Luiden tie – Gulagin jäljillä on liki neljäsataasivuinen kuvaus vankileirien saariston jäljistä ja muistosta nyky-Venäjällä. Teos käsittelee kattavasti myös leirijärjestelmän syntyä, kehitystä ennen ja jälkeen Stalinin kuoleman, sekä sen merkitystä koko neuvostoyhteiskunnalle. Matkallaan kirjoittajat kohtaavat toisiaan muistuttavia vankileirien jäänteitä läpi arktisen alueen ja Siperian aina Venäjän Kaukoitään saakka. Venäjällä kuulee usein puhuttavan, kuinka suuri isänmaallinen […]

Lue lisää

Ulkoministeriön entinen virkamies, tietokirjailija Jukka Seppinen on tuottelias kirjoittaja. Tuorein teos Kun presidentti Koivisto esti Karjalan palauttamisen on jo neljäs Karjalaan keskittynyt Seppisen kirja. Seppinen esittää, että Mauno Koiviston ja hallituksen olisi pitänyt aktiivisemmin tarttua Karjalan palautuskysymykseen 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun ratkaisevina vuosina. Teoksen aihe on kiinnostava. Toteutus on kuitenkin kehno. Seppisen mukaan teos […]

Lue lisää

Viimeistään Antti Tuurin romaani Ikitie (Otava 2011) ja siitä tehty samanniminen elokuva vuodelta 2017 toivat Karjalan suomalaisten kohtalon kaikkien suomalaisten ulottuville. Tokihan sotien välisestä Venäjän Karjalasta on runsaastikin tutkimustietoa ja kaunokirjallista kerrontaa, mutta kokonaisuus on kuitenkin jäänyt verraten ylimalkaiseksi tiedoksi ilman syventävää käsittelyä. Nyt tätä kokonaisuuden puutetta on paikannut Ossi Kamppisen perinpohjainen tutkimus Neuvosto-Karjalan suomalaisten […]

Lue lisää

Kirjan nimi on mukaelma John Steinbeckin romaanista Hiiriä ja ihmisiä. Esipuheessa taaksepäin katsomista perustellaan sillä, ettei ilman historiaa ja sen ymmärtämistä ole tulevaisuuttakaan. Nykyinen Wärtsilä on jotakin aivan muuta kuin 50 vuoden takainen yhtiö. ”Vanhalla” Wärtsilällä oli toimipisteitä hajallaan ympäri maata. Laivanrakennuksen kotipesät olivat Helsingissä Hietalahden telakka, sekä Turussa Aurajoen rannalla toiminut keskittymä, jonka muodostivat […]

Lue lisää

Leena Sharman teos alkaa kuvauksella siitä, kuinka puna-armeijan kuoro ja neuvostoliittolainen kulttuurivaltuuskunta saapuivat Helsinkiin tammikuussa 1945, Suomi–Neuvostoliitto-seura perustettiin syksyllä 1944 sekä siitä, kuinka sodanaikainen viholliskuvasto ja propagandatuotanto kääntyivät Suomessa nopeasti uusille urille syksyn 1944 välirauhan solmimisen jälkeen. Vajaa puolet kirjasta keskittyy ensimmäiseen vuosikymmeneen sodan päättymisen jälkeen. Tässä osiossa on selkeästi panostettu Suomen ja Neuvostoliiton kahdenvälisten […]

Lue lisää

Kun Svetlana Aleksijevits (s. 1948) sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015, hän oli meillä tuiki tuntematon. Kuitenkin suomennoksiakin oli ilmestynyt jo kaksi, nimittäin Sodalla ei ole naisen kasvoja (1985) ja Tsernobylista nousee rukous (2000). Kirjojen nimet kertovat olennaisen niiden sisällöstä. Myös romaanin Neuvostoihmisen loppu. Kun nykyhetkestä tuli second handia (ven. Vremja ´Second-hand´. Konets krasnogo tseloveka, 2013) […]

Lue lisää

Antti Tuurin Ikitie-romaaniin perustuva palkittu elokuva on viime aikoina tehnyt suomalaisten Neuvostoliiton-siirtolaisuutta tutuksi suurelle yleisölle. Kirjan ja elokuvan ohella vastaavia teemoja on käsitelty useissa romaaneissa ja tietoteoksissa. Teuvo Peltoniemi on perehtynyt suomalaisten eri puolille maailmaa perustamiin utopiayhteisöihin klassikkoteoksessaan Kohti parempaa maailmaa (1985), jossa hän käy läpi suomalaissiirtokuntia Australiasta Matti Kurikan Sointulan kautta Neuvosto-Karjalaan ja Brasiliaan. […]

Lue lisää

Arvo Tuominen on toimittaja ja dokumenttiohjaaja, joka on elokuvissaan liikkunut erityisesti Venäjän Karjalassa. Venäjällä ollaan myös hänen hiljattain ilmestyneessä kirjassaan, jonka nimi, Sankarikaupunki Pietari, saattaa ensi kuulemalta johtaa harhaan. Kyse ei nimittäin ole sankarikaupungista siinä mielessä kuin Oktjabrskaja-hotellin katolla loistavassa valomainoksessa (se muistuttaa Leningradin piirityksestä vuosina 1941–1943), vaan tarinan sankari on itse kaupunki, tuo suuruudenhullun […]

Lue lisää

Neuvostoliittoon kansalaissodan 1918 jälkeen paenneiden suomalaisten punaupseerien kohtalot ovat kiinnostaneet tutkija Markku Salomaata pitkään. Väitöskirja Punaupseerit ilmestyi nimittäin jo vuonna 1992. Sen jälkeen Salomaa siirtyi lähemmäksi nykyaikaa Venäjää ja Natoa käsittelevillä tietokirjoilla. Vuonna 2015 hänen ja tutkija-toimittaja Aimo Ruususen yhteistyönä ilmestyi mielenkiintoinen ja turhan vähälle huomiolle jäänyt Voittamisen taito, jossa keskushenkilönä on tappioitta taistellut legendaarinen, […]

Lue lisää