Liettuan vaikea vuosisata pyrkii luomaan kattavan yleiskuvan modernin Liettuan kehityksestä lähelle nykypäivää. Kallio taustoittaa aluksi käsiteltävää aihetta monipuolisella katsauksella alueen ja etnisten liettualaisten historiaan keskiajalta ensimmäisen maailmansodan siivittämään itsenäistymisprosessiin saakka. Vaikka tämä kasvattaakin jo muutenkin monisivuisen kirjan laajuutta, ratkaisu tulee toisaalta ymmärrettäväksi erityisesti Liettuan ja Puolan suhteita käsiteltäessä. Näiden kahden valtion yhteen kietoutunut historia ja […]

Lue lisää

Vakooja ja petturi -teoksessa päähenkilö Oleg Gordijevskin ainutlaatuinen tarina kytketään loistavalla tavalla osaksi aikakauden kansainvälisiä suhteita. Gordijevski oli KGB-upseeri, joka oli tehnyt toistakymmentä vuotta yhteistyötä Britannian ulkomaantiedustelupalvelun kanssa, kunnes loikkasi vuonna 1985 Neuvostoliitosta länteen. Kuningatar Elisabeth on myöntänyt hänelle korkea-arvoisen kunniamerkin ansioista Britannian turvallisuuden edistämiseksi. Häntä voi hyvällä syyllä kuvata legendaksi jo eläessään. Oleg Gordijevski […]

Lue lisää

Historian Ystäväin Liitto on palkinnut mielenkiintoisia historiateoksia jo vuodesta 1973 alkaen. Ehdokkaat vuoden 2020 palkinnon saajiksi on julkaistu. Voittaja julkistetaan la 6.2.2021 Suomalaisilla historiapäivillä Lahden Sibelius-talossa.  

Lue lisää

1

Lapset ja pelon maantiede -muistitietokeruussa kerätään muistoja lapsuuden paikoista, joissa on koettu pelon ja jännityksen tunteita. Keruun tuloksia tullaan hyödyntämään kahdessa eri tutkimushankkeessa.

Lue lisää

Eddy de Windin perikunta julkaisi kirjan kolmannen kerran tammikuussa 2020 Auschwitzin vapautuksen 75-vuotispäivän muistamiseen liittyen. Teokseen lisättiin taustatietoja de Windin eri elämänvaiheista ja hollantilaisessa psykiatrian alan ammattilehdessä ilmestynyt artikkeli, joka julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1949. Artikkelissa de Wind luonnehtii ensi kertaa psykiatrina ja kliinikkona niin kutsuttua keskitysleirisyndroomaa ja trauman yhteisöllistä luonnetta. Nyt julkaistu Sanna van […]

Lue lisää

Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimista (1867–1951) on tehty kirjoja ehkä enemmän kuin kenestäkään muusta suomalaisesta, mutta hänen läheisin työtoverinsa, kenraali Erik Heinrichs (1890–1965) on jäänyt vähemmälle huomiolle. Valtiotieteen tohtori Pekka Visurin tuorein teos paikkaa tätä aukkoa. Samalla se on luonteva jatke Visurin suomentamille Waldemar Erfurthin päiväkirjoille, saksalaiskenraalihan oli Wehrmachtin yhteyshenkilö Suomen armeijan päämajassa. Heinrichs puolestaan […]

Lue lisää

1

Lavatanssien luvatussa maassa tanssitilaisuuksien kieltäminen ja rajoittaminen on ollut lähes uskomaton kulttuuri-ilmiö, jota ei ole perusteellisesti tutkittu. Siksi onkin hienoa, että olemme saaneet siitä selvityksen: Kielletyt leikit: Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948. Kiitokset kirjasta menevät dosentti Marko Tikalle ja filosofian tohtori Eija-Leena Nevalalle, kahdelle Tampereen yliopiston historiantutkijalle, jotka ovat perehtyneet 1900-luvun alkupuolen suomalaiseen elämänmenoon, sekä […]

Lue lisää

4

Viime vuosina Viron ja Suomen yhteistyö on kehittynyt monella tavalla. Uudelleenitsenäistymisen alkuvuosien avustuspolitiikka ja yhteisöjen ja kuntien välinen ystävyystoiminta on hiljalleen hiipunut ja kanssakäyminen niin talouden, kulttuurin kuin politiikankin saralla on muuttunut molempia osapuolia hyödyntäväksi yhteistyöksi. Helsinki ja Tallinna ovat lähentyneet toisiaan ja muodostavat jo nyt eräänlaisen voimakaksikon, jotkut jopa suunnittelevat tunnelia kaupunkien välille ja […]

Lue lisää

Pulloposti löytyi Norrköpingin satamassa tehtyjen arkeologisten kaivauksien yhteydessä. Pullopostin viesti on kirjoitettu Ruotsin historian ensimmäisen suuren lakon aikana.

Lue lisää

Ensivaikutelma Kauko Röyhkän (os. Jukka-Pekka Välimaa, s. 1959) ja syksyllä 2019 pokkaripainoksena julkaistun Olli Lindholmin (s. 1964) elämäkertakirjojen ympärillä on nostalgia. Kuinka ihanan 1900-lukulaista! Kokeneet miehet muistelevat ja yleisön tehtävänä on ottaa vakavasti sutkautukset ”tytöistä”, takahuoneista, oletetusta promiskuiteetista ja holtittomasta alkoholinkäytöstä. Yhteista tematiikkaa jatkaa nykyhetkessä jo romanttisen vanhanaikaiselta kuulostavan suhteen käsittely 1970-luvun lopun punk-liikkeeseen. Lindholmilla […]

Lue lisää

1Aivan ensiksi on todettava, että nyt käsillä oleva Lasse Lehtisen kirjoittama Väinö Tannerin(1881-1966) elämäkerta kuuluu syksyn jykevimpiin teoksiin. Ainakin mitä kokoon tulee: sivuja on miltei 900, ja käsiteltävä ajanjakso yltää yhdeksälle vuosikymmenelle. Toiseksi lienee syytä yhtyä maan kokeneimpiin poliittisiin toimittajiin kuuluvan Unto Hämäläisen arvioon: tämän kirjan jälkeen Suomen nykyinen sisä- ja ulkopolitiikka tuntuu harmittomalta hissuttelulta. […]

Lue lisää

Sodan alussa punaisten puolelle jäivät maan eteläosien rataverkko, pääosa rautateiden liikkuvasta kalustosta ja ennen kaikkea tärkeimmät Suomen Valtion Rautateiden konepajoista. Olosuhteet olivat siis otolliset panssarijunakaluston rakentamiseksi, ja kun yhtälöön vielä lisäsi venäläisen everstin Mihail Svetšnikovin ja pietarinsuomalaisten bolsevikkien kuten Rahjan veljesten ja Aadolf Taimen kokemukset venäläisten panssarijunista, saattoi ensimmäisen junan panssaroiminen alkaa Fredriksbergin konepajalla Pasilassa […]

Lue lisää

Koulutyttö Tanja Savitseva (1930-1944) on tunnetuimpia Leningradin piirityksestä päiväkirjaa pitäneistä henkilöistä. Koko hänen perheensä kuoli nälkään Vasilinsaaren Toisen linjan talossa nro 13. Tanja teki jokaisen kuolemasta lyhyen merkinnän – kunnes vain hän itse oli jäljellä. Piirityksestä evakuoitu Tanja menehtyi kuitenkin pian nälästä aiheutuneisiin komplikaatioihin, mutta päiväkirja säilyi eräänä piiritysajan järkyttävimpänä dokumenttina. Sen arvon ymmärtää vierailemalla […]

Lue lisää

Reinhold Hausen -historiikin lisäksi Jari Lybeckiltä on ilmestynyt äskettäin myös kirja valtionarkistosta vuosina 1944-1974. Kyse on tärkeästä ajanjaksosta, jolloin alan suomalainen toimintakenttä muotoutui uudelleen. Useimmat ammatillisista yhdistyksistä aloittivat toimintansa tuolloin. Yliopistokenttä laajeni ja tämä näkyi valtionarkiston ja maakunta-arkistojen toiminnassa. Samalla arkistolaitoksen täytyi löytää ratkaisuja viranomaisten kasvaviin asiakirjamassoihin. Historiikki on arkistolaitoksen historiaprojektin osa, joka ei löytänyt […]

Lue lisää

Suomi on muutaman kerran voinut vaikuttaa maailmanhistoriaan. Useimmille tulevat mieleen tilaisuudet valloittaa Pietari 1919 tai 1941, joillekin Helsingin ETYK 1975 tai Viron vapautuminen 1991. Vähemmän tunnettu muille kuin Terijoki-paikallishistorioiden lukijoille on venäläisen liberaalipoliitikon Mihail Herzensteinin murha 31.7.1906 ja sen tutkinta, joka päättyi vasta 25.10.1909 Kivennavan käräjillä. Murha ei ollut vain muutama laukaus, vaan niistä tehty […]

Lue lisää

Maritta Pohls on kirjoittanut ja toimittanut melkoisen määrän tilaushistoriateoksia 1980-luvun lopulta alkaen sekä yksin että muiden tekijöiden kanssa. Pohlsin Viini, laulu ja taustajoukot: Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan historia(2016) on pönähtävä ja reilusti kilon painoinen kirja, jonka hän on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton (PAM) kanssa yhteistyössä. Kirjan ulkoasu ei houkuttele, mutta halusin lukea teoksen, koska sen aihe herätti […]

Lue lisää

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (VSKS) on julkaissut Toimitteita-sarjassaan 18:nnen osan, Muuttuvien tulkintojen Viipuri, jonka ovat toimittaneet Anu Koskivirta, Pentti Paavolainen ja Sanna Supponen. Kirjoittajiksi on saatu useita dosentti- ja professoritason tutkijoita, jotka ovat omassa tutkimustyössään paneutuneet Viipurin historiaan. Osa kokoelman artikkeleista on läpikäynyt normaalin tieteellisen vertaisarvioinnin, joka antaa kokoelmalle tieteellistä painoarvoa ja nostaa Toimitteita-sarjan tasoa. […]

Lue lisää

Nuoruuden sukupolvet on Nuorisotutkimusverkoston artikkelikokoelma 1900-luvun Suomessa syntyneiden nuoruudesta. Teoksen ovat toimittaneet FT Kaisa Vehkalahti ja dosentti Leena Suurpää. Kirjan lähtökohtana on ollut Suomen Kirjallisuuden Seuran, Nuorisotutkimusseuran ja Nuoren Voiman Liiton yhteistyössä vuonna 2010 järjestämä muistitietokeruu Oi nuoruus. Keruun tarkoituksena on ollut tuottaa elämäkerrallisia tekstejä, joko tosipohjaisia tai fiktiivisiä, omasta koetusta nuoruudesta. Keruussa on ollut […]

Lue lisää

Johdannon lisäksi kirja sisältää 18 temaattista lukua 21 kirjoittajalta. Kirja toimii hyvänä johdatuksena Suomessa tehtävän Latinalaisen Amerikan tutkimuksen monimuotoisuuteen. Teos toimii varmasti parhaiten yliopistollisena oppikirjana tai pintaa syvemmältä raapaisevana tietopakettina eri alojen ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat latinalaisamerikkalaisia todellisuuksia. Kuten Kettunen ja Vuola johdannossa toteavat, Latinalainen Amerikka on käsitteenä monitahoinen ja –merkityksinen, eikä mikään luokittelu ole […]

Lue lisää