Ranskankielisen kirjallisuuden ystävät tuntevat Amin Maaloufin jo 1980-luvulta. Uudesta oopperamusiikista innostuneet taas tietävät hänen laatineen 2000-luvun alussa Kaija Saariahon näyttämömusiikkiin sanoituksia, joista tunnetuin on L’Amour de loin (2001), Kaukainen rakastettu -oopperan libretto. Sanoitusten ansiosta hän sai Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkin vuonna 2011. Monia muitakin palkintoja ja kunnianosoituksia hänelle on myönnetty eri maissa. Hän […]
Matti Klingen viime vuonna ilmestyneen teoksen nimi Eurooppalainen Helsinki viittaa siihen, että teos avaa Helsingin arkkitehtuuriin ja päätöksentekoon kytkeytyneitä ideologioita sekä niiden yhteyksiä eurooppalaisiin aatevirtauksiin. Kirja esittelee Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin rakentumista ajanjaksolla, joka alkaa vuosien 1862–1863 modernisaatiomurroksesta ja jatkuu ensimmäisen maailmansodan alkuun asti. Julkisten rakennusten tyyli ja ideologiset veistokset ovat meille muistomerkkejä, jotka kertovat tarinaa […]
Koivistolaisen ratavartija Jalmari Piilikankaan Martta-puoliso oli yksi kahdestasadasta Otto-Wille Kuusisen johtaman Suomen demokraattisen kansantasavallan kansalaisesta, jotka jäivät talvisodassa puna-armeijan valloittamalle Karjalankannakselle. 38-vuotiaan Martan pitkä taival neuvostovankileiriltä toiselle alkoi jo talvisodan aikana, kun häntä syytettiin vakoilijaksi. Koiviston maalaiskunnassa asuneen Martan aviopuoliso oli ratavartija Jalmari Piilikangas. Sekä Jalmari että perheen kaksi tytärtä, 16-vuotias Sirkka ja 10-vuotias Eila, […]
Risto Reunan elämäkerta Veikko Puskalasta (1911-1989) on sangen laaja esitys Puskalan toiminnasta puoluevakoilussa sekä tapahtumista sen ympärillä. Ajallisesti merkittävin osa tapahtumista on kylmän sodan ajalta, jolloin SDP ja kommunistit hakivat niskaotteita toisistaan. Vaikka kirjan nimi on ”Puskalan putiikki”, jolla viitataan Puskalan pyörittämään puoluevakoiluorganisaatioon, alkaa elämäkerran kirjoittaminen Puskalan lapsuudesta Kalajoelta. Kalajoelta Puskala muutti nuorena poikana Helsinkiin, […]
Työntekijöiden suoritusten yhä tarkempi mittaaminen, työelämän henkiset ongelmat sekä näiden ratkominen psykolgiaan ja neurotieteisiin tukeutuvalla asiantuntijatiedolla saattaa vaikuttaa varsin uudelta ilmiöltä. Kuten kiivas asiantuntijoiden kriitikko Ivan Illich kehitystä kuvasi, ”psykologisella tykistöllä varustautunut henkilöstöpäällikkö näyttäytyy vanhan ajan työnjohtajan hahmossa”. Kulttuurintutkija Mona Mannevuon kirjoittama Ihmiskone töissä hälventää tätä rajaa vanhan ajan työnjohtajien ja uusien henkilöstöpäälliköiden välillä. Mannevuon […]
Liettuan vaikea vuosisata pyrkii luomaan kattavan yleiskuvan modernin Liettuan kehityksestä lähelle nykypäivää. Kallio taustoittaa aluksi käsiteltävää aihetta monipuolisella katsauksella alueen ja etnisten liettualaisten historiaan keskiajalta ensimmäisen maailmansodan siivittämään itsenäistymisprosessiin saakka. Vaikka tämä kasvattaakin jo muutenkin monisivuisen kirjan laajuutta, ratkaisu tulee toisaalta ymmärrettäväksi erityisesti Liettuan ja Puolan suhteita käsiteltäessä. Näiden kahden valtion yhteen kietoutunut historia ja […]
Vakooja ja petturi -teoksessa päähenkilö Oleg Gordijevskin ainutlaatuinen tarina kytketään loistavalla tavalla osaksi aikakauden kansainvälisiä suhteita. Gordijevski oli KGB-upseeri, joka oli tehnyt toistakymmentä vuotta yhteistyötä Britannian ulkomaantiedustelupalvelun kanssa, kunnes loikkasi vuonna 1985 Neuvostoliitosta länteen. Kuningatar Elisabeth on myöntänyt hänelle korkea-arvoisen kunniamerkin ansioista Britannian turvallisuuden edistämiseksi. Häntä voi hyvällä syyllä kuvata legendaksi jo eläessään. Oleg Gordijevski […]
Historian Ystäväin Liitto on palkinnut mielenkiintoisia historiateoksia jo vuodesta 1973 alkaen. Ehdokkaat vuoden 2020 palkinnon saajiksi on julkaistu. Voittaja julkistetaan la 6.2.2021 Suomalaisilla historiapäivillä Lahden Sibelius-talossa.
Lapset ja pelon maantiede -muistitietokeruussa kerätään muistoja lapsuuden paikoista, joissa on koettu pelon ja jännityksen tunteita. Keruun tuloksia tullaan hyödyntämään kahdessa eri tutkimushankkeessa.
Eddy de Windin perikunta julkaisi kirjan kolmannen kerran tammikuussa 2020 Auschwitzin vapautuksen 75-vuotispäivän muistamiseen liittyen. Teokseen lisättiin taustatietoja de Windin eri elämänvaiheista ja hollantilaisessa psykiatrian alan ammattilehdessä ilmestynyt artikkeli, joka julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1949. Artikkelissa de Wind luonnehtii ensi kertaa psykiatrina ja kliinikkona niin kutsuttua keskitysleirisyndroomaa ja trauman yhteisöllistä luonnetta. Nyt julkaistu Sanna van […]
Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimista (1867–1951) on tehty kirjoja ehkä enemmän kuin kenestäkään muusta suomalaisesta, mutta hänen läheisin työtoverinsa, kenraali Erik Heinrichs (1890–1965) on jäänyt vähemmälle huomiolle. Valtiotieteen tohtori Pekka Visurin tuorein teos paikkaa tätä aukkoa. Samalla se on luonteva jatke Visurin suomentamille Waldemar Erfurthin päiväkirjoille, saksalaiskenraalihan oli Wehrmachtin yhteyshenkilö Suomen armeijan päämajassa. Heinrichs puolestaan […]
Lavatanssien luvatussa maassa tanssitilaisuuksien kieltäminen ja rajoittaminen on ollut lähes uskomaton kulttuuri-ilmiö, jota ei ole perusteellisesti tutkittu. Siksi onkin hienoa, että olemme saaneet siitä selvityksen: Kielletyt leikit: Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948. Kiitokset kirjasta menevät dosentti Marko Tikalle ja filosofian tohtori Eija-Leena Nevalalle, kahdelle Tampereen yliopiston historiantutkijalle, jotka ovat perehtyneet 1900-luvun alkupuolen suomalaiseen elämänmenoon, sekä […]
Viime vuosina Viron ja Suomen yhteistyö on kehittynyt monella tavalla. Uudelleenitsenäistymisen alkuvuosien avustuspolitiikka ja yhteisöjen ja kuntien välinen ystävyystoiminta on hiljalleen hiipunut ja kanssakäyminen niin talouden, kulttuurin kuin politiikankin saralla on muuttunut molempia osapuolia hyödyntäväksi yhteistyöksi. Helsinki ja Tallinna ovat lähentyneet toisiaan ja muodostavat jo nyt eräänlaisen voimakaksikon, jotkut jopa suunnittelevat tunnelia kaupunkien välille ja […]
Pulloposti löytyi Norrköpingin satamassa tehtyjen arkeologisten kaivauksien yhteydessä. Pullopostin viesti on kirjoitettu Ruotsin historian ensimmäisen suuren lakon aikana.
Ensivaikutelma Kauko Röyhkän (os. Jukka-Pekka Välimaa, s. 1959) ja syksyllä 2019 pokkaripainoksena julkaistun Olli Lindholmin (s. 1964) elämäkertakirjojen ympärillä on nostalgia. Kuinka ihanan 1900-lukulaista! Kokeneet miehet muistelevat ja yleisön tehtävänä on ottaa vakavasti sutkautukset ”tytöistä”, takahuoneista, oletetusta promiskuiteetista ja holtittomasta alkoholinkäytöstä. Yhteista tematiikkaa jatkaa nykyhetkessä jo romanttisen vanhanaikaiselta kuulostavan suhteen käsittely 1970-luvun lopun punk-liikkeeseen. Lindholmilla […]
1Aivan ensiksi on todettava, että nyt käsillä oleva Lasse Lehtisen kirjoittama Väinö Tannerin(1881-1966) elämäkerta kuuluu syksyn jykevimpiin teoksiin. Ainakin mitä kokoon tulee: sivuja on miltei 900, ja käsiteltävä ajanjakso yltää yhdeksälle vuosikymmenelle. Toiseksi lienee syytä yhtyä maan kokeneimpiin poliittisiin toimittajiin kuuluvan Unto Hämäläisen arvioon: tämän kirjan jälkeen Suomen nykyinen sisä- ja ulkopolitiikka tuntuu harmittomalta hissuttelulta. […]
Sodan alussa punaisten puolelle jäivät maan eteläosien rataverkko, pääosa rautateiden liikkuvasta kalustosta ja ennen kaikkea tärkeimmät Suomen Valtion Rautateiden konepajoista. Olosuhteet olivat siis otolliset panssarijunakaluston rakentamiseksi, ja kun yhtälöön vielä lisäsi venäläisen everstin Mihail Svetšnikovin ja pietarinsuomalaisten bolsevikkien kuten Rahjan veljesten ja Aadolf Taimen kokemukset venäläisten panssarijunista, saattoi ensimmäisen junan panssaroiminen alkaa Fredriksbergin konepajalla Pasilassa […]
Arvostelu
Koulutyttö Tanja Savitseva (1930-1944) on tunnetuimpia Leningradin piirityksestä päiväkirjaa pitäneistä henkilöistä. Koko hänen perheensä kuoli nälkään Vasilinsaaren Toisen linjan talossa nro 13. Tanja teki jokaisen kuolemasta lyhyen merkinnän – kunnes vain hän itse oli jäljellä. Piirityksestä evakuoitu Tanja menehtyi kuitenkin pian nälästä aiheutuneisiin komplikaatioihin, mutta päiväkirja säilyi eräänä piiritysajan järkyttävimpänä dokumenttina. Sen arvon ymmärtää vierailemalla […]
Arvostelu
Reinhold Hausen -historiikin lisäksi Jari Lybeckiltä on ilmestynyt äskettäin myös kirja valtionarkistosta vuosina 1944-1974. Kyse on tärkeästä ajanjaksosta, jolloin alan suomalainen toimintakenttä muotoutui uudelleen. Useimmat ammatillisista yhdistyksistä aloittivat toimintansa tuolloin. Yliopistokenttä laajeni ja tämä näkyi valtionarkiston ja maakunta-arkistojen toiminnassa. Samalla arkistolaitoksen täytyi löytää ratkaisuja viranomaisten kasvaviin asiakirjamassoihin. Historiikki on arkistolaitoksen historiaprojektin osa, joka ei löytänyt […]
Arvostelu
Suomi on muutaman kerran voinut vaikuttaa maailmanhistoriaan. Useimmille tulevat mieleen tilaisuudet valloittaa Pietari 1919 tai 1941, joillekin Helsingin ETYK 1975 tai Viron vapautuminen 1991. Vähemmän tunnettu muille kuin Terijoki-paikallishistorioiden lukijoille on venäläisen liberaalipoliitikon Mihail Herzensteinin murha 31.7.1906 ja sen tutkinta, joka päättyi vasta 25.10.1909 Kivennavan käräjillä. Murha ei ollut vain muutama laukaus, vaan niistä tehty […]