Minusta on alkanut tuntua siltä, että meidän oman sivilisaatiomme päälle on kaadettu syyhypulveria, joka saa meidät kuluttamaan aikamme mieltämme väännellen ja käännellen, kyvyttöminä keskittymään siihen, mikä on oleellista. (s. 18) Näin toteaa tietokirjailija Johann Hari teoksessaan Kadonnut keskittymiskyky. Hän on myös aivan ymmällään Pariisin matkallaan, kun hän vierailee Louvren taidemuseossa katsomassa Leonardo da Vincin Mona […]
Yhdysvaltain kongressitalon valtaamisen ja internetin suhteet ovat puhututtaneet viime aikoina. On nähty, että sosiaalisen median vapailla foorumeilla viljellyt salaliittoteoriat ja väkivaltainen uho tulivat todeksi, kun demokratian pyhimpään hyökättiin. Valtaus oli kuin iso meemi – internet-ilmiö, joissa usein sekoitetaan tahallaan asioita, jotta ne herättäisivät huomiota ja niitä levitettäisiin. Median hallinnan historiassa on huomionarvoista, että siinä missä puhelimen tai radion sääntely alkoi melkein heti niiden käyttämän teknologian yleistyttyä, on internet ollut vailla sääntelyä jo vuosikymmeniä.
Ihmiskunta tuottaa ja tallentaa nyt moninkertaisesti uutta dataa verrattuna aikaan ennen tietokoneiden yleistymistä. Suuri osa siitä on ihmisiin liittyviä henkilötietoja: päivityksiä, valokuvia, videoita, paikkatietoja, metadataa ja muuta tietoa siitä, missä ja miten maailmassa olemme, kenen kanssa ja mitä teemme. Pelkästään YouTubeen ladataan joka minuutti yli 500 tuntia videota – 80 vuotta videota joka päivä. Tämä […]
Jaakko Suomisen, Petri Saarikosken ja Elina Vaahensalon teoksessa Digitaalisia kohtaamisia – verkkokeskustelut BBS-purkeista sosiaaliseen mediaan käydään läpi verkkovälitteisten keskustelukulttuurien kehittymistä 1980-luvulta tähän päivään BBS-purkeista, IRC:n, uutisryhmien eli ”nyyssien”, selainpohjaisten verkkokeskustelupalveluiden, kuten Suomi24:n, mobiilien verkkokeskusteluiden kautta sosiaaliseen mediaan. Kirjassa käsiteltävät teemat heijastavat erilaisten käyttäjäryhmien vuorovaikutussuhteita sekä teknologian, käyttäjän ja netinkäyttöä koskevan julkisen keskustelun kolminaisuutta. Kirjoittajat paikantavat […]
GIF IT UP on vuosittain järjestettävä kilpailu, missä osallistujat luovat digitalisoidusta kulttuuriperinnöstä GIF-animaatioita. Tänä vuonna kilpailun järjestää Europeana yhdessä Digital Public Library of American, Digital NZ:n ja Trove:n kanssa. Nämä neljä digitaalista kirjastoa kutsuvat kilpailijat käyttämään GIF-animaatioiden tekoon kirjastojensa tekijänoikeuksista vapaita ja vapaasti käytössä olevia materiaaleja. GIF (Graphics Interchange Format) on lyhyt pätkä liikkuvaa kuvaa, […]
Verkostot ja verkostoituminen ovat, kulunutta fraasia käyttäen, päivän sana, johon törmää lähes päivittäin eri yhteyksissä. Teknologiamurroksen tuottama yhteiskunnan digitalisaatio on synnyttänyt Internetiin perustuvaa kanssakäymistä, jonka keskeisinä foorumeina toimivat erilaiset yhteisöpalvelut kuten Facebook, Twitter tai Google+. Näiden, laajalle yleisölle suunnattujen sosiaalisten medioiden ohella tarjolla on erilaisille kohderyhmille räätälöityjä palveluja kuten asiantuntijoiden verkostoitumista edistävä LinkedIn tai tutkijoille […]
Kun tietokirjan otsikkona on Netin pimeä puoli, epäluuloinen lukija aprikoi, onko kyseessä jälleen kerran varoituksilla, uhkakuvilla ja sensaatioilla mässäilevä opus. Useat verkonkäytön ongelmia käsittelevät aiemmin lukemani teokset ovat lähteneet liikkeelle ajatuksesta, että pelottelu on paras valistusmenetelmä. Toiset – toki viihdyttävät – kirjat ovat olleet dekkarimaisia tarinoita verkkorikollisista ja heidän jäljittämisestään. Kokenut tietokirjailija ja kirjasto- ja […]
Arvostelu
Jaron Lanier on hyvin hyvin vihainen. Lanieria, tuota rastatukkaista lume- ja virtuaalitodellisuuspioneeria ottaa päähän sosiaalista mediaa ihannoiva ”soseutuskulttuuri”, joka on käpertynyt omaan pesäänsä ja viihdyttää joukkoja hengiltä lähinnä kierrättämällä ”ilmaisia” pätkiä populaarikulttuurista ja vanhoista medioista, uutisista, televisio-ohjelmista, musiikkivideoista ja niin edelleen sekä esittelemällä oman elämänsä trivialiteetteja. Siinä missä 1990-luvun netin kotisivut olivat vielä keskenään erilaisia […]
Arvostelu
Muistan vielä elävästi, kuinka 1990-luvun alussa historian perusopiskelijana jouduin yliopiston sähköpostiosoitteen saamiseksi erikseen perustelemaan mihin ihmeeseen minä, humanisti, oikein käyttäjätunnusta tarvitsin. Turun yliopistomäellä, Juslenian kellarikerroksessa sijaitsi tuolloin ahdas ja tunkkainen yleistila, jossa me opiskelijat saimme asioida tylyn operaattorin kanssa pikkuruisen luukun välityksellä. Sähköpostia luettiin Unix-pohjaisella Pine-ohjelmalla, jossa tarvittavat komennot annettiin näppäimistöltä. Väärin ajoitetun sisään kirjautumisen […]
Arvostelu
Tämän kirja-arvostelun tekeminen on ollut pitkään työlistallani. Paradoksaalista kyllä, tartuin kirjoituspuuhaan sen jälkeen, kun kesänviettopaikkani nettiyhteys lakkasi toimimasta. Muutama työlistalla arvostelun edellä ollut homma muuttui mahdottomaksi, kun sähköpostiyhteys ja nettiselailu eivät onnistuneet. Tässä kirjoituksessa arvioin Pekka Aulan, Janne Matikaisen ja Mikko Villin toimittamaa Verkkoviestintäkirjaa (2006), joka takakansitekstin mukaan ”luo yleiskatsauksen verkkoviestinnän ilmiöihin ja tutkimusaloihin.” Teoksen […]
Arvostelu
Kun arvioitavana on tutkimusprofessori Mika Pantzarille omistettu artikkelikokoelma Innovaatioiden kotiutuminen (Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirja 2006), kohde tuntuu pakottavan totunnaisesta poikkeavaan lähestymistapaan. Erilaisia kulutuskäytäntöjä ja teknologioita tutkimuksillaan, puheillaan, kirjoituksillaan ja toiminnallaan – kenties Ikean haastavia koottavia kalusteita lukuun ottamatta – kesyttänyt Pantzar innoittaa arvostelijan pieniin kirjallisiin kokeiluihin. En siis kuvaa ja arvioi 14 artikkelin ja 21 kirjoittajan kolmeen […]
Informaatioteknologian historian tutkimuksen valitettavimpia piirteitä on paitsi tehdyn tutkimuksen vähyys myös monien jo julkaistujen teosten kapea-alaisuus. Näkökantojen yksipuolisuus on monta kertaa johtanut siihen, että tietotekniikan kehittyminen maassamme nähdään edelleen melko suoraviivaisena kehityshistoriana. Kehitysdeterminismin piirteet ovat tietenkin olleet tyypillisiä laajemminkin mediajulkisuudessa. Nykyisessä informaatioteknologiaa palvovassa ajan hengessä kriittisten äänenpainojen ja vaihtoehtoisten tarinoiden esittäjät ovat edelleen harvassa. Näitäkin […]
Digitaalista kulttuuri on käsitteenä syntynyt 1990-luvulla tietokoneiden ja tietoverkkojen yleistymisen myötä. Kulttuurintutkimukselle uudet tietotekniset sovellukset ovat olleet tutkimuskohteina paitsi mielenkiintoisia myös haasteellisia. Varsinkin humanisteille teknologian kulttuurihistorian käsittely on tuottanut melkoisesti ongelmia, syystä jota on hieman vaikea perustella pelkästään tek-niikkaa kohtaan tunnetuilla ennakkoluuloilla. Perinteiset humanistiset tutkimusalat ovat joutuneet käsittelemään ilmiötä täysin uudelta pohjalta, minkä vuoksi vanhat […]
Näin joulunjälkeisten kinkun- ja looransyöntitalkoiden lomassa on herkullista tarttua viestinnällistä ahmintaa käsittelevään kirjaan. Kasvatustieteilijä Jussi T. Koski kuvaa ja analysoi teoksessaan ”Infoähky ja muita kirjoituksia oppimisesta, organisaatioista ja tietoyhteiskunnasta” ongelmakenttiä, jotka koskevat myös useimpia meitä Internetin postituslistojen tilaajia. Kirjan kannessa teoksen julistetaankin olevan ”Sytyke- ja pohdintakirja tietotyön sankareille, opettajille, toimittajille, poliitikoille, johtajille, tutkijoille ja virkamiehille”. […]
Arvostelu
”Sähköiho” on historiaa ja nykypäivää luotaava artikkelikokoelman muodossa julkaistu mediakulttuuripuheenvuoro. Kirjan takakansitekstin mukaan teoksessa ”kyseenalaistetaan mediakulttuurin tulkintoihin liittyviä ”myyttejä” ja itsestäänselvyyksiä sekä halutaan tuoda uusia aineksia käytävään keskusteluun.” Mediatodellisuutta on lähdetty purkamaan kolmen käsiteparin (kone/ihminen, syöte/palaute, globaali/lokaali) kautta. Nämä käsiteparit eivät tarjoa sinänsä mitään vallankumouksellista näkökulmaa – pikemminkin päinvastoin, mutta tarkoitus lieneekin ollut etsiä tuttujen […]