Maria Petterssonin vuonna 2020 julkaistu teos Historian jännät naiset sisälsi noin sadan Suomen ulkopuolelta valitun erikoisen naisen esittelyt. Uudessa teoksessaan Pettersson on tarttunut Suomen historian naistoimijoihin. Kirjan rakenne on samanlainen kuin Historian jännissä naisissa, esiteltävät naiset on jaettu ryhmiin naisten toimintaa väljästi kuvailevien otsikoiden alle. Käytetyt lähteet on sijoitettu kirjan loppuun, mutta niistä ei ole […]

Lue lisää

Heinäkuun 1937 alussa amerikkalainen lentäjä Amelia Earhart ja hänen suunnistajansa Fred Noonan nousivat ilmaan Uuden Guinean koillisnurkasta. He olivat matkalla maapallon ympäri. Matkaa oli tehty kuukauden verran ja kaksi kolmasosaa taipaleesta oli jo takana. Tällä kertaa tarkoitus oli lentää noin 4000 kilometriä. Earhart ja Noonan eivät ikinä laskeutuneet määränpäähänsä, Tyynellämerellä sijaitsevalle piskuiselle Howlandinsaarelle. Sen lähistöllä […]

Lue lisää

Historian Ystäväin Liitto on palkinnut mielenkiintoisia historiateoksia jo vuodesta 1973 alkaen. Ehdokkaat vuoden 2020 palkinnon saajiksi on julkaistu. Voittaja julkistetaan la 6.2.2021 Suomalaisilla historiapäivillä Lahden Sibelius-talossa.  

Lue lisää

1

ERILAISIA NAISIA Kirjassa Hakaristirouvat James Wyllie kuljettaa lukijan naisten elämäntarinoiden kautta pienen natsipuolueen alkuajoista kohti Kolmannen valtakunnan nousukautta sekä sodan vuosista kohti alamäkeä ja lopullista tuhoa. Lisäksi tarkasteluun pääsevät naisten kohtalot toisen maailmansodan jälkeen. Vaikka kirjan naisia yhdistää heidän roolinsa Kolmannen valtakunnan johtavien miesten vaimoina, naisystävinä tai rakastajattarina, naisten elämäntarinat poikkeavat paljonkin toisistaan. Jokaisen naisen […]

Lue lisää

Kansatieteilijä ja tietokirjailija Maria Vanha-Similä on perehtynyt suomalaisen kodin, perheen ja naisen historiaan sekä arkielämään. Teoksessaan Pyykkilaudasta pillereihin, josta on jo ehditty ottaa toinen painos, hän paneutuu naisten jokapäiväiseen elämään maalla ja kaupungissa aikana, jolloin maa maksoi loppuun sotakorvaukset, vapautui säännöstelystä, järjesti olympialaiset, sai Armi Kuuselan Miss Universumiksi, laajensi poikien ja tyttöjen mahdollisuuksia opiskeluun, sai […]

Lue lisää

Lokakuun viimeisenä päivänä on anglosaksisessa kulttuuripiirissä vietetty Halloweenia jo pitkään. Juhlaan kuuluvat perinteisesti erilaiset synkätkin teemat, ja esimerkiksi noidat sisältyvät tapahtuman vakiokuvastoon. Halloweenin hengessä tässä jutussa tarkastellaan Skotlannin noitavainoja. Edinburghin yliopiston hankkeissa on kehitetty työkaluja aiheen lähteiden käsittelyyn.

Lue lisää

Kirjan kirjoittajat, filosofian tohtorit Riikka-Maria Rosenberg ja Rose-Marie Peake tutustuivat Helsingin yliopiston väitöskirjaseminaarissa. Ranskan historian tutkijoita yhdistävät samankaltaiset tutkimuskohteet, 1600-luku ja naisten historia. Tuloksena syntyi ensin luentokurssi, sitten 1600-luvun Pariisin eliittinaisten elämää käsittelevä kirja. Teos yhdistelee molempien vahvuusalueita: Rosenbergin ydinosaamista ovat eliittipariisittarien muoti, asumiskulttuuri ja seksuaalisuus, kun taas Peake on erikoistunut sukupuolen, seksuaalisuuden ja kehollisuuden […]

Lue lisää

On laajempi, on isompi koti kuin perhekoti, ja sen laajemman, sen isomman kodin nimi on: kylä, pitäjä, kaupunki, yhteiskunta, isänmaa, maailma. Ei riitä, että naiset ovat pelkästään perhekodin äitejä, heidän tulee myöskin olla näiden isompien kotien äitejä, se on: rakkauselämän muodostajina ja ylläpitäjinä niissä. (s. 8) Marttayhdistyksen perustajan Lucina Hagmanin sanat, joita ylläolevassa lauseessa on esitetty, […]

Lue lisää

Yönaiset ovat inspiroivia historiallisia, rohkeita naisia, joita tietokirjailija Mia Kankimäki ajattelee öisin kaivatessaan rohkeutta elämäänsä. Vähitellen näiden yönaisten elämien ja tekstien pohtiminen muodostuu niin kiehtovaksi, että he aiheuttavat omalta osaltaan myös unettomia öitä. Jo etabloituneen aseman edellisellä tietokirjallaan (Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin, Otava 2013) saavuttanut Mia Kankimäki on omistanut toisen teoksensa näille yönaisiksi […]

Lue lisää

Ruotsissa on avattu uusi avoin elämäkerrallinen sivusto Svenskt kvinnobiografiskt lexikon (SKBL) joka nostaa esille historian hämäristä yli 1000 merkittävää ruotsalaista tai Ruotsissa vaikuttanutta naista keskiajalta nykyaikaan. Lainsäädännölliset esteet ovat usein rajoittaneet naisten näkyvyyttä yhteiskunnassa. Naisen oman nimen käyttö ei esimerkiksi ole aina ollut mahdollista tai heiltä on suljettu mahdollisuus kouluttautua tai hallita omaisuuttaan. Naishistoriallisen sanakirjan […]

Lue lisää

Täältä tullaan! liittyy Tampereen taidemuseon samannimiseen näyttelyyn, joka tuo esille tunnettuja ja arvostettuja, mutta myös unohdettuja ja löydettyjä naistaiteilijoita modernismin ajalta. Oletko kuullut unohdetuista Sylvi Kunnaksesta, Meri Genetzistä tai Inni Siegbergistä aiemmin? Näyttelyn ohessa julkaistu teos antaa laajemman kuvan naisista ammatinharjoittajina ja taiteellisten tavoitteidensa toteuttajina yhteiskunnallisessa ja taiteen murrosvaiheessa, jolloin naisia siirtyi paljon kotoa työelämään. […]

Lue lisää

Satavuotiaan Suomen historiassa on vielä monta unohdettua tai salattua sivujuonta.  Naiset tuntuvat monesti jäävän historian tekijöinä ja subjekteina marginaaliin. Siinä mielessä on tärkeää, että useat tutkijat ovat viime vuosina päätyneet kartoittamaan arjen ilmiöitä ja naisten asemaa eri vuosikymmeninä. Kansalaissodassa naisten rooli oli monella tavalla korostetun traaginen. Porin punaiset naiset Tiina Lintusen tutkimus Punaisten naisten tiet […]

Lue lisää

Naisten aika pääotsikkona luo heti kuvan siitä, että sisältö kertoo ajankohdasta, jolloin on naisten vuoro vaikuttaa. Naisten aika määritelläänkin heti kirjan johdannon alussa koskemaan aikaa 1900-luvun taitteen molemmin puolin, jolloin ”naiset toimivat aktiivisesti omien oikeuksiensa ja Suomen itsenäistymisen puolesta.” Näihin kahteen pyrkimykseen yhdistyi lisäksi naisten opinhalu. Naisten aikaa käsitellään melko kattavasti johdannossa, jossa esitellään lyhyesti […]

Lue lisää

Mitä yhteistä on nykypäivän uraohjuksilla, puumanaisilla ja uuden ajan alun naimattomilla piikatytöillä? Ilmeisesti paljonkin, ainakin jos on uskominen Piikojen valtakunta-kirjan kirjoittajaa Tiina Miettistä. Suurelle yleisölle suunnattu teos kuvaa naimattomien naisten elämää, kohtaloita ja ratkaisuja varhaismodernin ajan Ruotsin valtakunnassa, johon myös Suomi tuolloin kuului. Miettinen on Ruotsin vallan ajan perhe- ja sukuhistoriaan perehtynyt historiantutkija ja kirja […]

Lue lisää

Puutarha- ja maisemahistorian tutkimus on yleistynyt 1990-luvulta alkaen sekä Suomessa että maailmalla. Suomessa alalta on julkaistu erilaisin painotuksin useita teoksia – näkökulmat ovat vaihdelleen kulttuurihistoriasta historiallisten puutarhojen inventointiraportteihin. Kattavia historiallisia esityksiä esimerkiksi 1900-luvulla tapahtuneesta maisema-arkkitehtuurin kehityksestä ei kotimaassa ole toistaiseksi ilmestynyt. Emme kuitenkaan ole aivan toivottomasti jälkijunassa, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa ilmestyi vasta tänä vuonna laaja […]

Lue lisää

Wendy Lower on pitkän tutkimusjakson aikana perehtynyt tutkimusteemaansa perusteellisesti. Hän aloitti tutkimukset Ukrainassa Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1992. Tuolloin hän löysi arkistojen kätköstä yllätyksekseen dokumentteja, joissa esiintyi nuoria naisia, jotka olivat olleet osallisena natsi-Saksan kauheuksiin. Lower jatkoi tutkimuksiaan penkoen erilaista materiaalia kuten esimerkiksi asiakirjoja, kirjeitä, muistelmia, päiväkirjoja sekä kuulustelu- ja oikeudenkäyntipöytäkirjoja. Lisäksi hän teki haastatteluja Saksassa […]

Lue lisää

Riitta Konttisella on pitkä ja ansiokas ura taiteentutkimuksen parissa Helsingin yliopistolla. Hän on tutkinut ja kirjoittanut paljon erityisesti naistaiteilijoiden historiaa. Konttisen kirjoittamisen tyyli on helposti lähestyttävää ja mukavaa lukea. Hän ikään kuin kulkee nuorten naisten matkassa, heidän rinnallaan sadan vuoden aikaetäisyyden päästä. Teos on julkaistu taidenäyttelykirjaksi, mutta sen tyyli on sopiva lukijalle ilman näyttelyäkin. Hämeenlinnan […]

Lue lisää

Antiikin tutkimukseen ja naishistoriaan perehtynyt Päivi Setälä on siirtynyt hiukan myöhäisempään aikaan ja kirjoittanut yleistajuisen teoksen keskiajan naisen elämästä. Keskiaika ja nais- tai genderhistoria ovat parhaillaan sangen suosittuja erikseen ja yhdessä, ja aiheista on viime aikoina voitu lukea myös suomen kielellä joitakin laadukkaita ja kiinnostavia teoksia. Setälän teos on selvästi kirjoitettu suurelle yleisölle nykyisen trendin […]

Lue lisää