Historian Ystäväin Liitto on palkinnut mielenkiintoisia historiateoksia jo vuodesta 1973 alkaen. Ehdokkaat vuoden 2020 palkinnon saajiksi on julkaistu. Voittaja julkistetaan la 6.2.2021 Suomalaisilla historiapäivillä Lahden Sibelius-talossa.  

Lue lisää

1

ERILAISIA NAISIA Kirjassa Hakaristirouvat James Wyllie kuljettaa lukijan naisten elämäntarinoiden kautta pienen natsipuolueen alkuajoista kohti Kolmannen valtakunnan nousukautta sekä sodan vuosista kohti alamäkeä ja lopullista tuhoa. Lisäksi tarkasteluun pääsevät naisten kohtalot toisen maailmansodan jälkeen. Vaikka kirjan naisia yhdistää heidän roolinsa Kolmannen valtakunnan johtavien miesten vaimoina, naisystävinä tai rakastajattarina, naisten elämäntarinat poikkeavat paljonkin toisistaan. Jokaisen naisen […]

Lue lisää

Kansatieteilijä ja tietokirjailija Maria Vanha-Similä on perehtynyt suomalaisen kodin, perheen ja naisen historiaan sekä arkielämään. Teoksessaan Pyykkilaudasta pillereihin, josta on jo ehditty ottaa toinen painos, hän paneutuu naisten jokapäiväiseen elämään maalla ja kaupungissa aikana, jolloin maa maksoi loppuun sotakorvaukset, vapautui säännöstelystä, järjesti olympialaiset, sai Armi Kuuselan Miss Universumiksi, laajensi poikien ja tyttöjen mahdollisuuksia opiskeluun, sai […]

Lue lisää

Lokakuun viimeisenä päivänä on anglosaksisessa kulttuuripiirissä vietetty Halloweenia jo pitkään. Juhlaan kuuluvat perinteisesti erilaiset synkätkin teemat, ja esimerkiksi noidat sisältyvät tapahtuman vakiokuvastoon. Halloweenin hengessä tässä jutussa tarkastellaan Skotlannin noitavainoja. Edinburghin yliopiston hankkeissa on kehitetty työkaluja aiheen lähteiden käsittelyyn.

Lue lisää

Kirjan kirjoittajat, filosofian tohtorit Riikka-Maria Rosenberg ja Rose-Marie Peake tutustuivat Helsingin yliopiston väitöskirjaseminaarissa. Ranskan historian tutkijoita yhdistävät samankaltaiset tutkimuskohteet, 1600-luku ja naisten historia. Tuloksena syntyi ensin luentokurssi, sitten 1600-luvun Pariisin eliittinaisten elämää käsittelevä kirja. Teos yhdistelee molempien vahvuusalueita: Rosenbergin ydinosaamista ovat eliittipariisittarien muoti, asumiskulttuuri ja seksuaalisuus, kun taas Peake on erikoistunut sukupuolen, seksuaalisuuden ja kehollisuuden […]

Lue lisää

On laajempi, on isompi koti kuin perhekoti, ja sen laajemman, sen isomman kodin nimi on: kylä, pitäjä, kaupunki, yhteiskunta, isänmaa, maailma. Ei riitä, että naiset ovat pelkästään perhekodin äitejä, heidän tulee myöskin olla näiden isompien kotien äitejä, se on: rakkauselämän muodostajina ja ylläpitäjinä niissä. (s. 8) Marttayhdistyksen perustajan Lucina Hagmanin sanat, joita ylläolevassa lauseessa on esitetty, […]

Lue lisää

Ruotsissa on avattu uusi avoin elämäkerrallinen sivusto Svenskt kvinnobiografiskt lexikon (SKBL) joka nostaa esille historian hämäristä yli 1000 merkittävää ruotsalaista tai Ruotsissa vaikuttanutta naista keskiajalta nykyaikaan. Lainsäädännölliset esteet ovat usein rajoittaneet naisten näkyvyyttä yhteiskunnassa. Naisen oman nimen käyttö ei esimerkiksi ole aina ollut mahdollista tai heiltä on suljettu mahdollisuus kouluttautua tai hallita omaisuuttaan. Naishistoriallisen sanakirjan […]

Lue lisää

Täältä tullaan! liittyy Tampereen taidemuseon samannimiseen näyttelyyn, joka tuo esille tunnettuja ja arvostettuja, mutta myös unohdettuja ja löydettyjä naistaiteilijoita modernismin ajalta. Oletko kuullut unohdetuista Sylvi Kunnaksesta, Meri Genetzistä tai Inni Siegbergistä aiemmin? Näyttelyn ohessa julkaistu teos antaa laajemman kuvan naisista ammatinharjoittajina ja taiteellisten tavoitteidensa toteuttajina yhteiskunnallisessa ja taiteen murrosvaiheessa, jolloin naisia siirtyi paljon kotoa työelämään. […]

Lue lisää

Satavuotiaan Suomen historiassa on vielä monta unohdettua tai salattua sivujuonta.  Naiset tuntuvat monesti jäävän historian tekijöinä ja subjekteina marginaaliin. Siinä mielessä on tärkeää, että useat tutkijat ovat viime vuosina päätyneet kartoittamaan arjen ilmiöitä ja naisten asemaa eri vuosikymmeninä. Kansalaissodassa naisten rooli oli monella tavalla korostetun traaginen. Porin punaiset naiset Tiina Lintusen tutkimus Punaisten naisten tiet […]

Lue lisää

Naisten aika pääotsikkona luo heti kuvan siitä, että sisältö kertoo ajankohdasta, jolloin on naisten vuoro vaikuttaa. Naisten aika määritelläänkin heti kirjan johdannon alussa koskemaan aikaa 1900-luvun taitteen molemmin puolin, jolloin ”naiset toimivat aktiivisesti omien oikeuksiensa ja Suomen itsenäistymisen puolesta.” Näihin kahteen pyrkimykseen yhdistyi lisäksi naisten opinhalu. Naisten aikaa käsitellään melko kattavasti johdannossa, jossa esitellään lyhyesti […]

Lue lisää

Wendy Lower on pitkän tutkimusjakson aikana perehtynyt tutkimusteemaansa perusteellisesti. Hän aloitti tutkimukset Ukrainassa Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1992. Tuolloin hän löysi arkistojen kätköstä yllätyksekseen dokumentteja, joissa esiintyi nuoria naisia, jotka olivat olleet osallisena natsi-Saksan kauheuksiin. Lower jatkoi tutkimuksiaan penkoen erilaista materiaalia kuten esimerkiksi asiakirjoja, kirjeitä, muistelmia, päiväkirjoja sekä kuulustelu- ja oikeudenkäyntipöytäkirjoja. Lisäksi hän teki haastatteluja Saksassa […]

Lue lisää

Riitta Konttisella on pitkä ja ansiokas ura taiteentutkimuksen parissa Helsingin yliopistolla. Hän on tutkinut ja kirjoittanut paljon erityisesti naistaiteilijoiden historiaa. Konttisen kirjoittamisen tyyli on helposti lähestyttävää ja mukavaa lukea. Hän ikään kuin kulkee nuorten naisten matkassa, heidän rinnallaan sadan vuoden aikaetäisyyden päästä. Teos on julkaistu taidenäyttelykirjaksi, mutta sen tyyli on sopiva lukijalle ilman näyttelyäkin. Hämeenlinnan […]

Lue lisää