Historian Ystäväin Liitto on vuodesta 1973 alkaen palkinnut vuosittain ansiokkaan historiateoksen. Suomalaisilla historiapäivillä Lahdessa 8.2.2019 palkinto myönnettiin Seppo Aallon teokselle Kapina tehtailla. Kuusankoski 1918. (Siltala)

Teoksen valinneen raadin mukaan:

Dosentti Seppo Aallon perinpohjainen työ luo kaaren viime vuosisadan alusta sisällissotaan ja sen ohikin. Koko tapahtumasarjan sijoittaminen aikaan ja paikkaan tekee teoksesta eheän kokonaisuuden. Tekijän paikallistuntemus ja tarkka lähdetyö, teoksen lukijaystävällinen kieli, eri osapuolten toiminnan tiukka käsittely ja keskeisten toimijoiden ymmärtävä kuvaus tekevät teoksesta ensiluokkaisen.

Sisällissodan kulku Kuusankosken tehtailla kuvataan teoksessa ihmisen tasolla. Se on mikrohistoriaa parhaimmillaan. Tapahtumia tarkastellaan kummankin osapuolen näkökulmasta ylilyönteihin tai yksipuolisuuksiin sortumatta. Lukija voi aistia tapahtumien dramaattisuuden ja kokemusten tuskallisuuden. Yksittäisten henkilöiden luonnehdinnat tuntuvat harkituilta ja uskottavilta, eivät päälle liimatuilta stereotyypeiltä. Tällainen kuvaus ja tietojen tarkkuus, on erityisen merkityksellistä niille jotka tuntevat paikallisia oloja ja niitä koskevia perinnetietoja. Heitä on paljon. Kirjan esitystapa täyttää niin tieteellisen kuin kirjallisen esitystavan vaatimukset ja avautuu lukukokemuksena yhtä hyvin historian ammattilaiselle, kuin harrastajallekin.

Lisäksi Historian Ystäväin Liitto antoi kunniamaininnan teoksille:

Marja Tuomisen – Mervi Löfgrenin toimittamalle teokselle, Lappi palaa sodasta. Mielen hiljainen jälleenrakennus. (Vastapaino)

Sodanaikaista ja -jälkeistä Lappia on tutkittu hyvin vähän. Lappi palaa sodasta -teos nostaa hienolla tavalla yleiseen tietoisuuteen Lapin taloudellisen,sosiaalisen ja kulttuurisen tilan sodan päättyessä. Samalla se kuvaa rauhanaikaan siirtymisen haasteita. Teos koostuu artikkeleista, joissa käsitellään yleisesti merkittäviä, vähän tutkittuja ja kansalaisyhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeitä teemoja. Vaikka artikkelit ovat erilaisia ja lähestyvät kohteitaan eri tulokulmista, tuloksena on kompakti kokonaisuus. Teos valottaa samaan aikaan sekä lappilaisuutta, saamelaisten kohtaloa ja ihmisten mentaliteettia että konkreettista toimintaa. Kirjoittajien tapa nostaa esiin moninaista lähdeaineistoa rikastuttaa kuvaa erilaisten toimijoiden osuudesta Lapin jälleenrakentami seen. Se ei ollut vain uuden rakennuskannan ja infrastruktuurin luomista, vaan myös kulttuurityötä.

Teoksen ymmärtäminen edellyttää Ville Kivimäen  erinomaisen  taustalukuun ”Kokemusten, tunteiden ja  trauman  historiaa”  tutustumista.  Teos  kuvaa  sitä,  miten  Lapin tuhon  jälkeinen rakentaminen  ei  tuonut takaisin  entistä,  vaan koko maisema ja maantiede muuttuivat. Jälleenrakennus  työllisti  sodasta  palavia  miehiä  ja  vilkastutti  talouselämää.  Modernisaation mukana hävisi kuitenkin osa vanhaa  kulttuuria. Kirkot ja  kirkkotaide saivat  uuden merkityksen yhteisölle, käytiin  jumalanpalveluksissa  tai  ei. Lapin jylhän  luonnon  taika  on  aistittavissa.

Artikkelit ovat osin viitteellisiä ja viittoivat suuntia tulevalle tutkimukselle.

Jari Nikkolan arvio teoksesta Agricolassa 24.7.2018.

Unohdettu Lappi, yleissuomalainen kolonisaatio ja mentaalinen jälleenrakennus

Toinen kunniamaininta annettiin teokselle:

Henrik Meinander, Petri Karonen, Kjell Östberg (toim.) Kansanvallan polkuja: demokratian kehityspiirteitä Suomessa ja Ruotsissa 1800-luvun lopulta 2020-luvulle. (SKS) (alkuperäinen ruotsinkielinen teos Demokratins  drivkraer  (SLS))

Kansanvallan polkuja -antologia tuo suomalaisen kansanvallan kehitysteiden tutkimukselliseen kenttään vähemmän tutkitun, merkittävän teeman. Kymmenessä artikkelissa pohditaan sitä, mikä tekee Suomen ja Ruotsin demokratioista vakaita ja hyvin toimivia. Teoksessa lähestytään aihetta monesta näkökulmasta. Käsitellyiksi tulevat niin ulkopolitiikka, koulutus, media, politiikan teon muutokset kansanliikkeistä individualisoitumiseen, talous, geopolitiikka kuin sukupuolisyrjintä. Samalla avautuu todella pitkä linja Suomen ja Ruotsin historiaan alkaen keskiajan lopulta nykypäivään. Lukija oppii, ettei hyvinvointiyhteiskunta ole sattumaa eikä vain 1900-Iuvun viisaan sosiaalipolitiikan tulosta, vaan vuosisatojen kehityksen tulos, kun rinnakkaiset polut lopulta tuottivat hyvän yhteiskuntamallin.

Systemaattisesti toteutettu vertaileva tutkimusote suhteessa Ruotsin rinnakkaiseen kehitykseen on erittäin valaiseva. Pelkästään suomalaisiksi oletetut ilmiöt sijoittuvat uuteen kontekstiin,joka osoittaa kehitystä ohjanneiden yhteiskunnallisten impulssien kulkusuuntaa, ajallista yhteyttä ja niiden saamaa tukea sekä erityispiirteitä kummassakin maassa. Tarkastelu avaa myös laajempaa ymmärrystä siitä, mitä yhteiseksi ominaisuudeksi ja ylpeyden aiheeksi nähty pohjoismainen yhteiskunta tarkoittaa maakohtaisine erityispiirteineen. Artikkelit ovat tasokkaita ja muodostavat ehyen kokonaisuuden.

Teoksen tutkimuksellinen ote haastaa lukijaa ja vahva historiaosaaminen auttaa häntä. Tämä on historian harrastajan perusteos pohjoismaisen yhteiskunnan ymmärtämiseksi. Teoksen ajankohtaisuus on käsinkosketeltavaa, kun kansanvallan poluille on ilmaantunut uusia kiviä. Kysymys demokratian tulevaisuudesta on jälleen ajankohtainen.

VUODEN HISTORIATEOS -PALKINTOA JAETTU V 1973 ALKAEN

Historian Ystäväin Liitto palkitsee vuosittain ansiokkaan historiateoksen. Nyt valinta tehtiin siten, että yleisöllä oli mahdollisuus tehdä ehdotuksia, joista Liiton hallitus valitsi osan kolmihenkisen raadin käsittelyyn. Raatiin kuuluvat lehtori Vuokko Aromaa ja rehtori Ville Marjomäki sekä, Aura Korppi-Tommola puheenjohtajana.

Valintakriteerinä on, että valittu teos on erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa.

Teoksen tulee olla historiantutkimus, joka avaa uusia näkökulmia historiaan tai käyttää uutta lähdemateriaalia ja on suunnattu laajalle yleisölle. Se on hyvin kirjoitettu ja helposti luettava yleisesitys. Raati etsii siis uusia, silmiä avaavia ja vanhoja ennakkoluuloja ravistelevia teoksia ja lukemiseen innostavaa kirjoitustyyliä.

Vuosi 2018 oli antoisa vuosi. Silloin julkaistiin paljon mielenkiintoisia historiateoksia. Huomio kiinnittyy siihen, että vuoden aikana julkistettiin paljon sellaisia historiateoksia, jotka toivat uusia ilmiöitä ja henkilöitä tietämyksemme piiriin. Se on tietenkin hyvä historian harrastajille, mutta teki valinnan vaikeaksi.  Liitto sai kolmisen kymmentä ehdotusta, joista otettiin 11 lähempään tarkasteluun. Niistä raati valitsi yhden Vuoden historiateos-palkinnon saajaksi. Kahdelle teokselle myönnettiin kunniamaininta.