Millainen vaikutus ja vastaanotto Richard Wagnerin oopperoilla oli Pohjoismaissa? Tuoretta kansainvälistä Wagner-tutkimuksen kärkeä edustavassa Wagner and the North -teoksessa käsitellään varhaisia Wagnerin teosten esityksiä Ruotsissa ja Suomessa. Teoksen 16 artikkelissa lähestytään Wagnerin pohjoista vastaanottoa monista eri näkökulmista. Teos on vapaasti luettavissa verkossa.

Lue lisää

Musiikintekijöiden elämäkerrat ja muistelmat rakentavat faniutta ja henkilökultteja, mutta raottavat sen ohessa esimerkiksi erilaisten musiikkialan toimijuuksien ja verkostojen merkityksiä. Poikkeusyksilökin elää väistämättä omanlaistaan arkea, jota määrittävät kulloisenkin musiikkikulttuurin sosiaaliset, taloudelliset ja teknologiset olosuhteet. Joissain elämäkertakirjoissa nuo olosuhteet ovat lukijalle mielenkiintoisinta antia. Ihannetapauksessa tasapainottelu tyypillisen ja epätyypillisen välillä pitää viehätystä yllä alusta loppuun.

Lue lisää

3

Yle nostaa vuosikymmenten aikana Ylen arkistoihin kertyneitä musiikkiaarteita esille kaikkien ulottuville. Voit kuunnella musiikkiesityksiä, konsertteja, studiotuotantoja ja radio-ohjelmia.  Yle Soiva arkisto on jatkuvasti täydentyvä valikoima musiikkia Yle Areenassa. Soivasta arkistosta löytyvät kaikki musiikinlajit taiteesta viihteeseen ja kansanmusiikista jazziin.

Lue lisää

Suomipunk 1977–1981 on muistelmateos suomipunkin ensimmäisestä vaiheesta. Se kuuluu ns. oraalihistorian genreen eli ajan merkittävien tekijöiden haastatteluista on toimitettu teos, joka jakautuu eri teemoihin. Mukana on ilmiön analysoinnin ja tärkeimpien bändien lisäksi kiinnostavia otteita sellaisistakin aiheista kuin punkin ja rockabillyn vastakkainasettelu, suosikkipäihteet, punk ja urheilu, punk ja puoluepolitiikka sekä punk ja kirjallisuus. Teoksen toimittaja Kimmo […]

Lue lisää

SKS:n ylläpitämässä Kansallisbiografia-verkkojulkaisussa on nyt julkaistu joukko varhaisten säveltäjänaisten ja muiden musiikkielämän vaikuttajien elämäkerta-artikkeleita.

Lue lisää

Tommi Uschanovin kirjoittajaprofiili on moninainen, peloton ja tuottelias. Hänen tekstejään on yleisesti ottaen kiinnostavaa ja nautinnollista lukea, eikä käsillä oleva tuotos tee tähän poikkeusta. Kirja tarkastelee musiikin käyttösyiden ja -yhteyksien valtavaa kirjoa yhdistellen edeltävien kirjoittajien näkemyksiä, omaa musiikinkäyttäjäkokemusta ja suoranaista anekdoottivyöryä. Tekijän taitavuudesta kertoo, että elementit on pystytty pääosin pitämään tasapainossa ja teksti niin sanotusti […]

Lue lisää

Antti-Ville Kärjän teos Alkusoittoja: Musiikin menneisyydet monikulttuurisessa Suomessa julkaistiin printtipainoksena alkuvuodesta 2020 Suomen etnomusikologisen seuran toimesta. Nyt teos on myös vapaasti saatavilla Musiikkiarkiston open access -palvelussa.

Lue lisää

Simon Frithin ja Pekka Suutarin kulttuurisen musiikintutkimuksen merkkiteokset on nyt julkaistu pdf-muodossa Musiikkiarkiston open access -palvelussa. Teokset ovat yhteistyönä digitoineet Suomen etnomusikologinen seura ry ja Musiikkiarkisto.

Lue lisää

Musiikkiarkiston PDF-kirjana julkaisema Erkki Pällin ”Scandian tarina” kertoo Scandia-Musiikista, jota voidaan pitää maamme ensimmäisenä independent-levy-yhtiönä. Scandia kilpaili menestyksellisesti hittilistoilla maamme suurimman levy-yhtiön Musiiki-Fazerin kanssa. Yhtiön artisteja olivat esimerkiksi Laila Kinnunen, Brita Koivunen, Vieno Kekkonen, Pirkko Mannola, Reijo Taipale, Eino Grön, Danny, Kirka ja Tapani Kansa sekä Olavi Virta ja Georg Malmstén. Kansainvälisen tason sovituksista vastasivat muun muassa Jaakko Salo ja Esko Linnavalli.

Lue lisää

Mikko Mattlarin teos esittelee haastattelujen kautta suomalaisia syntetisaattorimusiikin tekijöitä ja konemusiikista niin musiikillisista kuin teknisistä syistä kiinnostuneita polunavaajia. Haastatteluista nousee esiin myös laitteiden tekninen kehitys. Kun niissä ei aluksi ollut muistia juuri nimeksikään, muusikot esittivät ja taltioivat teoksensa nykynäkökulmasta katsottuna lähes käsittämättömän tuntuisesti täysin livenä. Syntetisaattoreiden kalleus ja harvinaisuus oli tulisieluille vain hidaste, ja hyvät […]

Lue lisää

1

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja Artie Music -levy-yhtiön tuottama, kahdeksanteen osaansa edennyt Suomalainen elokuvamusiikki -levysarja tuo yleisön saataville tunnettuja ja harvinaisia suomalaisen elokuvamusiikin gramofonilevytyksiä aina äänielokuvan alkuhämäristä saakka.

Lue lisää

Lähestysmistavaltaan tutkija- ja tekijänäkökulmia yhdistävä teos on Suomessa ainutlaatuinen. Aiemmin aiheesta on julkaistu joitain väitöstutkimuksia sekä runsaasti alempia akateemisia tutkimuksia. Tietokirjoina suomalainen hiphop on näyttäytynyt pääosin tähtikulttuurisina henkilökuvina ja journalististyyppisinä historiikkeina. Varsinainen historiallinen yleisesitys aiheesta kuitenkin puuttuu edelleen. Tässä mielessä vuodelle 2020 julkaistavaksi suunniteltu Ville Similän ja Panu Hietanevan tietokirja Lainaan enkä palauta: suomalainen rap […]

Lue lisää

Julkaisu

Koulujen päätöstilaisuuksissa Suomessa ja Ruotsissa laulettava Suvivirsi kuvaa alkukesää, auringon lämpöä ja valoa, kukkien kukoistusta, puiden puhkeamista lehteen, peltojen orastamista ja lintujen lauluja. Virsi herättää nostalgisten tunteiden lisäksi usein keskusteluja virren asemasta kulttuurissamme – on herättänyt itse asiassa jo satoja vuosia sen ensimmäisestä ilmestymisestä vuodesta 1694 lähtien. Agricola julkaisee nyt kaksi aiheeseen liittyvää artikkelia, joissa tarkastellaan virren asemaa ja sen historiallisia konteksteja.

Lue lisää

Musiikintutkija Pekka Jalkasen teos Alaska, Bombay ja Billy Boy ­on julkaistu vapaana verkkokirjana. Jalkasen tutkimus jazzkulttuurin murroksesta 1920-luvun Helsingissä ilmestyi alkujaan vuonna 1989.  Musiikkianalyysia, kulttuurianalyysia ja historiantutkimusta yhdistelevä kirja on kuulunut suomalaisten musiikintutkijoiden suosituimpiin lähteisiin. Loppuunmyydystä teoksesta on jo pitkään toivottu uutta painosta.  Jalkanen tutkii väitöskirjassaan 1920-luvun Helsingin salonkiorkestereita, torvisoittokuntia ja jazzkokoonpanoja. Hän analysoi niin […]

Lue lisää

Ruotsalaissyntyinen, sittemmin Yhdysvaltoihin kotiutunut kitarasankari Yngwie Johan Malmsteen (alkujaan Lars John Yngve Lannerbäck, s. 1963) oli 1980-luvulla iso tähti myös Suomessa. Grunge teki Malmsteenin edustamasta melodisesta hevirockista epämuodikasta 1990-luvun alussa. Huikeasta soittotekniikastaan ja klassiseen musiikkiin nojaavasta soittotyylistään ensi sijassa tunnettu Malmsteen on jatkanut itsepintaisesti omalla tyylillään, julkaissut tasaiseen tahtiin levyjä epäilemättä alati pienenevälle yleisölle sekä […]

Lue lisää

Kun omissa arkistoissa on tallella enää yksi kolmen vuosikymmenen takaisen Hilseen numeroista, oli erittäin kiitollista, että lehden muinoinen päätoimittaja Miettinen toimitti maailmalle koosteen menneistä Hilseistä. Teoksena Hilse: Suomipunkin alku ja juuri on melko uskollinen alkuperäiselle tyylille, joskin on todettava, että Miettisen omat ja muut kommentaarit on alkuperäisestä tussijäljestä poiketen kirjoitettu koneella. Luettavuuden kannalta kenties suositeltava […]

Lue lisää

Tampereella Vapriikissa oli keväästä 2006 kevääseen 2007 esillä näyttely ”Covers – Levynkannet”. Se keskittyi populaarimusiikin alaan ja esitteli nimensä mukaisesti levyjen kansia, eli toisin sanoen musiikin tallenneformaattien suojamateriaaleja. Näyttelyssä oli esillä yli 800 kantta, joita esiteltiin oheistekstein. Siitä on koostettu Tampereen museoiden julkaisema näyttelyjulkaisu, joka kantaa samaa nimeä kuin itse näyttely. Kirjan ovat toimittaneet Tapani […]

Lue lisää

Alkuvuodesta 1986 ilmestyi Seppo Heikinheimon kirjoittama Aarre Merikanto -elämäkerta. Tästä Heikinheimon oli luontevaa jatkaa tutkimalla isän, Oskar Merikannon elämää ja toimintaa, koska kerran jo pojan elämäkertaa laatiessaan hän oli joutunut perehtymään Merikantojen perhe- ja tuttavapiirin asioihin. Lopputuloksesta näkyy, että Heikinheimo on pyrkinyt penkomaan esiin kaiken mahdollisen Oskar Merikantoon liittyvän aineiston ja tietouden. Perusteellisuudesta ei tässä […]

Lue lisää

Helsingin Sanomien pitkäaikaisella musiikkikriitikolla Seppo Heikinheimolla (1938-1997) oli työtehtäviensä ansiosta mahdollisuus tutustua moniin ihmisiin elämänsä kuluessa. Toimittajantyönsä ohella hän ehti palvella Helsingin kaupunginorkesterin apulaisintendenttinä, Nykymusiikkiseuran sihteerinä, Organum-seuran varapuheenjohtajana, Jyväskylän Kesän organisaattorina, Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana ynnä useissa muissa luottamustehtävissä. Vuonna 1972 hän julkaisi Helsingin yliopistoon tekemänsä väitöskirjan. Heikinheimo olikin hyvin tehokas luonne. Dmitri Shostakovitshin muistelmat kääntyivät […]

Lue lisää

Pianotaiteilija, professori Erik T. Tawaststjerna on lyhentänyt ja muokannut isänsä viisiosaisesta Sibelius-elämäkerrasta (Otava 1965- 1988) yksiosaisen laitoksen. Kuten toisaalla on jo todettu, teos on tarkoitettu kahvipöytäkäyttöön: se sisältää loisteliaan kuvituksen, siinä on erinomainen painoasu ja sitä voi selailla sieltä täältä eksymättä alkuteoksen seikkaperäisen kerronnan kiemuroihin. Tekstimäärä on supistettu kolmannekseen alkuperäisestä, mikä tarkoittaa, että säveltäjän elinkaari […]

Lue lisää