Arvostelu

Niko Jutila esittelee teoksessaan Poikki! -toteutumattomat kotimaiset elokuvat osan hankkeista perusteellisesti, mutta joistain on vain vähän tietoja. Kun Suomen elokuvasäätiö alkoi osallistua elokuvien rahoitukseen 1970-luvulta lähtien, on toteutumattomista hankkeista kertynyt runsaasti aineistoa. Jutilan mukaan silloin alkoi toteutumattomien elokuvahankkeiden kultakausi. Joistain elokuvista löytyy käsikirjoitusversioita, mutta osasta vain suppeita sisältökaavailuja. Jutila pohtii teoksessaan ajoittain myös sitä, miksi […]

Lue lisää

KulturÖsterbotten ja Vandring genom medeltidens Österbotten -hanke julkaisivat Youtubessa viidestä lyhytelokuvasta koostuvan sarjan, joka kertoo Pohjanmaan värikkäästä keskiajasta. Elokuvissa seikkailevat Karlabyssa asuva Helena, Tiukasta kotoisin oleva Tobbe, Gudmund Närpiöstä, Pohjanmaata kiertävä paheellinen pappi Andreas – sekä Korsholman villit merirosvot.

Lue lisää

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) Elonet-elokuvatietokanta on avattu uudistettuna. Elonet-palvelun ulkoasu on uudistunut, ja palvelussa on nyt vapaasti katsottavissa 235 pitkää kotimaista elokuvaa sekä lähes 2 000 muuta elokuvaa. Palvelusta löytyy Kansallisfilmografian verkkojulkaisu ja kattavat tiedot Suomessa esitetyistä elokuvista.

Lue lisää

1

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja Artie Music -levy-yhtiön tuottama, kahdeksanteen osaansa edennyt Suomalainen elokuvamusiikki -levysarja tuo yleisön saataville tunnettuja ja harvinaisia suomalaisen elokuvamusiikin gramofonilevytyksiä aina äänielokuvan alkuhämäristä saakka.

Lue lisää

Lähikuvan vuoden toinen numero on julkaistu. Uudessa teemanumerossa käsitellään musiikkia suhteessa liikkuvaan kuvaan. Mielenkiintoiset artikkelit, katsaukset ja muut tekstit kertovat siitä, mitä tällä hetkellä Suomessa pidetään tässä suhteessa relevanttina tutkimuskohteena.

Lue lisää

Suomen Filmiteollisuudesta ei ole tehty aikaisempaa varsinaista yhtiöhistoriaa, ja yrityksen vaiheita on laajimmin käsitelty Kari Uusitalon teoksissa ja ennen kaikkea T. J. Särkän elämäkerrassa Legenda jo eläessään (1975), joka on edelleen käyttökelpoinen teos. Yhtiön omisti Särkkä, joka hallitsi yritystään persoonallisella tavalla. Särkässä yhdistyivät omaperäisesti liikemies T. J. Särkkä ja taiteilija Toivo Särkkä. Kirja Unelmatehdas Liisankadulla […]

Lue lisää

1

Uusin lähikuva on ilmestynyt. Teemanumeron artikkeleissa ja katsauksissa valotetaan kaistaleita kokemuksen tutkimuksen laaja-alaiselta kentältä. Lehti tarkastelee myös esim. median käsittämistä esityskanavan ohella teknologiana, tekstien kertovuutta ja vaikutusta kokemuksiin sekä kehon tunnerekistereihin, medianäkyvyyden merkitystä valtiopropagandassa, sekä populaarikulttuurin esitysten lumoa, toistoa ja kierrätystä.

Lue lisää

Tuomas Marjamäki on Apu-lehden toimituspäällikkö, joka kertoo kiinnostuneensa Spedestä jo lapsuudessaan. Seitsemänkymmentäluvun lopulla syntyneen kirjoittajan teos on huolellista työtä. Tekijän päälähteisiin kuuluu yli 50 haastattelua, kirjeitä, Speden varhaisia käsikirjoituksia ja mittava lehtiaineisto. Kirjoittaja ei peittele kohteelleen antamaa arvostusta, mutta henkilökuva on myös tarpeeksi kriittinen ja säröinen. Elämäkerran mukaan Pertti Pasanen lapsuus oli onnellinen. Tulevan viihdeammattilaisen […]

Lue lisää

Sukupuoli ja väkivalta -kokoelman johdannossa samoin kuin Leena-Maija Rossin artikkelissa pohditaan miksi väkivalta jaksaa kiehtoa kirjoissa ja televisiossa, vaikka elävässä elämässä se koetaan vastenmieliseksi ja pelottavaksi. Väkivallan ymmärretään olevan ihmisen ”haavoittuvuuteen kajoamista”, yhtä aikaa niin peri-inhimillistä ja ihmisyyden vastaista, että väkivallan kirjallinen esitys (selittäminen) on vaikeaa, joskus lähes mahdotonta. Sen sijaan väkivallan visuaalinen esitys (näyttäminen) […]

Lue lisää

Ensi näkemältä filosofia ja kauhu ovat hyvin kaukana toisistaan. Filosofia on rauhallista ja rationaalista pohdiskelua, kauhu taas syntyy hirveiden ja järkyttävien  kohtaamisesta. Filosofi Tapani Kilpeläisen mielestä kauhulla kuitenkin on paljon tekemistä filosofian kanssa, jopa niin paljon, että kauhu on mitä tehokkain väline syvällisten eksistentiaalisten kysymysten herättämisessä. Kauhun kanssa usein käsikädessä kulkevan kuoleman tavoin kauheat tapahtumat […]

Lue lisää

Näin raamattumaisen teoksen syntymisessä on takana Vacklinin ja Rosenvallin työskentely käsikirjoittamisen opettajina. He ovat keränneet kurssiensa ohessa valtavat määrät paitsi omaa opetusmateriaalia myös ulkomaisten opaskirjojen ohjeistuksia. Esimerkkitapauksia on analysoitu perusteellisesti ja niiden pituus vaihtelee sen mukaan, halutaanko havainnollistaa (lyhyesti) luovaa keksimistä vai (pitkästi) tuttujen rakenteiden soveltamista mediakohtaisiin ratkaisuihin. Vacklin ja Rosenvall ovat sitä 1970-luvun lopulla […]

Lue lisää

Ensivaikutelma Lauri Meren Jussi Jurkka -elämäkerrasta on hienoinen ihmetys. Miten niin Tuntematon tähti? Kun kannessa on kuva, josta ainakin varttuneempi kansanosa – nekin, jotka eivät ole ikänään teatterikatsomossa istuneet – tunnistaa hänet. Luutnantti Lammiohan se siinä… Kirjaa lukiessa huomaa, että nimellä on katetta. Jussi Jurkka (1930–1982), joka ei viihtynyt julkisuudessa, jäi ihmisenä vieraaksi paitsi yleisölleen, […]

Lue lisää

1

Jari Sedergrenin ja Ilkka Kippolan dokumenttifilmejä käsittelevät tietoteokset ovat muhkeita sivumääriltään. (680 ja 537 sivua) Ne täydentävät hienosti Kari Uusitalon ja Sakari Toiviaisen päätoimittamaa Suomen Kansallisfilmografiaa, jonka 12-osainen kirjasarja käsittelee pääosin pitkää näytelmäelokuvaa. Elokuvaneuvos Uusitalo on muuten niitä harvoja Suomessa, joka on kirjoittanut jotakin lyhytelokuvistakin. Elokuva-arkistossa (nykyisin Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Kavi) pitkään työskennelleiden Sedergrenin ja […]

Lue lisää

Teoksen takakannessa todetaan, että vuosi 1996 on sekä yleisen äänioikeuden, että elokuvan juhlavuosi. Tämä ajatus toimii aasinsiltana, jolla yritetään koota kirjan eri aiheista olevat artikkelit saman teeman alle. Kirjan esipuheessa selviää, että kyseessä on seuran vuosikirja, joka tietenkin selittää sen miksi teos on julkaistu. Kirjan perusongelmana on juuri artikkeleiden irrallisuus toisistaan; Vuosikirja on tietysti merkittävä […]

Lue lisää

Suomalaisen elokuvaesseismin uranuurtaja Peter von Bagh porautuu uusimmassa teoksessaan rikoksen kiehtovaan maailmaan. Ulkoasultaan näyttävä, runsaasti kuvitettu Rikoksen hehku herättää jokaisen rikoselokuvaa – siis jokaisen elokuvaa – harrastavan mielenkiinnon. Teos ei kuitenkaan ole vain komeisiin kansiin pakattu lahjakirja, vaan mielenkiintoinen ja haastava yritys tarkastella rikosta elokuvassa ja rikoselokuvaa yhteiskunnassa, siis hyvin suositeltava kirja kaikille vannoutuneille filmihulluille. […]

Lue lisää

Suomen kansallisfilmografian varhaisvuosia esittelevän teoksen ilmestyminen merkitsee sitä, että kansainvälisestikin arvioiden merkittävä kulttuurinen suurtyö kattaa nyt katkoksitta kuuteen teokseen sidottuna vuodet 1907-1961. Teokseen sisältyvät ensinnäkin esittelyt vuosina 1907-1935 Suomessa valmistuneista 115 elokuvasta. Niistä on säilynyt nykypäivään 50 (43%), katkelmittain säilyneitä on 22 elokuvaa (19%), mutta kokonaan tuhoutunut 43 elokuvaa (38%). Filmografia tarjoaa kustakin elokuvasta tuotanto- […]

Lue lisää