Juutalaiskristillisen mytologian mukaan jumala nimeltä Jahve loi valon, taivaan, maan, meren ja kaikki elolliset sanallaan: ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. […] Kaikki syntyi Sanan voimalla” (Joh. 1:1, 3; ks. myös 1. Moos 1:1–30). Sikäli kun uskonto käsitteenä nojaa samaiseen mytologiaan, on pelkästään ymmärrettävää, että uskonnon kielellis-yhteiskunnalliselle analyysille on jatkuva […]

Lue lisää

Aini Linjakumpu toimii politiikkatieteiden yliopistonlehtorina Lapin yliopistossa, ja on keskittynyt viime vuosina uskonnollisten yhteisöjen tutkimukseen. Hengellinen työ – työn politiikka kristillisissä liikkeissä on neljäs ja viimeinen osa Linjakummun tutkimuskokonaisuutta, jossa hän on tarkastellut uskonnollisia yhteisöjä mm. vallankäytön ja yhteisöllisyyden näkökulmista. Aiemmat kolme tutkimusta ovat koskeneet hengellistä väkivaltaa, sekä vanhoillislestadiolaisuuden taloudellisia verkostoja ja hoitokokouksia. Linjakumpu on […]

Lue lisää

Sata vuotta täyttävän Kalevalaseuran vuosikirjan rikas ja antoisa juhlanumero Paradigma herättää jo nimellään kysymyksen: voiko ihmis- ja yhteiskuntatieteissä puhua paradigmoista? Kun fyysikko Thomas Kuhn teoksellaan Tieteellisten vallankumousten rakenne (1962) toi paradigman käsitteen oppihistorialliseen keskusteluun, hän tarkoitti luonnontieteitä. Niissä tieteiden ontologiset ja epistemologiset lähtökohdat ovat paradigmaattisesti muuttuneet. Sen jälkeen, kun Isaac Newton luonnontieteiden suurella vuosisadalla 1600-luvulla […]

Lue lisää

Suomalaiset kodinhaltiat -teoksen perusaineistona olevien haltijaperinnekokoelmien massiivinen kerääminen SKS:n Kansanrunousarkistoon alkoi vuonna 1935, jolloin vietettiin Kalevalan 100-vuotisjuhlavuotta. Martti Haavio (1999-1973) ei tyytynyt tähän vaan käytti lähteinään niin Viron kuin Ruotsinkin perinnearkistoja ja heitti aineistonsa tueksi ja selitystensä pohjaksi lisäksi aineistoja kaukaisista kulttuureista ympäri Eurooppaa ja laajemminkin. Haavion peruslähtökohta aineiston käsittelylle edustaa vielä ns. suomalaista metodia, […]

Lue lisää

Metatasolla tarkkailtuna teos on niinikään moitteeton esitys. Vaikka Marko Juntunen esittää paikoin painavaakin suomalaisen maahanmuuttotutkimuksen ja kotiuttamispalvelujen kritiikkiä, on kritiikin kärki yleensä intentioiltaan rakentavaa ja ihmisiä yhdistämään pyrkivää epäkohtien havainnointia, ei halpoja viholliskuvia rakentavaa yhteiskunnallista hajottamistyötä. Kaikenlainen julkaisuaikansa populistinen kiihkoilu tuntuisi kiertävän teoksen kaukaa. Varissuo sinällään on tutkijalle mielenkiintoinen tutkimuskohde. Tutkimusajankohdasta riippuen 30-40% noin 10 […]

Lue lisää

Tällä hetkellä vallitsee erityinen kiinnostus erilaisiin naistoimijoihin, ja tietokirjallisuudessa nostetaan esille historian marginaaliin jääneitä naisia, kuvataan kirjallisuuden ja muiden taiteiden unohdettuja taitajia. Kansanperinteen naishahmojen kuvaaminen sopii hyvin tähän boomiin. Tutkija Karolina Kouvola on kirjoittanut aikaisemmin useita tietokirjoja, mm. soturikulttuureista ja naispuolisista sotilasjohtajista, lisäksi hän on kääntänyt islantilaisia viikinkisaagoja. Teoksessa Pohjolan jumalattaret esitellään yli kolmekymmentä kotimaisen […]

Lue lisää

WWF houkuttelee mainoksessaan meitä luontokummeiksi yhdistämällä naisen ja tiikerin kasvokuvat ja väittää: ”Emme ole täällä yksin. Olemme yhtä.” Samankaltainen tausta-ajatus erottuu sosiaalipsykologian professori Vilma Hännisen ja filosofi Elisa Aaltolan toimittamasta artikkelikokoelmasta Ihminen kaleidoskoopissa — Ihmiskäsitysten kirjoa tutkimassa. Vaikka kirjan painopiste on länsimaisissa ihmiskäsityksissä, ensimmäinen puheenvuoro annetaan kolmen asiantuntijan perusteelliselle selvitykselle buddhalaisesta ihmiskäsityksestä, sen taustoista ja […]

Lue lisää

Digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun tarjonta kasvaa 173 Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran teoksella, joista peräti 146 avataan täysin avoimeen käyttöön.

Lue lisää

Uuden testamentin kirjoitusten ohella antiikin ajalla ilmestyneiden kristillisten tekstien joukossa muodostaa oman kokonaisuutensa kokoelma, joka tunnetaan nimellä Apostoliset isät. Kokoelma sisältää joukon kirjeitä, jotka muodostavat kiinnostavan vertailukohdan Paavalin kirjeille, marttyyrikuvauksen ja ohjeita kristityille. Laajin teksti on ns. Hermaan Paimen, jossa Hermas-niminen henkilö kertoo tapaamisestaan paimenen kanssa ja niistä näyistä, jotka paimen hänelle selittää. Tekstien ajoittamiseen […]

Lue lisää

Keskiajan teologisen tradition sovittaminen hieman runsaaseen 200 sivuun on kunnianhimoinen tavoite, mutta Virpi Mäkinen ja teoksen muut kirjoittajat ovat onnistuneet siinä ihailtavalla tavalla. Esipuheessa todetaan oikeutetusti, että ennen tätä teosta suomalaisella lukijalla ei ole ollut saatavilla kokonaisesitystä keskiajan teologiasta. Johdatus keskiajan teologiaan on tietoisesti rajattu koskemaan lännen katolisen kirkon teologiaa, ja sen painopiste on keskiajan […]

Lue lisää

Maaliskuun alussa Kansallismuseon auditoriossa järjestetyssä seminaarissa pohdittiin uskonnolliseen kulttuuriperintöön liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Samalla kuultiin uusinta tutkimusta siitä, millaisia käyttöön ja merkityksiin liittyviä muutoksia uskonnollinen kulttuuriperintö, yhtä lailla rakennukset ja niiden ympäristöt kuin kirkkotaide ja kirkollinen esineistö, ovat kokeneet historian eri vaiheissa.

Lue lisää

Koulujen päätöstilaisuuksissa Suomessa ja Ruotsissa laulettava Suvivirsi kuvaa alkukesää, auringon lämpöä ja valoa, kukkien kukoistusta, puiden puhkeamista lehteen, peltojen orastamista ja lintujen lauluja. Virsi herättää nostalgisten tunteiden lisäksi usein keskusteluja virren asemasta kulttuurissamme – on herättänyt itse asiassa jo satoja vuosia sen ensimmäisestä ilmestymisestä vuodesta 1694 lähtien. Agricolaportaali julkaisee nyt kaksi aiheeseen liittyvää artikkelia, joissa tarkastellaan virren asemaa ja sen historiallisia konteksteja.

Lue lisää

1

Julkaisu

Koulujen päätöstilaisuuksissa Suomessa ja Ruotsissa laulettava Suvivirsi kuvaa alkukesää, auringon lämpöä ja valoa, kukkien kukoistusta, puiden puhkeamista lehteen, peltojen orastamista ja lintujen lauluja. Virsi herättää nostalgisten tunteiden lisäksi usein keskusteluja virren asemasta kulttuurissamme – on herättänyt itse asiassa jo satoja vuosia sen ensimmäisestä ilmestymisestä vuodesta 1694 lähtien. Agricola julkaisee nyt kaksi aiheeseen liittyvää artikkelia, joissa tarkastellaan virren asemaa ja sen historiallisia konteksteja.

Lue lisää

Martti Haavio (22.1.1899−4.2.1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija, joka vuosina 1949−1956 toimi kansanrunoudentutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa. Hänen saksankielinen väitöskirjansa vuonna 1929 käsitteli ketjusatuja. Sen jälkeen hän kirjoitti useita laajoja tutkimuksia, mm. Suomalaisten muinaisrunojen maailma (1935), Suomalaiset kodinhaltiat (1942), Kansanrunojen maailmanselitys (1955), Karjalan jumalat (1959) ja Kuolematonten lehdot (1961). Haaviolla oli tavattoman laaja maailmanmytologian tuntemus ja […]

Lue lisää

Uskontotieteen päivä ”Uskonto ja poliittinen päätöksenteko” pidettiin 7.3. 2019 klo 11-14. Seminaarin esitelmät ovat nyt katsottavissa netissä.

Lue lisää

1

Uno Harva (vuoteen 1927 Holmberg, 1882−1949) oli suomalaisen uskonnontutkimuksen pioneeri. Hän opiskeli papiksi ja sai virkanimityksen Kuorevedelle, mutta jo vajaan vuoden kuluttua hän pyysi eroa pappisvirasta jatkaakseen opiskelua. Vuonna 1926 Harva nimitettiin vastaperustettuun sosiologian professorin virkaan Turun yliopistoon. Harva tutki nimenomaan uskonnollisia käsityksiä erityisesti suomalais-ugrilaisten kansojen parissa.  Suomalaisten muinaisusko jäi hänen viimeiseksi teoksekseen. Suomalaisten muinaisuskon […]

Lue lisää

Eero Ojasen Suomessa kummittelee on graafisesti tyylikäs ja kauniisti taitettu kirja, jota on ilo pitää kädessä ja lukea. Ulkoasusta vastaa Taittopalvelu Yliveto Oy. Täytyy laittaa yrityksen nimi mieleen. Filosofi Eero Ojanen on viime vuosina julkaissut kokoelmia suomalaisesta kansanperinteestä ja supranormaaleista tai yliluonnollisista kokemuksista: myyttisistä linnuista, taruolennoista ja kummituksista. Nyt arvioitava teos, Suomessa kummittelee, on aavistuksen […]

Lue lisää

Kirjoittaessani arviota entisen helluntailaisen, nykyisin Uskontojen Uhrit UUT ry:n puheenjohtaja Terho Miettisen yhdessä toimittaja Raija Pellin kanssa kirjoittamasta Harhaanjohtajat-teoksesta, mieleni tekee lainata Teemu Tairan ateismia käsittelevän teoksen otsikkoa: Väärin uskottu. Niin vahvasti Harhaanjohtajissa rakennetaan kahtiajakoa ”normaalin, terveen ja tavallisen” evankelisluterilaisuuden eli suomalaisen tapakristillisyyden ja ”vahvauskoisuuden” eli vaarallisen, harhaanjohtavan ja petollisen karismaattisen ja konservatiivisen herätyskristillisyyden välille. […]

Lue lisää

Tanskalainen toimittaja, Charlotte Rørth, kokee oudon elämyksen espanjalaisen Úbedan kylän kirkon sakastissa. Hän on tekemässä normaalia matkailujuttua, kun yhtäkkiä kohtaa näyssä tuntemattoman miehen, joka puhuu outoa kieltä, jota hän kuitenkin mielessään ymmärtää. Hän seisoo ummistettujen silmieni edessä täällä sakastissa kupolin alla, maiseman ja taivaan ympäröimänä. Maisema on kolmiulotteinen ja luonnollisen kokoinen. Mies seisoo soratiellä, mutta […]

Lue lisää

1

Akateemikko Anna-Leena Siikalan (1943–2016) suomalaista shamanismia käsittelevästä teoksesta julkaistaan nyt vuonna 2017 jo neljäs painos. Tämä shamanismi- ja sitä seuranneen tietäjälaitoksen historiaa ja oleellisia elementtejä selvittävä teos on lievästä sirpaleisuudestaan huolimatta kulunut ahkerasti paitsi folkloristien ja muiden perinteentutkijoiden, myös shamanismista ja luonnonuskosta kiinnostuneiden maallikoiden käsissä. Digitaalisen kulttuurin tutkijana, jonka tausta on kulttuuriperinnön tutkimuksessa, luen teosta […]

Lue lisää