Vox Turun uusimman videon kohteena ovat jatulintarhat, nuo mystiset kivilabyrintit, joita löytyy Saaristo-Suomesta enemmän kuin mistään muualta. Mukana toimittajan matkassa Turun yliopiston arkeologi Ilari Aalto, sekä performanssissa Åbo Svenska Teaternin Amanda Nyman.
Helmikuun 29. päivänä Oulun taidemuseossa avautunut Sijoiltaan – Pakolaisuuden arkeologiaa -näyttely ehti olla auki vain kaksi viikkoa. Poikkeusjärjestelyistä johtuen näyttelyyn ei voi enää tutustua paikan päällä, mutta virtuaalikierros tarjoaa kurkistuksen tärkeän ja vakavan aiheen koskettavaan ja monimuotoiseen toteutukseen. Näyttelyn tummanpuhuva kauneus ja kipu vetivät monet alkuviikkojen kävijät hiljaisiksi ja silmäkulmia pyyhittiin.
Yli-Iin Kierikkikeskuksen kivikauden kylässä on parhaillaan menossa kokeilu, jossa kansainvälinen ryhmä testaa kivikauden kylän talviasuttavuutta.
Pulloposti löytyi Norrköpingin satamassa tehtyjen arkeologisten kaivauksien yhteydessä. Pullopostin viesti on kirjoitettu Ruotsin historian ensimmäisen suuren lakon aikana.
Arkeologisen etsinnän ja tutkimuksen Pohjanmaalla – entisen Vaasan läänin alueella – jota teos alueellisesti käsittelee, voi yksinkertaistettuna määrittää kolmen muuttujan avulla. Ensimmäinen on luonnollisesti aika, historiallinen tai arkeologinen, oletetusta paleoliittisesta kivikaudesta ennen viimeistä jääkautta historialliseen aikaan, jolloin yhteiskunnasta alkaa löytyä kirjallisia dokumentteja. Varsinainen aikamatka alkaa kymmenen tuhannen vuoden takaa ja päättyy vajaan tuhannen vuoden taakse […]
Vuonna 2015 matkattiin pariskunnan kanssa suomalaiseen keskiaikaan, sitten parin vuoden kuluttua muinaiseen Suomeen ja nyt opetetaan uusi sukupolvi etsimään menneisyyttä. Ilari Aalto on arkeologi ja kertoo opiskelemastaan ja tutkimastaan maailmasta ja maailmoista. Elina Helkala on kuvataiteilija, mediataiteen ja muinaistekniikan artesaani, joka tarjoaa lukijalle ja katselijalle kuvina sen, mitä Ilari ei jaksa tai pysty sanoina kuvaamaan. […]
Arkeologit ovat löytäneet pompejilaisen talon raunioista ”velhon työkalupakiksikin” kutsutun laatikon. Löytö sisältää mittavan ja moninaisen kokoelman jalokiviä, figuureita ja muita esineitä, joita on mahdollisesti käytetty pahan onnen karkottamiseen tai hedelmällisyysrituaaleihin.
Arkeologit ovat kaivaneet esiin Vanhan Uppsalan pappilan alta kaksi viikinkiaikaista venehautaa. Toinen haudoista on koskematon, ja haudatun lisäksi sieltä on löydetty hautaesineitä, eläimiä ja veneen osia. Löytöä on kuvattu ainutlaatuiseksi, sillä edellisen kerran Ruotsista on löydetty venehauta yli 50 vuotta sitten.
Tietosanomat
Seilin saarella Nauvossa aloitettiin maanantaina 8. heinäkuuta arkeobiologiset kaivaukset. Kaivaukset liittyvät Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaman Saaristomeren tutkimuslaitoksen Elämän saari -hankkeeseen, jossa tutkitaan ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta Seilissä. Hankkeen tarkoituksena on saada uutta tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja merkityksistä ihmisille.
Unto Salo on uskomaton mies. Saatuaan valmiiksi syvälti oivaltavan arkeologis-kulttuurihistoriallisen teossarjansa Kalevalaiset myytit ja uskomukset I–III (Amanita) vuonna 2012 hän ajatteli lopettavansa kirjoitusuransa muistelmiin. Reilut 800 sivua untosaloa ja muuta merkittävää turkulaisen yliopistomaailman ympäriltä ja muualtakin ilmestyi vuonna 2014. Salo ajatteli ryhtyvänsä vain olemaan, mutta ei saanut mielestään jo opiskeluaikanaan törmäämäänsä ilmiötä tanskalaisessa arkeologiassa: Gundestrupin […]
Pitkin poikin Aurajokea – arkeologisia tutkimuksia on Turun museokeskuksen uusin sähköinen julkaisu . Raportteja-sarjassa ilmestyvässä teoksessa on neljätoista artikkelia, joissa kerrotaan uusimmista Aurajokilaakson alueella tehdyistä arkeologisista tutkimuksista. Kirjoittajina on muun muassa luututkimuksen, numismatiikan, kansanuskon, tekstiilitutkimuksen ja eri aikakausien asiantuntijoita. Kirjan esihistoriaan sijoittuvissa artikkeleissa kerrotaan Räntämäen Riihivainion kivikautisesta muinaispellosta (Jouko Pukkila), mediassakin huomiota herättäneestä Keetterinmäen rahakätköstä […]
Kaarinan Ravattulan Ristimäen kalmiston kaivausten yhteydessä paljastuneessa haudassa on säilynyt harvinaisen suuria kankaankappaleita. Löytö edustaa aiemmin tuntematonta rautakauden ja keskiajan välivaihetta ja sen pohjalta ryhdytään nyt toteuttamaan muinaispuvun tieteellistä ennallistusta. Projektiin osallistuu useita tutkijoita ja käsityöläisiä, kukin oman erikoisalansa asiantuntijana. Kaarinassa sijaitseva Ravattulan Ristimäki on tunnettu Suomen vanhimpana kirkonpaikkana, mutta mäenkumpareella on myös laaja, useita […]
Nyt on mahdollisuus tutustua arkeologisiin kaivauksiin ja keskiajan Turkuun! Turun kaupunki järjestää Vanhan Suurtorin laidalla sijaitsevan Katedralskolanin kaivauksille kesän 2018 aikana opastettuja kierroksia, joissa esitellään koulun liikuntasalin alta löytyneitä kivi- ja tiilirakennusten kellarirakenteita. Turun palossa 1827 tuhoutuneiden rakennusten ylemmät kerrokset purettiin ja romahdutettiin palon jälkeen, ja niiden kellarit täytettiin rakennusjätteellä. Katedralskolan i Åbo -koulun liikuntasali […]
Aboa Vetus & Ars Nova on historian ja nykytaiteen museo Turun keskustassa. Se on Suomen ainoa arkeologinen museo ja ainutlaatuinen katettu kaivausalue, jonka vanhimmat rauniot ja esinelöydöt ovat 1200–1300-luvuilta. Kesällä 2018 museon sisäpihalla tehdään kaivauksia, joiden tavoitteena on paljastaa Turun palossa 1827 tuhoutuneen ja mahdollisesti jo keskiaikaisen Forsteenin kivitalon jäännökset. Yleisöllä on mahdollisuus seurata kaivauksia […]
Tukholman Djurgården saa jälleen uuden museon kun Ruotsin valtion merihistoriallinen museo valmistuu vuonna 2020. Museon tarkoitus on säilyttää ja esitellä Itämeren ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Museo pyrkii tuomaan esille meren pohjassa makaavien hylkyjen tarinoita. Se tulee esittelemään aluksi kaksi poikkeuksellisen hyvin säilynyttä hylkyä, joita on tutkittu silmälläpitäen uuden museon tarpeita. Toinen hylyistä on keskiaikainen Hansakauppiaiden yleisesti käyttämä […]
Arvostelu
Pompeijin ja Herculaneumin kaupungit hautautuivat 79 jaa. Vesuviuksen tulivuorenpurkauksessa, mikä samalla säilöi ainutkertaisen palan näiden tavallisten roomalaiskaupunkien historiaa. Roberts onkin keskittynyt tutkimuksessaan juuri tavallisten roomalaisten elämään ja materiaaliseen kulttuuriin, sekä arkeologiaan ja on ollut mukana kaivauksilla Napolin lahdella, mikä selittää osaltaan kirjan painottumista kaupungeista löydettyihin esineisiin. Roberts kirjan pääosassa ovat molempien kaupunkien arkeologiset löydökset, mikä […]
Arvostelu
Matti Huurteen 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (1. p. 1979; 10. p. 2009) ehti olla yli 30 vuoden ajan ainoa kattava esitys Suomen muinaisuudesta. Vaikka kirja oli aikanaan ansiokas, uusi tutkimus on tehnyt sen osin pahasti vanhentuneeksi. Siksi Georg Haggrénin, Petri Halisen, Mika Lavennon, Sami Ranisen ja Anna Wessmanin laaja ja perusteellinen esitys Muinaisuutemme jäljet: Suomen […]
Bläuer toteaa esipuheessaan, että kirjan tarkoituksena on luoda kokonaiskuvaa Suomen karjatalouden menneisyydestä. Alle 200 tekstisivun mittaisena ja tuhansien vuosien aikajänteen kattavana teos jää väistämättä suurten linjojen kuvailuksi, ja kuten kirjoittaja huomauttaa, sen yhtenä tavoitteena onkin toimia pohjana uusille kysymyksenasetteluille. Vaikka Bläuer kertoo kirjoittaneensa kirjan ”muiden tieteenharjoittajien hyödyksi ja innoitukseksi”, sitä voi lämpimästi suositella myös muille […]