Italiassa asuvien tai asuneiden suomalaisten kirjoittamia Italia-kirjoja on viime vuosina ilmestynyt lukuisia. Tuoreimpiin kuuluu toimittaja Sirkku Salovaaran La mia Italia. Sen alaotsikko kertoo maan olevan paitsi ihana myös mahdoton. Esipuheessaan tekijä toteaa, että Italia ei ole pelkästään maa vaan myös mielentila. Pisimmillään kuukauden mittaista reissuja eri puolille Italiaa tehneenä en tohdi väittää vastaan, sillä Sirkku […]

Lue lisää

Suomalaisen ruoan laatukirja on pamflettimuotoon laadittu tietokirja, joka koostuu johdannon ohella useasta esseestä. Esseiden taustalla ovat ravintoloitsija Henri Alén, ympäristövaikuttaja Saara Kankaanranta, freelance -toimittaja Jari Hanska ja yrittäjä Jarkko Lehtopelto. Kirjoittajajoukon monipuolisuus näkyy kirjassa erilaisten näkökulmien ja painotusten runsautena. Hyvän toimitustyön ansiosta kirja on kuitenkin yhtenäinen kokonaisuus. Punaisena lankana teoksessa kulkee näkemys laadun tärkeydestä. Juuri […]

Lue lisää

2

Hotelli- ja ravintolamuseo sekä Suomen maatalousmuseo Saran Ruokamuseo järjestävät vuoden 2020 alussa käynnistyvän Ruokahaaste 2020 -kampanjan. Haasteen tarkoitus on kannustaa kokeilemaan erilaisia ruokaan liittyviä tapoja ja tekoja sekä pohtimaan ruokavalintoja ja omaa suhdetta ruokaan.

Lue lisää

Symbolitutkija Liisa Väisänen on aikaisemmin kirjoittanut kirkollisista symboleista kirjassaan Kristilliset symbolit: ikkuna pyhään (Kirjapaja 2011) sekä symboliikasta yleisemmin teoksessaan Mitä symbolit kertovat: taidetta pintaa syvemmältä (Kirjapaja 2015). Viime talvena Yle TV1 esitti hänen ja Ella Kannisen ohjelmasarjan Merkkien salat, johon liittyi myös radio-ohjelma. Uutuusteoksessaan Symbolien pitopöydässä: ruokakulttuuria ja maistuvia merkityksiä (Kirjapaja 2018) Väisänen kertoo, että […]

Lue lisää

Alzheimer-tutkija Lisa Mosconi hahmottelee Aivoruokaa-kirjassaan neurologisen ja ravitsemuksellisen kokonaiskuvan siitä, millainen ruoka on aivojen hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Aivoille ei näet ole hyväksi kaikki, mitä ihminen suuhunsa tunkee, eivätkä aivoihin yleensä pääse muut kuin ne ravintoaineet, jotka veri-aivoeste eli aivojen viimeinen suojakerros tunnistaa kelvollisiksi. Mosconi tietää, mistä kirjoittaa, sillä hän toimii Weill Cornellin lääketieteellisen yliopiston ja […]

Lue lisää

Hotelli ja ravintolamuseo on julkaissut Finnassa erän legendaarisen Primulan leipomon toimintaa käsitteleviä kuvia. Primulan leipomo oli 1908 perustettu perheyritys, joka leipoi tuotteensa 1960-luvulle saakka ikonisessa Primulan talossa Helsingin Punavuoressa. 1920-luvulla perustettu Matkaravinto Oy hoiti suomalaisia liikenneravintoloita ja pyöritti Helsingissä omaa leipomoliikettään. Kuvien kautta voi tutustu Primulan ja Matkaravinnon leipomoiden toimintaan. Taikinantekijöiden, leipurien, paistajien, kondiittorien ja […]

Lue lisää

Teoksen lähtökohtana on, että lihan kulutusta on syytä vähentää. Ajatuksena on kuitenkin pikemminkin kohtuullistaminen kuin lihansyönnistä luopuminen kokonaan. Tässä mielessä teos onkin varsin ajankohtainen. Fleksaus eli osa-aikainen kasvissyönti on jopa nimetty tämän hetken kuumimmaksi ruokatrendiksi. Tätä voi selittää osaltaan se, että markkinoille on parin viime vuoden aikana tullut runsaasti uusia proteiinipohjaisia lihankorvikkeita ja valmisaterioita, joiden […]

Lue lisää

Yhteiskuntatieteiden maisterin Taru Anttosen ja kasvissyönnin historiasta väitöskirjaa valmistelevan kulttuurihistorian tutkijan Jukka Vornasen Lihansyöjien maa: Miksi suomalaisten ruokavalion on muututtava, on ajankohtaiseen aiheeseen eli lihan- ja kasvissyönnin taustoihin pureutuva teos. Osin minämuotoon puettu, pääosin eri alojen asiantuntijoiden haastatteluihin pohjautuvassa teoksessa pohditaan lihansyönnin yleisyyden syitä, nostetaan esiin siihen liittyviä ekologisia ja eettisiä ongelmia ja pohditaan kasvissyönnin […]

Lue lisää

Jaakko Hämeen-Anttilaja Venla Rossiovat asettaneet teoksensa tavoitteeksi selvittää, millaisen aseman ruoka on saanut eri yhteiskunnissa, mitä vaikutuksia erilaisten ruoka-aineiden löytämisellä ja tuottamisella on ollut, ja kuinka syömisestä on puhuttu ja kirjoitettu. Nälästä nautintoihin. Ruoan tarina (Otava, 2015) vastaa monipuolisesti näihin kysymyksiin ja samalla moniin muihinkin. Muinaista muonaa Teoksen ensimmäisessä luvussa käydään läpi ravitsemukseen ja ruokailuun […]

Lue lisää

Ruoka (ja juoma) on ihmisten elämän tärkeä osa, joka liittyy sekä arkeen että juhlaan. Se on maailmalla antropologisen tutkimuksen tärkeä aihe, jossa näkyvät yhteisön sosiokulttuuriset merkitykset ja symboliset arvot. Vertaisarvioidun Ruoan kulttuuri: Antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseen-teoksen johdanto (31 sivua) ja yhdeksän artikkelia (13–27 s.) osoittavat, että se on keskeinen tutkimuskohde myös suomalaisessa antropologiassa. Kirjan toimittajat, Katja […]

Lue lisää

Kirjan otsikko ja takakannen mainosteksti ovat hieman harhaanjohtavat, mutta todennäköisesti ne eivät ole kirjailijan itsensä vaan kustantamon käsialaa, ja laadittu laajemman lukijakunnan kosiskelemiseksi sekä myynnin lisäämisen toivossa. Sana ”kulttuuri” kirjan otsikossa lupailee aiheeseen laajempaa ja monipuolisempaa lähestymistä kuin mitä sitten lopulta onkaan tarjolla. Catanin teos alkaa tiiviillä johdatuksella ravintolahistoriaan. Tämä luku olisi voinut olla muutamaa […]

Lue lisää

Asikkalassa sijaitseva Urajärven kartano on Suomen vanhin kartanomuseo. Sen viimeiset omistajat, sisarukset Lilly (1849–1917) ja Hugo (1851–1915) von Heideman, olivat lapsettomia ja niinpä he päättivät säilyttää kotikartanonsa museona. Hugo kuoli ennen suunnitelman toteuttamista, mutta Lilly teki testamentissaan lahjoituksen molempien puolesta. Kartanon sai Suomen Muinaismuistoyhdistys, joka avasi siellä maan ensimmäisen kartanomuseon vuonna 1928. Nykyisin Museoviraston hallinnoima […]

Lue lisää

Vaikka viime vuosina on ilmestynyt populäärien ruokakirjojen ohella useita tieteelliseen tietoon perustuvia ruokaa käsitteleviä teoksia, joissa on käsitelty myös ruokaturvaa ainakin eräänlaisena sivujuonteena, on Nälkä ja yltäkylläisyys. Ruokaturva maailmassa varsin tervetullut lisä tähän kirjallisuuteen. Se on ensimmäinen kohdennetusti ja laajasti ruokaturvaa käsittelevä suomenkielinen teos. Teoksen ansiona on, että siinä käsitellään monia ruokaan ja ruokaturvaan liittyviä, […]

Lue lisää

Etnologian professori Bo Lönnqvistin 152-sivuisen kirjan nimi ”Leivos. Tutkielma ylellisyyden muotokielestä” on harhaanjohtava, sillä se lupaa paljon vähemmän kuin antaa. Lähes puolet kirjasta on ”leivoksen esihistoriaa”, leivän historiaa. Lukija saa tietää leivän aseman, muodot ja tehtävät Lähi-idän ja Egyptin korkeakulttuureista nykyaikaan. Samoin tulevat selvitetyksi niin karjalanpiirakoiden kuin pettuleivän tekotavatkin. Ennen kuin Lönnqvist pääsee leivokseen hän […]

Lue lisää