Vuonna 2014 Angela Merkel tavattuaan Vladimir Putinin totesi  hämmentyneenä Vladimir Putinin mielen liikkuneen ikään kuin muissa maailmoissa. Merkel oli odottanut kahden reaalipoliitikon järkeen käypää keskustelua Euroopan politiikasta, mutta sai yrittää seurata lähes metafyysistä keskustelua. Charles Clover, Financial Times-lehden Moskovan kirjeenvaihtaja vuosilta 2008–2013, paneutuu kirjassaan Black Wind, White Snow – Russia´s New Nationalism (2016) venäläiseen mielenmaisemaan. […]

Lue lisää

Syksyllä 2022 ilmestynyt Anne Applebaumin järkälemäinen Gulag. Vankileirien saariston historia on kirjoitettu alunperin jo yli parikymmentä vuotta sitten. Se julkaistiin monilla kielillä heti ilmestyttyään, vuonna 2003 ja sai myös arvostetun Pulitzer -palkinnon 2004. Oli korkea aika kääntää se suomeksikin, kiitos Siltala-kustantajan ja loistavan suomentajan, Antero Helasvuon. Toimittaja ja tietokirjailija Applebaum on Gulagin jälkeen kirjoittanut myös […]

Lue lisää

Harvardin yliopiston Venäjän ja Euraasian tutkimuksen keskus on kehittänyt uuden digitaalisen tietokannan Neuvostoliiton historian aineistoista. Tietokannan on tarkoitus tuoda entisten Neuvostotasavaltojen aineistoja helpommin saataville, sekä tarjota materiaalia myös englanniksi.

Lue lisää

Itä-Suomen yliopiston professori Maria Lähteenmäki kuvaa suomalaisnaisten tarinoita Neuvosto-Karjalassa kirjassaan Punapakolaiset. Suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa. Tutkimuksessa kuvataan punaisten hätäistä pakenemista Neuvosto-Venäjälle sisällissodan loppuvaiheilla, sekä heidän elämää ja kohtaloita 1920- ja 1930-lukujen Neuvosto-Karjalassa.

Lue lisää

Selectric Bug on mielenkiintoinen tapaus sekä vakoilun että tekniikan historian kannalta. Kyse oli neuvostoliittolaisten kehittelemästä vakoilulaitteesta, joka asennettiin IBM-Selectric kirjoituskoneeseen. Laite välitti eteenpäin jokaisen painalluksen, joka kirjoituskoneen näppäimistöllä tehtiin. Selectric Bug yllätti yhdysvaltalaiset aikanaan täysin, sillä kyseinen vakoilulaite oli huomattava parannus neuvostoliittolaisten käyttämään vakoilutekniikkaan.

Lue lisää

Kun venäläinen yhteiskunta murtuu ja suhteemme Venäjään kriisiytyy, joudumme pohtimaan suhdettamme myös toisinajattelijoihin ja kriitikoihin. Yksi kriitikoista oli näyttelijä, trubaduuri ja runoilija Vladimir Vysotski, joka etsi totuutta valheita täynnä olleesta yhteiskunnasta kirjoittaa Turun yliopiston kulttuurihistorian emeritusprofessori Kari Immonen.

Lue lisää

1

Neuvostoliiton sotilastiedustelun korkea-arvoinen vakooja ja upseeri Ursula Kuczynski, (tunnettiin myös nimillä: Ruth Werner, Ursula Hamburger ja Ursula Beurton (1907–2000) välitti kahden vuosikymmenen ajan vakoilutietoja Moskovaan, mutta vältti kiinnijäämisen turvallisuuspalveluiden epäilyistä huolimatta. Ben Macintyren (s.1963) kirjauutuus keskittyy tähän suurelle yleisölle melko tuntemattoman agentti ”Sonjan” tarinaan, mutta nojaa pitkälti naisen omiin muistelmiin ja aikaisempiin tutkimuksiin. Teoksen ansio […]

Lue lisää

Mikko Porvalin teos Kohti itää. Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941 tarjoaa laajan kuvan niin viime sotia edeltävien vuosien vakoilu- ja tiedustelutoiminnasta, talvisodan tiedustelusta, välirauhan salaisesta tiedonhankinnasta kuin luonnollisesti ensimmäisen sotakesän partiotiedustelusta ja muusta tiedonhankinnasta. Hyvän ja perusteellisen tekstin rinnalla kulkevat kaukopartio-osasto Vehniäisen (U2/V, sittemmin vuodesta 1943 1/ErP4) sotapäiväkirjan merkinnät ja niiden myötä myös tiedustelupäiväkirjatiedot. On kyllä […]

Lue lisää

Pietarilainen innokas paikallishistorian tutkija Jevgeni Balašov on jo kauan julkaissut lukuisia luovutetun Karjalankannaksen pitäjä- ja kyläoppaita lähteinään lähinnä alueen monipuolinen suomenkielinen kirjallisuus. Kirjoillaan hän on pyrkinyt osoittamaan alueen nykyasukkaille, että Kannaksen historian alkuhetki ei ole suinkaan vuosi 1944 – eikä edes vuosi 1940, jolloin venäläisiä ”uudisrakentajia” pääsi ensimmäisen kerran muuttamaan alueelle. Monivuotisen tutkimustyönsä yhteydessä Balašov […]

Lue lisää

Arvostelu

Koivistolaisen ratavartija Jalmari Piilikankaan Martta-puoliso oli yksi kahdestasadasta Otto-Wille Kuusisen johtaman Suomen demokraattisen kansantasavallan kansalaisesta, jotka jäivät talvisodassa puna-armeijan valloittamalle Karjalankannakselle. 38-vuotiaan Martan pitkä taival neuvostovankileiriltä toiselle alkoi jo talvisodan aikana, kun häntä syytettiin vakoilijaksi. Koiviston maalaiskunnassa asuneen Martan aviopuoliso oli ratavartija Jalmari Piilikangas. Sekä Jalmari että perheen kaksi tytärtä, 16-vuotias Sirkka ja 10-vuotias Eila, […]

Lue lisää

Sekä Lauri Hokkanen että suurin osa muistakin taistolaisuutta selittävistä kirjoista ja muistelijoista käsittelevät vain ja ainoastaan ylätason ja eliitin totuuksia ja toimia, eivät esimerkiksi radikaalin opiskelijaliikkeen historiaa sellaisenaan. Matti Hyvärisen Viimeiset taistot ja Heikki Mäki-Kulmalan teokset teemasta ovat mielestäni merkittävimpiä – erityisesti Hyvärisen tutkimus ja haastatteluihin perustuva opus 1990-luvulta. Neuvostoliiton ja SKP:n historia pääosassa Kenen […]

Lue lisää

2

Muistelen Anais Ninin kirjoittaneen aikoinaan Vakoilija rakkauden talossa – pienromaanissa rakastajattaren ja vakoilijan työn luonteesta. Hän löysi paljon ilmeisiä yhteneväisyyksiä: jatkuvaa roolipeliä, näyttelemistä, pettämistä, valehtelua. Kun viedään ajatuskulku kansainväliseen vakoiluun ja vaikka kaksoisagentin arkeen, työelämän umpisolmut ja näyttelemistaidot ovat vielä hurjemmat! Tällaista arkea elettiin kuitenkin esimerkiksi Suomen ja nuoren neuvostovaltion rajaseudulla sata vuotta sitten. Vakoilijoita […]

Lue lisää

Jyrki Koulumies palaa uusimmassa kirjassaan Itärakentajat – Työmailla Neuvostoliitossa idänkauppaan tuoreella ja mielenkiintoisella näkökulmalla. Hän toteaa motiivikseen kirjan kirjoittamiselle sen, ettei suomalaisia rakennusvientihankkeita ole kattavasti tutkittu akateemisesti, sekä sen, että 1970-luvulta alkaen itänaapurin rakennustyömailla töitä tehneet ovat nyt suurelta osin eläkeiässä. On siis ollut korkea aika kerätä heidän muistitietoaan talteen. Kolmantena pontena kirjalle on selvästi […]

Lue lisää

Kirjan kertomus sijoittuu 1950–80 -lukujen tapahtumiin erityisesti Suomen rajan ja Leningradin välillä. Kuitenkin on kiinnostavaa havaita, että kirjoittaja Yury Shikalov on syntynyt lähellä Uralia, Udmurtian tasavallassa, samoin kuin vuoden 2012 Euroviisuedustajat, Buranovskie babushkit eli Buranovon mummot. Udmurtin kieli on kaukaista sukua suomelle, mutta Shikalov lienee siirtynyt Suomeen 1995 muista syistä. Alun perin hydrologin koulutuksen saanut […]

Lue lisää

Kansallisarkistossa on meneillään viisivuotinen tutkimushanke suomalaisten kohtaloista vuosien 1917–1964 Venäjällä . Nyt kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua mielenkiintoiseen tutkimustyöhön, sillä hankkeessa kokeillaan tutkimusaineiston tallennustehtävien joukkoistamista Zooniverse-verkkopalvelun välityksellä.

Lue lisää

Vakooja ja petturi -teoksessa päähenkilö Oleg Gordijevskin ainutlaatuinen tarina kytketään loistavalla tavalla osaksi aikakauden kansainvälisiä suhteita. Gordijevski oli KGB-upseeri, joka oli tehnyt toistakymmentä vuotta yhteistyötä Britannian ulkomaantiedustelupalvelun kanssa, kunnes loikkasi vuonna 1985 Neuvostoliitosta länteen. Kuningatar Elisabeth on myöntänyt hänelle korkea-arvoisen kunniamerkin ansioista Britannian turvallisuuden edistämiseksi. Häntä voi hyvällä syyllä kuvata legendaksi jo eläessään. Oleg Gordijevski […]

Lue lisää

Kysessä on harvinaisen tärkeä opus, joka sisältää 74 dokumenttia joista suurin osa aikaisemmin julkaisemattomia asiakirjoja. Lisäksi kirjassa on  240 sivuinen johdanto, joka käsittelee poliittista kehitystä sekä kummankin osapuolen tiedustelu- ja vastatiedustelutoimintaa. Julkaistut asiakirjat koskevat muun muassa jatkosodan aikaisia agenttitietoja sekä Suomen poliittisen johdon, presidentti Risto Rytin, hallituksen ja eduskunnan kokousasiakirjoja ja mielipiteitä. Eräs raportti kertoo […]

Lue lisää

Pietarissa on poistettu talojen seiniin kiinnitettyjä Stalinin vainojen uhreista kertovia muistolaattoja. Niitä on kiinnitetty eri puolilla Venäjällä talojen seiniin vuodesta 2015 lähtien ”Viimeinen osoite” -projektin toimesta. Laattojen avulla on haluttu kunnioittaa Stalinin vainoissa menehtyneiden tavallisten ihmisten muistoa.

Lue lisää

Osuvasti nimetty tietoteos Stalinin lavastukset on julman pelottavaa aikalaishistoriaa. Niin sanottujen “oikeusistuntojen” syytöstekstit ja “tunnustukset” voisivat naurattaa nykylukijaa elleivät olisi johtaneet kymmenien näkyvien puoluejohtajien ja armeijakenraalien teloituksiin. Käytännössä Stalinin terrori vei hautaan paitsi vähintäänkin miljoonia viattomia tavallisia kansalaisia myös näytösoikeudenkäynneissä kymmenittäin vanhoja Leninin uskottuja bolshevikkeja ja taitavia puna-armeijan kenraaleja. Armeijan johdon likvidoinnilla oli vaikutuksensa myös […]

Lue lisää

Witold Szabłowskin haastattelut ja tuokiokuvat kertovat omaa ruohonjuuritason tarinaansa siitä, kuinka entiset neuvostotasavallat ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olleet maat etsivät yhä tasapainoa menneisyyden käytäntöjen ja nykyajan tehokkuuden välillä. Siirtymä kapitalismiin ei kaikkialla ole ollut sujuva ja vanhat tavat ovat juurtuneet syvään. Szabłowskin haastateltavina on lähinnä heitä, jotka ovat niukasti päässeet osallisiksi uuden maailmanjärjestyksen hedelmistä: syrjäseutujen ja […]

Lue lisää