Tarttuessani Ukrainan historia kolmessa vartissa -teokseen ensimmäistä kertaa en tuntenut sen kirjoittajan aikaisempia vastaavia julkaisuja. Takakansiteksteissä Pekka Tuomikosken kerrotaan olevan liminkalainen tietokirjailija ja toimittaja, joka on kirjoittanut myös Suomen historia kolmessa vartissa -teoksen sekä useita muita julkaisuja. Kiinnostuin Tuomikosken teoksesta ensisijaisesti siksi, että kaipasin Ukrainan valtiollisen historian vaiheisiin johdattavaa teosta. Teoksen sisällysluetteloa silmäilemällä sain käsityksen, […]
Toimittaja Simon Shuster tapasi Volodymyr Zelenskyin ensimmäisen kerran keväällä 2019, kun koomikko pyrki Ukrainan presidentiksi. Paikka oli Kiovan suurimman konserttisalin näyttämön kulisseissa. Ennen näytöstä mies oli vaikuttanut pelokkaalta ja levottomalta ja tuijottanut lattiaa kävellessään ympäriinsä välittämättä ympäröivästä melusta ja vilinästä. Esityksen jälkeen ahdistus oli kadonnut hänen olemuksestaan. Hän näytti vain väsyneeltä mutta onnelliselta. Taas kerran […]
Viime vuosien aikana sekä historioitsijat että toimittajat ovat kirjoittaneet Ukrainan ja Venäjän välisiä suhteita koskevia teoksia. Jokainen lukemani kirja on pannut miettimään Ukrainan kohtaloa sekä Putinin ajatusmaailmaa, mielenliikkeitä ja toimintaa. Kirjat ovat myös saaneet ihmettelemään mieletöntä vallan ja rahan himoa sekä häikäilemätöntä ja julkeaa pyrkimystä valtaan Ukrainan ja Venäjän lisäksi muuallakin maailmassa. Tähän mennessä pysäyttävin […]
Serhi Rudenko (s. 1970) viimeisteli lokakuussa 2022 teostaan Sankareiden Kiova: Kilpailu kaupungista ja sen herruudesta ja totesi, ettei se ollut helppoa. Juuri silloin Venäjä näet iski taas kerran ohjuksilla Kiovaan ja lukuisiin muihin Ukrainan kaupunkeihin. Rudenko uskoi, että oli menossa sodan loppunäytös ja että ukrainalaiset voittavat sen, niin että tulevat polvet saavat elää rauhassa ja […]
Historia ei sellaisenaan laukaise konflikteja mutta on kylläkin käytettävissä pönkittämään niitä. Etelä-Venäjä on keskiajalta lähtein ollut klaanien, pikkuruhtinaiden ja nousuhakuisten yhtenäisvaltioiden taistelutanner, jolla myös historiapolitiikkaa on käytetty taistelun voimavarana. Historiankirjoittajat ovat Ukrainassa ja Venäjällä auliisti ottaneet poliittisen roolin ja sen avulla raivanneet menneisyydestä tulevaisuuden lähtökohtia. 2000-luvun itä- ja etelä-Venäjällä erityisiä valtiollisia kollektiivisen muistin instituutteja on valjastettu käyttämään historiaa uusnationalististen skenaarioiden levittämiseen. Historian totuudellinen käyttö edellyttää kuitenkin historiatiedon luonteen mukaista dialogista kerrontaa.
Taistelu vapaudesta: Ukrainan tie kohti demokratiaa ja rauhaa on kansainväliselle lukijakunnalle kirjoitettu subjektiivinen ja suorapuheinen suunvuoro itsenäisen Ukrainan historiasta ja poliittisesta elämästä. Sen kirjoittaja Julija Mendel (s. 1986) on opiskellut Ukrainan kirjallisuutta ja laatinut siitä 2012 väitöskirjan, jonka hänen professorinsa suostui lukemaan vasta lahjuksia saatuaan. Kirjan keskeisin henkilö on Volodymyr Zelenskyi ( s. 1978), joka […]
Venäjän suorittama Krimin valtaus vuonna 2014 aiheutti maailmalla ja myös Suomessa kirjojen tulvan, kun tietokirjailijat ryhtyivät valaisemaan aihepiirejä, jotka liittyvät Ukrainan ja Venäjän keskinäisiin suhteisiin sekä maiden väliseen sotaan. Useita teoksia on arvosteltu myös Agricolassa. Pamfletissaan Info-sota (2015) sotatieteilijä Saara Jantunen tarkastelee Venäjän levittämää disinformaatiota. Anne Applebaum puolestaan esittelee stalinismin karmeita vuosia kirjassaan Punainen nälkä […]
Markus Leikolan Sodan ja rauhan kronikan jälkisanoihin sisältyvä pohdiskelu teoksen – esseistiikaksi hän sen tyylilajia itse luonnehtii – sopii oivallisesti tämän muutamassa kuukaudessa syntyneen kirjan motoksi. Leikola on kirjailija ja pitkän uran tehnyt toimittaja, joka ehkä muistetaan ainakin Ylen A-Studiosta. Hän on vuosikymmenten varrella ehtinyt työskennellä myös maailman kriisipesäkkeissä. Niistä nyt käsillä olevan teoksen esipuheessa […]
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyistä on tähän mennessä ilmestynyt Suomessa ja suomeksi jo kaksi elämäkertaa. Lisää on luvassa syksyllä, ja kansainvälisillä markkinoilla valikoima on huomattavasti runsaampi. Kirjojen lisäksi maailman suurin nettikirjakauppa Amazon myy muun muassa Zelenskyin kuvalla varustettua t-paitaa (saatavana sekä miesten että naisten koot). Käsillä on nyt täysin kotimainen vaihtoehto, historioitsija Mika Kuljun Volodymyr Zelenskyi […]
Ukrainan sota tullaan vahvasti muistamaan siitä, että meemit muodostivat heti alusta lähtien konkreettisen osan sotatoimia ja sotapropagandaa. Sodan raadollisuutta memeettinen huumori ei kuitenkaan pystynyt peittämää – tuho ja kuolema vääntyivät päivityksissä äärimmäisen irvokkaisiin muotoihin. Meemit ovat välähdyksiä ihmisten ajatusmaailmaan, ja ne resonoivat villisti joka suuntaan. Haluamme uskoa ajatusmaailmaamme sopiviin sankaritarinoihin, mutta unohdamme, että lopputulos voi olla täysin toisenlainen.
Yhteisöt muokkaavat yhteenkuuluvuuden tunnettaan suhteessa ”toisiin”. Kun jako meidän ja muiden välillä valjastetaan politiikan käyttöön, tuloksena on usein mielikuvien tietoinen kärjistäminen viholliskuviksi. Sosiaalisen median aikakaudella vihan kipinä on helppo lietsoa täyteen roihuunsa viikoissa – mutta sen sammuttaminen on liki mahdotonta. Viholliskuvilla poistetaan viimeisetkin estot silmittömään tappamiseen ja väkivaltaan. Jugoslavian sodissa lähinaapureista muokattiin verivihollisia järjestelmällisellä propagandalla. Sama ilmiö näkyy nyt Ukrainassa.
Ukraina on Euroopan itää ja Euroopan länttä. Se on rajamaa, monien uskontojen, kielien ja kansojen sulatusuuni. Roomalais-katolisuus ja ortodoksisuus, etelässä islam ja historiassa juutalaisuus ovat jättäneet jälkensä maan moniin suuriin kaupunkeihin, joiden historia palautuu antiikin aikaan. Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe taustoittaa Ukrainan akuuttia tilannetta historiallisella katsauksella maan menneisyyteen.
The European Museum Forum ja European Museum of the Year Award jäädyttävät yhteistyön venäläisten museoiden ja museoammattilaisten kanssa.
Suomen Kotiseutuliitto yhtyy Europa Nostran kannanottoon Ukrainan ja eurooppalaisten arvojen puolesta ja vaatii, että Venäjä vetää välittömästi joukkonsa pois Ukrainasta. Kulttuuriperintöjärjestö ja Euroopan kansalaisyhteiskunnan ääni Europa Nostra tuomitsee vahvasti Venäjän armeijan brutaalin hyökkäyksen Ukrainaan – itsenäiseen ja suvereeniin Euroopan valtioon. Me olemme Ukrainan kärsivien kansalaisten rinnalla sekä suremme ihmismenetyksiä. Vaadimme yhdessä monien muiden demokraattisen maailman […]
Agricolassa uutisoitiin aiemmin vuonna 2014 alkaneesta riidasta Ukrainan ja Venäjän välillä kultaisten museoesineiden palauttamisesta. Seitsemän vuotta kestäneeseen riitaan saatiin nyt ratkaisu Alankomaiden tuomioistuimen päätöksellä, mutta Venäjä voi vielä valittaa päätöksestä.
Arto Luukkasen uusi tutkimus Suomi hajoavan imperiumin sylissä sisältää mielenkiintoisen otteen aikaisemmin käsittelemättömän lähdemateriaalin käytöstä Venäjä/Neuvostoliitto-tutkimuksessa. Tuo aineisto on peräisin Ukrainan KGB-arkistoista (Sluzhba Bezoposnosti Ukrainy), jotka avautuivat yllättäen ulkomaalaisillekin tutkijoille viitisen vuotta sitten. Luukkanen on lähimain ensimmäisenä suomalaistutkijana päässyt todellisen aarteen äärelle; kukaan muu ei ole juuri ollut kiinnostunut asiasta. Sitä Luukkanen hieman ihmettelee – […]
Kahden maan kansalainen, professori Anne Applebaum (s.1964) asuu Englannissa ja Puolassa ja on erikoistunut Itä-Euroopan historiaan. Vuonna 2003 ilmestynyt Gulag. A History. kertoi Neuvostoliiton vankileireistä ja vuonna 2012 julkaistu Iron Curtain: The Crushing of Eastern Europe, 1944-1956. Itä-Euroopan neuvostovallasta toisen maailmansodan jälkeen. Applebaum on arvostettu kolumnisti muun muassa Washington Post -lehdessä. Siltalan vuonna 2018 julkaisema […]
Arvostelu
Ulkomaalaisviraston tutkijan tohtori Arno Tannerin toimittama englanninkielinen kirja Itä-Euroopan kansallisista vähemmistöistä julkaistiin huhtikuussa 2004. Se koostuu viidestä erillisestä artikkelista, jotka on yhdistetty johdanto- ja loppuluvuilla. Anssi Kullberg aloittaa geopoliittisesta näkökulmasta krimintataareihin. Kun aiheesta löytyy nykyisin muutakin englanninkielistä kirjallisuutta, on sääli, ettei siitä vieläkään ole julkaistu yhtä perusteellista suomenkielistä katsausta. Kuten Kullberg toteaa, krimintataarit ovat olleet […]