Historia ei sellaisenaan laukaise konflikteja mutta on kylläkin käytettävissä pönkittämään niitä. Etelä-Venäjä on keskiajalta lähtein ollut klaanien, pikkuruhtinaiden ja nousuhakuisten yhtenäisvaltioiden taistelutanner, jolla myös historiapolitiikkaa on käytetty taistelun voimavarana. Historiankirjoittajat ovat Ukrainassa ja Venäjällä auliisti ottaneet poliittisen roolin ja sen avulla raivanneet menneisyydestä tulevaisuuden lähtökohtia. 2000-luvun itä- ja etelä-Venäjällä erityisiä valtiollisia kollektiivisen muistin instituutteja on valjastettu käyttämään historiaa uusnationalististen skenaarioiden levittämiseen. Historian totuudellinen käyttö edellyttää kuitenkin historiatiedon luonteen mukaista dialogista kerrontaa.
Nyt käsillä oleva teos pohjautuu hänen sosiologian väitöskirjaansa Inkerinsuomalaisten karkotus, hajaannus ja vastarinta Stalinin ajan Neuvostoliitossa aikalaiskirjeiden ja muistitiedon valossa (Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta 2023). Kuten nimikin kertoo, historianomaisen tutkimuksen sisältöaines perustuu pitkälti suulliseen perinteeseen ja säilyneeseen kirjemateriaaliin. Metodi tarkastella historiaa näin on siinä mielessä mielenkiintoinen, että tämän tyyppinen aineiston käyttö on laajentunut suullisen perinteen […]
Kansainvälinen yhteisö on Ukrainan hyökkäyssodan jälkeen ymmällään. Onko Venäjä julma Leviathan vai arvaamattomien johtajiensa uhri? Kaksi suhteellisen tuoretta historiateosta, Antony Beevorin Russia: Revolution and Civil War 1917–1921 (2022) ja Vladislav Zubokin Collapse: The Fall of the Soviet Union (2021) etsivät vastausta Venäjän 1900-luvun käänteentekevistä kumouksista. Beevor on tuottelias sotahistorian kirjoittaja ja Zubok London School of Economicsin tutkija. […]
Suomalaisen kirjallisuuden seura on julkaissut Stalinin vainojen muistot -tietopaketin. Verkossa julkaistu tietopaketti on osa SKS:n Stalinin vainojen muistot -hanketta (2021-2022). Verkkojulkaisun kautta pääset tutustumaan muun muassa suomalaisten Venäjän siirtolaisuuden historiaan sekä vaiheisiin Stalinin vainoissa.
Olen seurannut Anneli Heliön uurastusta läheltä, aina 1980-luvun lopulta. Kohtasimme silloin sattumalta Imatra-festivaaleilla 1988, Neuvostoliiton toisinajattelija-taiteilijoiden saapuessa joukolla Suomeen, Mihail Gorbatshovin glasnost ja perestroika-ajan vanavedessä. Imatra-festivaalin organisaattori oli elokuvaohjaaja Anssi Mänttäri – hän oli myös Sodankylän elokuvajuhlien merkittävä takapiru paria vuotta aikaisemmin – mutta ei suomalaisyleisö tuolloin vielä löytänyt vaihtoehtoista venäläiskulttuuria, vaikka ohjelmisto oli Imatrankosken […]
Vuonna 2014 Angela Merkel tavattuaan Vladimir Putinin totesi hämmentyneenä Vladimir Putinin mielen liikkuneen ikään kuin muissa maailmoissa. Merkel oli odottanut kahden reaalipoliitikon järkeen käypää keskustelua Euroopan politiikasta, mutta sai yrittää seurata lähes metafyysistä keskustelua. Charles Clover, Financial Times-lehden Moskovan kirjeenvaihtaja vuosilta 2008–2013, paneutuu kirjassaan Black Wind, White Snow – Russia´s New Nationalism (2016) venäläiseen mielenmaisemaan. […]
Syksyllä 2022 ilmestynyt Anne Applebaumin järkälemäinen Gulag. Vankileirien saariston historia on kirjoitettu alunperin jo yli parikymmentä vuotta sitten. Se julkaistiin monilla kielillä heti ilmestyttyään, vuonna 2003 ja sai myös arvostetun Pulitzer -palkinnon 2004. Oli korkea aika kääntää se suomeksikin, kiitos Siltala-kustantajan ja loistavan suomentajan, Antero Helasvuon. Toimittaja ja tietokirjailija Applebaum on Gulagin jälkeen kirjoittanut myös […]
Harvardin yliopiston Venäjän ja Euraasian tutkimuksen keskus on kehittänyt uuden digitaalisen tietokannan Neuvostoliiton historian aineistoista. Tietokannan on tarkoitus tuoda entisten Neuvostotasavaltojen aineistoja helpommin saataville, sekä tarjota materiaalia myös englanniksi.
Itä-Suomen yliopiston professori Maria Lähteenmäki kuvaa suomalaisnaisten tarinoita Neuvosto-Karjalassa kirjassaan Punapakolaiset. Suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa. Tutkimuksessa kuvataan punaisten hätäistä pakenemista Neuvosto-Venäjälle sisällissodan loppuvaiheilla, sekä heidän elämää ja kohtaloita 1920- ja 1930-lukujen Neuvosto-Karjalassa.
Tietosanomat
Selectric Bug on mielenkiintoinen tapaus sekä vakoilun että tekniikan historian kannalta. Kyse oli neuvostoliittolaisten kehittelemästä vakoilulaitteesta, joka asennettiin IBM-Selectric kirjoituskoneeseen. Laite välitti eteenpäin jokaisen painalluksen, joka kirjoituskoneen näppäimistöllä tehtiin. Selectric Bug yllätti yhdysvaltalaiset aikanaan täysin, sillä kyseinen vakoilulaite oli huomattava parannus neuvostoliittolaisten käyttämään vakoilutekniikkaan.
Kun venäläinen yhteiskunta murtuu ja suhteemme Venäjään kriisiytyy, joudumme pohtimaan suhdettamme myös toisinajattelijoihin ja kriitikoihin. Yksi kriitikoista oli näyttelijä, trubaduuri ja runoilija Vladimir Vysotski, joka etsi totuutta valheita täynnä olleesta yhteiskunnasta kirjoittaa Turun yliopiston kulttuurihistorian emeritusprofessori Kari Immonen.
Neuvostoliiton sotilastiedustelun korkea-arvoinen vakooja ja upseeri Ursula Kuczynski, (tunnettiin myös nimillä: Ruth Werner, Ursula Hamburger ja Ursula Beurton (1907–2000) välitti kahden vuosikymmenen ajan vakoilutietoja Moskovaan, mutta vältti kiinnijäämisen turvallisuuspalveluiden epäilyistä huolimatta. Ben Macintyren (s.1963) kirjauutuus keskittyy tähän suurelle yleisölle melko tuntemattoman agentti ”Sonjan” tarinaan, mutta nojaa pitkälti naisen omiin muistelmiin ja aikaisempiin tutkimuksiin. Teoksen ansio […]
Mikko Porvalin teos Kohti itää. Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941 tarjoaa laajan kuvan niin viime sotia edeltävien vuosien vakoilu- ja tiedustelutoiminnasta, talvisodan tiedustelusta, välirauhan salaisesta tiedonhankinnasta kuin luonnollisesti ensimmäisen sotakesän partiotiedustelusta ja muusta tiedonhankinnasta. Hyvän ja perusteellisen tekstin rinnalla kulkevat kaukopartio-osasto Vehniäisen (U2/V, sittemmin vuodesta 1943 1/ErP4) sotapäiväkirjan merkinnät ja niiden myötä myös tiedustelupäiväkirjatiedot. On kyllä […]
Pietarilainen innokas paikallishistorian tutkija Jevgeni Balašov on jo kauan julkaissut lukuisia luovutetun Karjalankannaksen pitäjä- ja kyläoppaita lähteinään lähinnä alueen monipuolinen suomenkielinen kirjallisuus. Kirjoillaan hän on pyrkinyt osoittamaan alueen nykyasukkaille, että Kannaksen historian alkuhetki ei ole suinkaan vuosi 1944 – eikä edes vuosi 1940, jolloin venäläisiä ”uudisrakentajia” pääsi ensimmäisen kerran muuttamaan alueelle. Monivuotisen tutkimustyönsä yhteydessä Balašov […]
Koivistolaisen ratavartija Jalmari Piilikankaan Martta-puoliso oli yksi kahdestasadasta Otto-Wille Kuusisen johtaman Suomen demokraattisen kansantasavallan kansalaisesta, jotka jäivät talvisodassa puna-armeijan valloittamalle Karjalankannakselle. 38-vuotiaan Martan pitkä taival neuvostovankileiriltä toiselle alkoi jo talvisodan aikana, kun häntä syytettiin vakoilijaksi. Koiviston maalaiskunnassa asuneen Martan aviopuoliso oli ratavartija Jalmari Piilikangas. Sekä Jalmari että perheen kaksi tytärtä, 16-vuotias Sirkka ja 10-vuotias Eila, […]
Sekä Lauri Hokkanen että suurin osa muistakin taistolaisuutta selittävistä kirjoista ja muistelijoista käsittelevät vain ja ainoastaan ylätason ja eliitin totuuksia ja toimia, eivät esimerkiksi radikaalin opiskelijaliikkeen historiaa sellaisenaan. Matti Hyvärisen Viimeiset taistot ja Heikki Mäki-Kulmalan teokset teemasta ovat mielestäni merkittävimpiä – erityisesti Hyvärisen tutkimus ja haastatteluihin perustuva opus 1990-luvulta. Neuvostoliiton ja SKP:n historia pääosassa Kenen […]
Muistelen Anais Ninin kirjoittaneen aikoinaan Vakoilija rakkauden talossa – pienromaanissa rakastajattaren ja vakoilijan työn luonteesta. Hän löysi paljon ilmeisiä yhteneväisyyksiä: jatkuvaa roolipeliä, näyttelemistä, pettämistä, valehtelua. Kun viedään ajatuskulku kansainväliseen vakoiluun ja vaikka kaksoisagentin arkeen, työelämän umpisolmut ja näyttelemistaidot ovat vielä hurjemmat! Tällaista arkea elettiin kuitenkin esimerkiksi Suomen ja nuoren neuvostovaltion rajaseudulla sata vuotta sitten. Vakoilijoita […]
Jyrki Koulumies palaa uusimmassa kirjassaan Itärakentajat – Työmailla Neuvostoliitossa idänkauppaan tuoreella ja mielenkiintoisella näkökulmalla. Hän toteaa motiivikseen kirjan kirjoittamiselle sen, ettei suomalaisia rakennusvientihankkeita ole kattavasti tutkittu akateemisesti, sekä sen, että 1970-luvulta alkaen itänaapurin rakennustyömailla töitä tehneet ovat nyt suurelta osin eläkeiässä. On siis ollut korkea aika kerätä heidän muistitietoaan talteen. Kolmantena pontena kirjalle on selvästi […]
Kirjan kertomus sijoittuu 1950–80 -lukujen tapahtumiin erityisesti Suomen rajan ja Leningradin välillä. Kuitenkin on kiinnostavaa havaita, että kirjoittaja Yury Shikalov on syntynyt lähellä Uralia, Udmurtian tasavallassa, samoin kuin vuoden 2012 Euroviisuedustajat, Buranovskie babushkit eli Buranovon mummot. Udmurtin kieli on kaukaista sukua suomelle, mutta Shikalov lienee siirtynyt Suomeen 1995 muista syistä. Alun perin hydrologin koulutuksen saanut […]
Tietosanomat
Kansallisarkistossa on meneillään viisivuotinen tutkimushanke suomalaisten kohtaloista vuosien 1917–1964 Venäjällä . Nyt kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua mielenkiintoiseen tutkimustyöhön, sillä hankkeessa kokeillaan tutkimusaineiston tallennustehtävien joukkoistamista Zooniverse-verkkopalvelun välityksellä.