Ympäristöhistoriallista tutkimusta on Suomessa tehty pitkään ja monipuolisesti, mutta  pitkän aikavälin kokonaisesitystä, joka kattaisi ympäristön eri osa-alueet, ei ole kukaan lähtenyt tekemään. Suomen ympäristöhistoria 1700-luvulta nykyaikaan on näin ollen erittäin tervetullut lisäys suomalaiseen ympäristöhistorian kirjallisuuteen ja helpottaa varmasti myös aihepiiriin tutustumista. Kuten teoksen johdannossa todetaan, Suomen ympäristöhistoria tarjoaa toisenlaisen tavan nähdä Suomen historian pitkä kaari […]

Lue lisää

Arvostelu

Maria Katajavuori on oikealta nimeltään Katariina E. M. Vuorinen. Hän on ekologi, tutkija ja kirjailija, joka asuu Norjassa ja vaikuttaa Tromssan yliopistossa. Hän sai vuonna 2019 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksellaan Elämän ja kuoleman kysymys. Katajavuori on ympäristöaktiivi, jonka ajattelussa biologia ja yhteiskuntatieteet nivoutuvat toisiinsa. Lukukokemuksena Maria Katajavuoren 262 -sivuinen teos Valas lasimaljassa tuntuu laajalta esseeltä. Sen […]

Lue lisää

Filosofian lisensiaatti Ella Vihelmaan kirja on tervetullut puheenvuoro vähemmän kuluttamisen puolesta. Vihelmaa on opiskellut myös ympäristötiedettä. Kirjastaan kertovassa tekstissä hän sanoo, että on kouluiästä asti tehnyt elonkirjoa vaalivia valintoja siinä toivossa, että pysyisi yhteydessä asioihin, jotka ovat tärkeitä: Harva voi kulkea läpi elämänsä puiden huminassa, mutta elämän edellytyksiä säästävien tekojen kautta tunnen osallisuutta kokonaisuuteen, minne […]

Lue lisää

Ihminen on mukavuudenhaluinen ja lyhytmuistinen. Onnettomuuksiin ja katastrofeihin varautumista on esimerkiksi vaikeaa perustella pahimman uhan jo väistyttyä. Ympäristöonnettomuudet ja pandemiat kertovat tästä valitettavan monia esimerkkejä.

Lue lisää

Männyn kasvu taimesta hakkuukypsäksi Etelä-Suomen kuivilla kankailla kestää helposti lähes sata vuotta. Pohjois-Suomessa mänty ja kuusi kasvavat vieläkin hitaammin. Mitä mahdollisuuksia meillä on ennakoida mihin metsiämme näin pitkällä aikajänteellä tarvitaan, varsinkin kun alati voimistuva ilmastonmuutos vielä lisää ennusteiden epävarmuutta. Lähdin kollegani Timo Myllyntauksen kanssa etsimään osviittaa näihin haasteisiin siitä ainoasta suunnasta, josta meillä on edes jonkinlainen varmuus – nimittäin historiasta. Löytyisikö menneestä kehityksestä säännönmukaisuuksia, joista voisi olla apua?

Lue lisää

2

Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja Anneli Jussilan teos perustuu yhteiselämään Pentti Linkolan kanssa. Muistelma valottaa toisinajattelijaa uudesta näkökulmasta: miten vierellä elänyt naaraspuolinen lajitoveri koki luontomiehen elämäntavan, hänen käytännölliset ja aatteelliset pyrkimyksensä sekä merkityksensä kulttuurihistorian kaanonissa. Kirjoittaja kertoo tavoitteekseen kirjoittaa vähän mutta syvällistä, oman näkemyksensä ja vaistonsa kautta, ei niinkään dokumentteihin tukeutuen. Kirjaa varten Jussila on myös haastatellut Linkolan […]

Lue lisää

Pohjoisesta sijainnista ja nuoresta kulttuuristaan huolimatta Suomi on kuulunut lintututkimuksen merkkimaihin ja joiltakin osin jopa sen kärkijoukkoon. Se käy selväksi, kun tutustuu vasta ilmestyneeseen Suomen Lintutiede 1828–1974 kirjaan. Tekijäjoukolla, Esa Lehikoinen, Risto Lemmetyinen, Timo Vuorisalo ja Mia Rönkä on ollut runsaudenpulaa, kun he ovat rakentaneet asiantuntija-avustajiensa kanssa kokonaisesitystä maamme lintutieteen historian kyseisestä vaiheesta. Ajanjakso alkaa […]

Lue lisää

Kirjoittajat Mia Rönkä ja Thomas Lilley ovat molemmat dosentteja. Mia Rönkä työskentelee Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikössä. Hän on julkaissut runsaasti luontotutkimuksia ja -dokumentteja, mutta myös luontoon liittyviä lasten tietokirjoja. Hän on myös tiedetoimittaja ja runoilija. Thomas Lilley työskentelee akatemiatutkijana Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa ja on erikoistunut lepakkotutkimukseen. Hänet tunnetaan myös musiikkipiireissä säveltäjänä ja sanoittajana. Teoksen kehyskertomuksena on […]

Lue lisää

On ihmisiä, jotka osaavat tai luulevat osaavansa elää ilman luontokappaleita, ja niitä, jotka eivät osaa eivätkä haluakaan osata. Aldo Leopold (1887–1948) oli yksi näistä osaamattomista. Juuri siksi ja ystäviensä kehotuksesta hän kirjoitti Sand Countyn almanakan niistä iloista ja suruista, joita hän perheineen koki michiganilaisella hiekkafarmilla, sekä luonnonsuojelun ongelmista, joita hän oli pohtinut vuosikymmeniä. Hän omisti […]

Lue lisää

Minun täytyy myöntää, etten oikein tavoittanut kirjan tarkoitusta kirjan poukkoillessa metsän kauneudesta tulisijan kautta lahopuuhun. Ehkä se on vain kokoelma filosofisia ajatuksia metsäpolun varrelta, joten sallittakoon minun sen sijaan poimia joitakin käpyjä sieltä täältä. Metsän kauneus Sivulta kuusitoista eteenpäin pohditaan tarvitsemmeko tieteellistä tietoa, ”jotta voimme tavoittaa luonnonprosessien kauneuden ja ymmärtää ja arvostaa voimia, jotka muovaavat […]

Lue lisää

Seitsemänkymmentä tuhatta vuotta sitten Homo sapiens oli vähäpätöinen eläin, joka vain puuhaili omiaan yhdessä Afrikan kolkassa. Seuraavien vuosituhansien aikana se teki itsestään koko planeetan herran ja ekosysteemin kauhun. (Harari 2016, 460) Juuri nyt, tänä ihmeellisenä hetkenä joka meille tarkoittaa nykyisyyttä, olemme ratkaisemassa vahingossa, mitkä evoluution polut jäävät auki ja mitkä sulkeutuvat ikuisiksi ajoiksi. (Kolbert 2016, […]

Lue lisää

Vaclav Smilin tarkoituksena on kuvata tämän hetken tilannetta ja globaalien ilmastoon ja ravinnontuotantoon liittyvien haasteiden ratkaisumahdollisuuksia, mutta kirjoittaja pohjustaa aiheensa perusteellisesti, aloittaen lajimme varhaisvaiheista. Hän kertoo miten ihmiskunta on olemassaolonsa aikana vaikuttanut maapallon biosfääriin, sen eri biomeihin ja näiden fytomassaan eli yhteyttävän kasvibiomassan ja zoomassan eli heterotrofisen biomassan tuottavuuteen. Kirja sivuaa myös biodiversiteettiä ja sen […]

Lue lisää

Suomalaisesta näkökulmasta John Muirin (1838–1914) suosio Yhdysvalloissa on lähes käsittämätöntä. Kirjakauppojen hyllyjä täyttävät kymmenet hänestä kertovat kirjat; hänen kunniakseen on pystytetty monumentteja, perustettu luonnonsuojelualueita ja nimetty luonnonpaikkoja vuorenhuipusta jäätikköön sekä instituutioita sairaaloista kouluihin; Google-haku antaa hänen nimellään yli 7 miljoonaa osumaa, mikä on samaa määräluokkaa kuin vaikkapa kuunkävijä Neil Armstrongilla tai koripallotähti Larry Birdillä. Tämä […]

Lue lisää

Ankea on Suomen luonnon yleisilme ja vielä ankeampi se olisi ilman vuosikymmeniä jatkunutta kansalaisjärjestötoimintaa luonnon hyväksi. Poissa olisi merikotka, menetettyjä viimeisetkin vapaana ärjyvät kosket; harvassa olisivat paikat, joissa luonnonrauhaa ja luontoelämyksiä kaipaavat löytäisivät etsimänsä, ja Suomen luonnon puhtaus – yksi suomalaisen identiteetin kulmakivistä – olisi kenties vain haalistuva muisto menneiltä vuosikymmeniltä. Silti yhä edelleen luonnonsuojelijat […]

Lue lisää