maita, niiden historiaa ja nykytilannetta taustoittavien tietokirjojen harvalukuiseen osastoon. Itsekin olisimme kaivanneet tällaista suomenkielistä ”historiallista ja yhteiskunnallista tietokirjaa” vuonna 2019 alueelle muuttaessamme. Lukuisat vieraamme ovat myös kyselleet lukuvinkkejä alueesta. Persianlahden pikkujättiläiset tulee asiallisena yleisteoksena tarpeeseen. Kirjan rakenne on toimiva. Kolmesta pääluvusta ensimmäinen kuvaa […]
Sotkuinen Brexit-prosessi on paljastanut brittiläisen nyky-yhteiskunnan olemuksen, joka on moderni, mutta samalla myös feodaalisen ja imperiaalisen perintönsä vanki. Braudelilaisen pitkän keston ajatuksen kautta voi yrittää ymmärtää Brexitiä osana Britannian pitkän keston ”ancient regimeä”. Britannialla voi olla edessään lopullinen tilinteko imperiaalisen menneisyytensä kanssa jos Skotlanti itsenäistyy ja Irlannin saari yhdistyy.
Ari Helon lähestymistapa on selkeä ja johdonmukainen ja hänen omat vahvuutensa aatehistorian parissa pääsevät hyvin esille. Kansakunnan tarina on järjestetty perinteisen kronologisesti niin että lopuksi päädytään Donald Trumpin ja John Bidenin aikaan ja sen repiviin ristiriitoihin. Matkan varrella on suurin piirtein ne pysäkit jotka sieltä olettaakin löytyvän, aina itsenäisyystaistosta sisällissotaan ja suuresta lamasta 1960-luvun poliittisiin […]
Roomalaiselta puhujalta, poliitikolta ja filosofilta Marcus Tullius Cicerolta on säilynyt jälkimaailmalle poikkeuksellisen laaja tuotanto, johon kuuluu filosofisia tutkielmia, oikeus- ja poliittisia puheita sekä retoriikan teoriaa ja historiaa käsitteleviä teoksia. Mutta Ciceroa ei tunneta vain poliitikkona ja filosofina hänen kirjoitustensa perusteella. Hänet tunnetaan myös henkilönä ja persoonallisuutena säilyneen laajan kirjekokoelmansa perusteella. Itse asiassa tuskin ketään antiikin […]
Teoksen johdannon mukaan siinä ”maailman ja Suomen historia ovat taustalla, mutta keskiössä on Paasikivi.” Niinpä kirjassa varsinaisen henkilökuvan sijaan tarkennetaan kolmeen käännekohtaan: Tarton rauhaan, talvisotaa edeltäviin neuvotteluihin ja YYA-sopimukseen. Tämä on sinänsä perusteltua, mutta toisinaan tarina harhautuu epäolennaisuuksiin. Anekdootit ja sitaatit tulevat vahvalla syötöllä, mutta lukijalle ei sanota, mihin kokonaisuuksiin ne liittyvät. Lukija saa tietää […]
Historian sisällä elävinä meidän on vaikeaa tietää, missä olemme juuri nyt suhteessa aiemmin tapahtuneeseen ja tapahtuvaan. Lienee melko riidatonta, että nyt aika on toisenlainen kuin aiempi, kylmän sodan päättymisen jälkeinen ajanjakso – vai oliko noissa parissa vuosikymmenessä muutenkin kyse vain läntisestä ylioptimismista. Tapahtumien muutosvauhtia kuvaa, että vielä Timo Miettisen teoksen ilmestymisen aikoihin syksyllä 2021 perinteinen […]
Dosentti Jukka-Pekka Pietiäisen Ulkoministerin kujanjuoksu on hyvin kirjoitettu ja lähdeviitteistetty elämäkertatutkimus Rudolf Holstista (1881-1945) , ja erityisesti hänen toiminnastaan ulkopolitiikassa. Holsti oli kahteen otteeseen Suomen ulkoministeri. Hän toimi pitkään Kansainliiton palveluksessa ja kohosi siellä Pietiäisen mukaan suuresti arvostettuun asemaan. Pietiäisen kirja antaakin hyvän ja mielenkiintoisen kuvan myös työskentelystä Kansainliitossa, sekä kuvauksia Holstin työnteosta. Selvää oli, että […]
Markku Jokisipilän teos on akateemiseen tutkimukseen pohjautuva tietokirja, tai kuten tekijä sitä kutsuu, suurelle yleisölle suunnattu tutkimuskirja. Vaikka kyseessä ei ole siis varsinainen vertaisarvioitu tutkimus, haluaa tekijä silti korostaa sen pohjautumista tieteeseen, avaten alussa myös tutkimusprosessia. Luonnollisesti sitä ei silti voi aivan vastaavin kriteerein arvioida kuin tutkimusta, jossa on omat muodollisuutensa. Kirjaa on pidetty kaikkein […]
EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti virkakautensa toisen ”Unionin tila”-puheensa Euroopan parlamentissa. Käsittelen tässä, kuinka tämän tyyppisiä poliittisia tekstejä voidaan purkaa ja analysoida data-analyysin keinoin, ja kaivaa niistä esiin helposti piiloon jääviä, olennaisia seikkoja. Puhe korosti eurooppalaisille arvoille ja demokratialle keskeisten vapauksien suojelun ja turvaamisen tärkeyttä, sekä jatkuvuutta ja jo saavutettujen asioiden puolustamista.