Eri sotien propagandasta on kirjoitettu hyllymetreittäin teoksia, ja ainakin äkkivilkaisulla saattaa monesti tuntua siltä, että uuden näkökulman löytäminen olisi, jollei mahdotonta, niin ainakin haastavaa. Jouni Takalo on tässä kuitenkin onnistunut: uudessa Merkkien mahti -teoksessaan kirjoittaja vie lukijan matkalle postimerkeillä tehdyn sotapropagandan pariin eri aikakausina. Käsitellyiksi tulevat niin kulloisenkin osapuolen omaan käyttöön tarkoitetut, voittoja juhlistavat postimerkit, […]
Informaatiosota-kirjan kirjoittaja Harri V. Hietikko on koulutukseltaan hallintotieteiden tohtori. Hän on myös aktiivinen reserviläinen ja reserviläisten kouluttaja, mikä selittänee sen, että kirjassa viitataan Suomen puolustusvoimiin lukuisia kertoja. Vanhimmat esimerkit ovat jatkosodan ajalta, ja näissä legendoiksi muuttuneissa mutta mahdollisesti täysin vailla totuuspohjaa olevissa tarinoissa seikkailevat niin ylipäällikkö Mannerheim kuin sotapropagandaa sorvannut kirjailija Olavi Paavolainen. Toinen vahvasti esiin […]
Yhteiskuntateoreetikko Jürgen Habermasin perusajatus onnistuneen julkisen keskustelun tuottamasta järjellisestä yhteisymmärryksestä joutuu tässä teoksessa koetukselle. Habermas halusi kiinnittää huomion oman aikansa, käytännössä 1960-1980-lukujen, julkisuuden kaupallisuuteen ja puoluepoliittisuuteen. Tässä kirjassa sanoudutaan irti Habermasin kaltaisesta julkisuutta arvottavan kokonaisselityksen etsimisestä eikä toimittajilla ole avointa yhteiskunnallista agendaa. Loppuluvussa tyydytään kokoamaan ja kertaamaan yksittäisiä, aiheiltaan hyvinkin spesiaaleja artikkeleita. Toisaalta vain näin […]
Jatkosodan aikana 27.9.–9.11.1941 Helsingin Messuhallissa järjestettiin suuri Sotamuistonäyttely nimellä ”Neuvostopropaganda sotasaaliimme valossa”. Sotamuseo on nyt herättänyt henkiin tämän Sotamuistonäyttely I:n ja julkaissut sen virtuaalisena. Vanhojen valokuvien pohjalta luotu näyttely esittelee näyttelyn sellaisena kuin se oli syksyllä 1941. Näyttelyyn upotetut kuvat ja tekstit kertovat kävijälle jatkosodan aikaisesta neuvostopropagandasta, puna-armeijan varustuksesta sekä neuvostopoliitikoista. Thinglink-alustalla tuotettuun virtuaalinäyttelyyn tutustuminen on maksutonta, ja se toimii tietokoneella, puhelimella ja tabletilla.
Professori, filosofian tohtori Touko Perko tarttuu uusimmassa kirjassaan aiheeseen, jota on tutkittu enemmän kuin mitään muuta Suomen historiaan liittyvää. Sisällissodan nimittäminen vapaussodaksi ei nykypäivän kielenkäytössä ole kovinkaan tavallista, mutta Perkolla on kirjansa nimelle vahvat perustelut. Kumpikin puoli kun katsoi käyvänsä vapaussotaa: siinä missä valkoiset mielestään sotivat vapauttaakseen itsenäiseksi julistautuneen Suomen lopullisesti Venäjästä, punaiset katsoivat taistelevansa […]
Ukrainan sota tullaan vahvasti muistamaan siitä, että meemit muodostivat heti alusta lähtien konkreettisen osan sotatoimia ja sotapropagandaa. Sodan raadollisuutta memeettinen huumori ei kuitenkaan pystynyt peittämää – tuho ja kuolema vääntyivät päivityksissä äärimmäisen irvokkaisiin muotoihin. Meemit ovat välähdyksiä ihmisten ajatusmaailmaan, ja ne resonoivat villisti joka suuntaan. Haluamme uskoa ajatusmaailmaamme sopiviin sankaritarinoihin, mutta unohdamme, että lopputulos voi olla täysin toisenlainen.
Presidentti Donald Trumpin vuoden 2017 virkaanastujaisia seuranneessa kiistelyssä Trumpin edustaja Kellyanne Conway viittasi erinäisiin väitteisiin vaihtoehtoisina faktoina. Tämä oli liikaa monille, mutta erityisesti Åsa Wikforssille Tukholman yliopiston teoreettisen filosofian professorille ja Kuninkaallisen tiedeakatemian jäsenelle. Wikforssin mukaan elämme totuuden jälkeisessä ajassa, joka kulminoitui Donald Trumpiin ja hänen hallintonsa välinpitämättömyyteen faktoista. Leväperäinen puhe totuudesta oli Wikforssille osoitus […]
BBC:n suomenkielisen toimituksen ensimmäinen päällikkö – ja koko yksikön ensimmäinen työntekijä – Hillar Kallas aloitti Englannin yleisradioyhtiön palveluksessa 30.11.1939. Päivä oli sattumoisin talvisodan alkamispäivä. Yhtiön suomenkieliset, Suomeen suunnatut radiolähetykset alkoivat 18.3.1940 eli viisi päivää talvisodan päättymisen jälkeen. Tämän päivämäärän valinta ei enää ollut sattumaa; lähetystoiminnan käynnistymiseen vaikutti se, että Englannin valtiollisen yleisradioyhtiön johto – ja […]
Theodor W. Adornon (1903-1969) vuonna 1967 pidetyn luennon julkaisu nykyhetkessä vie helposti ajatukset 2000-luvun oikeistopopulistisiin virtauksiin läntisessä maailmassa. Ja miksi ei veisi, yhtäläisyyksiä löytyy helposti siinä missä eroavaisuuksiakin. Nationalismin haamumainen nousu keskellä globalisaatiokehitystä, nopea tuotanto- ja viestintäteknologinen muutos, pääomien keskittyminen ja affekteihin nojaavan propagandan menestys yhdistävät ilmiöitä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kyse on yksittäisestä […]
Marek Fieldsin teos Lännestä tuulee: Britannian ja Yhdysvaltojen propaganda kylmän sodan Suomessa on yksityiskohtainen ja tarkka teos länsivaltojen vaikutustoiminnasta Suomessa. Teos keskittyy erittelemään erilaisia propagandan ja kulttuuridiplomatian keinoja, niiden taustalla vaikuttaneita organisaatioita sekä motiiveja vaikuttamistoiminnan taustalla. Propagandan kehityksen kautta käsitellyksi tulevat myös Ison-Britannian ja Yhdysvaltain tulkinnat Suomen suhteesta Neuvostoliittoon, Suomen poliittisista tapahtumista ja tulevaisuudennäkymistä. Vaikka […]
Valheen jäljillä on ajan hermolla ja kertoo yleistajuisesti, mitä ovat trollit, vihapuhe, propaganda ja trumpismit, ja miksi lähdekritiikki ja informaatiolukutaito ovat eräitä keskeisimmistä kansalaistaidoista nyky-yhteiskunnassa. Kirjan kolmen kirjoittajan asiantuntemus täydentää erinomaisesti toisiaan. Ari Haasio on tunnettu lukuisista aikaisemmista tiedonhankintaa ja -hallintaa ja sosiaalista mediaa koskevista yleistajuisista kirjoistaan. Anu Ojaranta on informaatiolukutaidon asiantuntija kun taas Markku […]
Itä-Karjalan liittämiseksi Suomeen oli tehty yritys jo Suomen itsenäistymisen alkuaikoina. Jatkosodan ensimmäisenä syksynä Suomi miehitti Itä-Karjalan tarkoituksenaan liittää alue Suomeen ja kasvattaa sen asukkaista kunnon suomalaisia. Suomalaiset saapuivat isonveljen tavoin opastamaan heimoveljiä. Useat Itä-Karjalaan haluavista olivat kiinnostuneita näkemään suuren Suomen uusia alueita, jotka monilla sinne ensimmäiseksi saapuvilla kangastelivat mielessä romanttisina Kalevalan laulumaina. Suomalaistamistoimintaa Suomalaiset joukot […]
Pörsti on Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö, joka on aiemmin työskennellyt Vihreän Langan ja Editan kustannustoimittajana. Propagandan lumo on tietokirja, mutta otteeltaan se on tutkimuksellinen. Teos on lähdeviittein merkitty, ja mukana on hyvä kirjallisuusluettelo, henkilö- ja asiasanahakemisto. Mielten hallinnan sataa vuotta tekijä esittelee ulkomaisin tapausanalyysein, ja keskiössä on kansainvälinen politiikka. Kotimaisen propagandan historiaan hän ei kajoa, vaikka suomalaisten […]
Arvostelu
Viime vuosina on ilmestynyt runsaasti kirjoja, joissa sota-ajan teksti- ja valokuvamateriaalia on tuotu nykylukijoiden ulottuville autenttisen ajankuvan luomiseksi. Esimerkkinä voi mainita vaikkapa Pekka Tuomikosken teoksen Sensuroidut sotakirjoitukset. Suomalaista sota-ajan sarjakuvaa ei sen sijaan ole juurikaan uudelleenjulkaistu, pilapiirroksista puhumattakaan. Otava tosin julkaisi vuonna 1999 kokoomateoksen sota-aikaisista Rymy-Eetu-sarjakuvista, mutta muuten sota-ajan sarjakuvien historia on muodostanut tähän asti […]
Kolmekymmentäluvun loppuun mennessä radioteknologia oli kehittynyttä, ja yleisradioyhtiöt lähettivät säännöllisesti ohjelmia laajeneville kuuntelijakunnille. Kun toinen maailmasota syttyi, oli luonnollista, että voimistuneesta radiosta tuli yksi keskeisimmistä propagandavälineistä. Suomessa Yleisradio pyrki vaikuttamaan omiin kansalaisiinsa, mutta lähetyksiä suunnattiin myös rajojen ylitse ja niitä tietenkin otettiin myös vastaan muualta. Radioaallot eivät pysähtyneet maan rajojen sisään. Radio sodissamme lähtee liikkeelle […]