Jyrki Koulumies palaa uusimmassa kirjassaan Itärakentajat – Työmailla Neuvostoliitossa idänkauppaan tuoreella ja mielenkiintoisella näkökulmalla. Hän toteaa motiivikseen kirjan kirjoittamiselle sen, ettei suomalaisia rakennusvientihankkeita ole kattavasti tutkittu akateemisesti, sekä sen, että 1970-luvulta alkaen itänaapurin rakennustyömailla töitä tehneet ovat nyt suurelta osin eläkeiässä. On siis ollut korkea aika kerätä heidän muistitietoaan talteen. Kolmantena pontena kirjalle on selvästi […]

Lue lisää

Kirjan kertomus sijoittuu 1950–80 -lukujen tapahtumiin erityisesti Suomen rajan ja Leningradin välillä. Kuitenkin on kiinnostavaa havaita, että kirjoittaja Yury Shikalov on syntynyt lähellä Uralia, Udmurtian tasavallassa, samoin kuin vuoden 2012 Euroviisuedustajat, Buranovskie babushkit eli Buranovon mummot. Udmurtin kieli on kaukaista sukua suomelle, mutta Shikalov lienee siirtynyt Suomeen 1995 muista syistä. Alun perin hydrologin koulutuksen saanut […]

Lue lisää

Kansallisarkistossa on meneillään viisivuotinen tutkimushanke suomalaisten kohtaloista vuosien 1917–1964 Venäjällä . Nyt kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua mielenkiintoiseen tutkimustyöhön, sillä hankkeessa kokeillaan tutkimusaineiston tallennustehtävien joukkoistamista Zooniverse-verkkopalvelun välityksellä.

Lue lisää

Vakooja ja petturi -teoksessa päähenkilö Oleg Gordijevskin ainutlaatuinen tarina kytketään loistavalla tavalla osaksi aikakauden kansainvälisiä suhteita. Gordijevski oli KGB-upseeri, joka oli tehnyt toistakymmentä vuotta yhteistyötä Britannian ulkomaantiedustelupalvelun kanssa, kunnes loikkasi vuonna 1985 Neuvostoliitosta länteen. Kuningatar Elisabeth on myöntänyt hänelle korkea-arvoisen kunniamerkin ansioista Britannian turvallisuuden edistämiseksi. Häntä voi hyvällä syyllä kuvata legendaksi jo eläessään. Oleg Gordijevski […]

Lue lisää

Kysessä on harvinaisen tärkeä opus, joka sisältää 74 dokumenttia joista suurin osa aikaisemmin julkaisemattomia asiakirjoja. Lisäksi kirjassa on  240 sivuinen johdanto, joka käsittelee poliittista kehitystä sekä kummankin osapuolen tiedustelu- ja vastatiedustelutoimintaa. Julkaistut asiakirjat koskevat muun muassa jatkosodan aikaisia agenttitietoja sekä Suomen poliittisen johdon, presidentti Risto Rytin, hallituksen ja eduskunnan kokousasiakirjoja ja mielipiteitä. Eräs raportti kertoo […]

Lue lisää

Pietarissa on poistettu talojen seiniin kiinnitettyjä Stalinin vainojen uhreista kertovia muistolaattoja. Niitä on kiinnitetty eri puolilla Venäjällä talojen seiniin vuodesta 2015 lähtien ”Viimeinen osoite” -projektin toimesta. Laattojen avulla on haluttu kunnioittaa Stalinin vainoissa menehtyneiden tavallisten ihmisten muistoa.

Lue lisää

Osuvasti nimetty tietoteos Stalinin lavastukset on julman pelottavaa aikalaishistoriaa. Niin sanottujen “oikeusistuntojen” syytöstekstit ja “tunnustukset” voisivat naurattaa nykylukijaa elleivät olisi johtaneet kymmenien näkyvien puoluejohtajien ja armeijakenraalien teloituksiin. Käytännössä Stalinin terrori vei hautaan paitsi vähintäänkin miljoonia viattomia tavallisia kansalaisia myös näytösoikeudenkäynneissä kymmenittäin vanhoja Leninin uskottuja bolshevikkeja ja taitavia puna-armeijan kenraaleja. Armeijan johdon likvidoinnilla oli vaikutuksensa myös […]

Lue lisää

Witold Szabłowskin haastattelut ja tuokiokuvat kertovat omaa ruohonjuuritason tarinaansa siitä, kuinka entiset neuvostotasavallat ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olleet maat etsivät yhä tasapainoa menneisyyden käytäntöjen ja nykyajan tehokkuuden välillä. Siirtymä kapitalismiin ei kaikkialla ole ollut sujuva ja vanhat tavat ovat juurtuneet syvään. Szabłowskin haastateltavina on lähinnä heitä, jotka ovat niukasti päässeet osallisiksi uuden maailmanjärjestyksen hedelmistä: syrjäseutujen ja […]

Lue lisää

Marek Fieldsin teos Lännestä tuulee: Britannian ja Yhdysvaltojen propaganda kylmän sodan Suomessa on yksityiskohtainen ja tarkka teos länsivaltojen vaikutustoiminnasta Suomessa. Teos keskittyy erittelemään erilaisia propagandan ja kulttuuridiplomatian keinoja, niiden taustalla vaikuttaneita organisaatioita sekä motiiveja vaikuttamistoiminnan taustalla. Propagandan kehityksen kautta käsitellyksi tulevat myös Ison-Britannian ja Yhdysvaltain tulkinnat Suomen suhteesta Neuvostoliittoon, Suomen poliittisista tapahtumista ja tulevaisuudennäkymistä. Vaikka […]

Lue lisää

Itse asiassa kyseessä on kaksi erillistä teosta, Tarja Lappalaisen Muurmannin suomalaisten nousu ja tuho (sivut 21–210) ja Martti Turtolan Arktista sotaa – Kuolan ja lähialueen sotahistoriaa vuosisatojen saatossa (sivut 211–323). Kirjoituksia yhdistää lyhyt alkuteksti ja molempien tekijöiden erilliset ”kiitoskirjoitukset” sekä lyhyt yhteinen johdanto. Muulla tavalla näitä tekstejä ei ole kytketty yhteen. Myytti nälkäpakolaisuudesta Ihmeen syvällä […]

Lue lisää

Ayn Rand (1905–1982) lienee tuntematon enemmistölle suomalasia, ja vain harvat kirjojakin aktiivisesti lukevat ovat tutustuneet hänen tuotantoonsa. Yhdysvalloissa hänet on monissa kyselyissä valittu maansa tärkeimmäksi kirjailijaksi. Historiantutkija Jussi Jalosen kirja Ayn Rand. Kapitalismin valtiatar esittelee ja kommentoi asiantuntevasti ja luettavasti hänen elämäänsä, toimintaansa, ajatteluaan ja vaikutustaan. Ayn Rand, alkuperäiseltä nimeltään Alisa Rosenbaum, syntyi Pietarissa varakkaaseen […]

Lue lisää

Kiistanalaisten suurmiesten ja poliitikkojen elämäkerrat ovat suosittuja siinä missä huippu-urheilijoidenkin. Enpä ihmettele, että myös Josif Stalinin (1878–1953) uusi elämäkerta ja uudet tulkinnat hänen toiminnastaan ja vallankäytöstään kiinnostavat myös suomalaislukijoita. Itänaapuri on lähellä ja aina vaikuttanut Suomenkin kohtaloihin. Stalin-elämäkerran klassikkona pidetään yleisesti Isaac Deutscherin jo Stalinin eläessä vuonna 1947 ilmestynyttä teosta Stalin. Poliittinen elämäkerta. Puolan juutalainen […]

Lue lisää

1

Arto Luukkasen uusi tutkimus Suomi hajoavan imperiumin sylissä sisältää mielenkiintoisen otteen aikaisemmin käsittelemättömän lähdemateriaalin käytöstä Venäjä/Neuvostoliitto-tutkimuksessa. Tuo aineisto on peräisin Ukrainan KGB-arkistoista (Sluzhba Bezoposnosti Ukrainy), jotka avautuivat yllättäen ulkomaalaisillekin tutkijoille viitisen vuotta sitten. Luukkanen on lähimain ensimmäisenä suomalaistutkijana päässyt todellisen aarteen äärelle; kukaan muu ei ole juuri ollut kiinnostunut asiasta. Sitä Luukkanen hieman ihmettelee – […]

Lue lisää

Stalinin kuolema ja hautajaiset vuonna 1953 oli valtava mediatapahtuma Neuvostoliitossa. Hautajaisia ja muistotilaisuutta, jossa miljoonat venäläiset saapuivat jättämän jäähyväisiä pitkäaikaiselle diktaattorille Josef Stalinille. Tilaisuuksia tallennettiin usealla elokuvakameralla Moskovan kaduilla, työpaikoilla ja ympäri imperiumia. Ukrainalainen elokuvaohjaaja Sergei Loznitsa on nyt valmistanut säilyneistä elokuvista ja dokumentaarista pätkistä yli kaksi tuntia kestävän dokumenttielokuvan ”Valtiolliset hautajaiset (State Funeral), joka kuvaa Stalinin hautajaisia Neuvostoliitossa.

Lue lisää

Suomalaisjoukot ylittivät vuoden 1939 rajan heinäkuussa 1941. Ulkomaanmatkan dokumentoivat sodanjohdon valvonnassa toimivat tiedotuskomppanian valokuvaajat. Tietokirjailija Juha Vartiainen on toimittanut Kariston Alfamer-kustantamolle teoksen, jossa hän hyödyntää kyseistä  kuvamateriaalia. Kirjan 198 sivulle on mahdutettu yli 650 valokuvaa tekstiosuuden jäädessä vain 17 sivuun. Kuvat esitetään aikajärjestyksessä. Ne alkavat lokakuiselta Syväriltä 1941 ja päättyvät elokuussa 1944 otettuun valokuvaan, jossa […]

Lue lisää

Keskustelu Stalinin vainoista virisi vilkkaana loppukesästä 2019. Agricola kokoaa tälle sivulle aiheeseen liittyviä tietokantoja, artikkeleita, tutkimuksia, uutisia ja muuta aineistoja.

Lue lisää

4

Kuten tunnettua, toisen maailmansodan syntyyn johtanut kehitys alkoi edellisen suursodan jälkeisestä Euroopan poliittisesta tilanteesta. Siitä käynnistyy myös Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen kirja Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940. Tekijöistä Murtorinne on aiemmin tutkinut Saksan ja Suomen kirkkojen suhteita erityisesti kansallissosialismin kaudella, Visuri julkaissut toistakymmentä kirjaa 1940-luvun ja sen jälkeisestä historiasta sekä suomentanut päämajan yhteysupseerina […]

Lue lisää

3

30 vuotta sitten yli miljoona Viron, Latvian ja Liettuan kansalaista muodosti yhtäjaksoisen ihmisketjun Vilnasta Tallinnaan Molotov-Ribbentrop-sopimuksen 50-vuotispäivänä. Tapahtuma on jäänyt muistiin merkittävänä osana Baltian maiden historiaa, ja sitä muistellaan yhä monin eri tavoin.

Lue lisää

1

Luiden tie – Gulagin jäljillä on liki neljäsataasivuinen kuvaus vankileirien saariston jäljistä ja muistosta nyky-Venäjällä. Teos käsittelee kattavasti myös leirijärjestelmän syntyä, kehitystä ennen ja jälkeen Stalinin kuoleman, sekä sen merkitystä koko neuvostoyhteiskunnalle. Matkallaan kirjoittajat kohtaavat toisiaan muistuttavia vankileirien jäänteitä läpi arktisen alueen ja Siperian aina Venäjän Kaukoitään saakka. Venäjällä kuulee usein puhuttavan, kuinka suuri isänmaallinen […]

Lue lisää

Ulkoministeriön entinen virkamies, tietokirjailija Jukka Seppinen on tuottelias kirjoittaja. Tuorein teos Kun presidentti Koivisto esti Karjalan palauttamisen on jo neljäs Karjalaan keskittynyt Seppisen kirja. Seppinen esittää, että Mauno Koiviston ja hallituksen olisi pitänyt aktiivisemmin tarttua Karjalan palautuskysymykseen 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun ratkaisevina vuosina. Teoksen aihe on kiinnostava. Toteutus on kuitenkin kehno. Seppisen mukaan teos […]

Lue lisää