Arvostelu

Uusi tietotekniikka tarjoaa monia ihmeellisyyksiä. Tekoälyn algoritmit muuttavat mustavalkokuvat enemmän tai vähemmän onnistuneesti värillisiksi ilman, että taviskäyttäjän tarvitsee nähdä suurtakaan vaivaa muutostyön eteen. Erityisesti maisemat tuntuvat muuntuvan luonnollisiksi, henkilöiden lähikuvien värittäminen saattaa kuitenkin vaatia enemmän osaamista. Ilkka Engberg on käyttänyt kirjassaan JHLColorizing-kuvapalvelua, johon markkinailmoituksen mukaan tuntuvat luottavan myös suuret lehtitalot ja kustantamot. Tällaisten palvelujen tarjoajia […]

Lue lisää

Postimuseo avaa kokoelmiaan kaikkien saataville Finna.fi -palveluun. Julkaistavat aineistot koostuvat monipuolisesti kokoelmien eri osista, muun muassa esineitä, karttoja ja valokuvia. Avatut aineistot tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua postin ja viestinnän monipuoliseen ja kiehtovaan historiaan. 

Lue lisää

Kuvat ja kartat ovat mainioita lähteitä kaupunkikuvan muutoksen tarkasteluun. Eläväinen Pariisi on pitkään ollut kuvittajien, kuvaajien ja kartanpiirtäjien huomion kohteena. Ranskan kansalliskirjaston digitaalinen kirjasto Gallica on kerännyt yhteen yli 20 000 kuvaa Pariisista eri aikoina, kaikkea piirroksista valokuviin, eri tavoin lajiteltuina.

Lue lisää

Runsas 400 digitoitua valokuvaa Turun museokeskuksen Schalin-kokoelmasta on nyt Finna.fi-hakupalvelussa katseltavissa. Suuri osa kuvista on Johannes Schalinin (1881-1906) ottamia.

Lue lisää

Kuka käveli Vanhan ylioppilastalon hiilloksella huhtikuisena aamuna vuonna 1978? Kenelle Expressenin kuvatoimittaja soitti, kun matkustajalaiva hävisi tutkasta Itämerellä syyskuussa 1994? Kenet vihkipari Jenni Haukio ja Sauli Niinistö näkivät ensimmäisenä astuessaan ulos Reposaaren kirkosta tammikuussa 2009? Vastaus kaikkiin kolmeen kysymykseen on Peter Jansson. Hän työskenteli lehtikuvaajana 40 vuotta ja teki päivittäin 4–5 kuvauskeikkaa suomalaisille ja ruotsalaisille […]

Lue lisää

Suomalaisjoukot ylittivät vuoden 1939 rajan heinäkuussa 1941. Ulkomaanmatkan dokumentoivat sodanjohdon valvonnassa toimivat tiedotuskomppanian valokuvaajat. Tietokirjailija Juha Vartiainen on toimittanut Kariston Alfamer-kustantamolle teoksen, jossa hän hyödyntää kyseistä  kuvamateriaalia. Kirjan 198 sivulle on mahdutettu yli 650 valokuvaa tekstiosuuden jäädessä vain 17 sivuun. Kuvat esitetään aikajärjestyksessä. Ne alkavat lokakuiselta Syväriltä 1941 ja päättyvät elokuussa 1944 otettuun valokuvaan, jossa […]

Lue lisää

Suomen ensimmäinen helikopteri, Bell 47 D-1 OH-HIA, on esillä Suomen Ilmailumuseon perusnäyttelyssä. Nyt helikopterin ja suomalaisen ilmaisun vaiheisiin pääsee tutustumaan myös verkon kautta, kun Finnaan julkaistaan miltei 200 kuvaa Imatran Voiman kokoelmista.

Lue lisää

Mitä saadaan aikaan, kun yhdistetään Ritva Kovalaisen ja Pekka Turusen upeat 2000-luvun valokuvat 1900-luvun alun kuviin saaristolaisista ja heidän elämänmuodostaan? Entä, jos näihin yhdistetään vielä asiantuntijoiden tekstejä, kirjeitä vuosikymmenten takaa, perinnekertomuksia sekä lastenlauluja? Tuloksena on kaksikielinen kuvateos Meren maa – Havets land, jossa saaristolaiselämää tuodaan esiin kuudesta eri näkökulmasta. Ensilukemalla teos sykähdyttää kauneudellaan, kun taas […]

Lue lisää

Arvostelu

Martikainen, Heidi: Kuvamuistoja Tampereelta. Tampere-Seuran julkaisu 146. Tampere-Seura 2018. 122 s. Tampere-Seuran toiminnanjohtaja Heidi Martikainen on oman kuva-arkistonsa asiantuntija. Arkiston uumenista hän on hakenut parisensataa valokuvaa, joiden kautta tarjotaan nostalgiannälkäisille perustamperelaisille ja miksei uusillekin asukkaille (uusi tarkoittaa alle 25 vuotta kaupungissa asunutta) kuvia, jotka kertovat kaupungin rakennusikoneista yhtä hyvin kuin arkipäivän asuinmiljöistä. Martikaisen kuvat hakevat […]

Lue lisää

Uudistunut Kuka kuvasi? -palvelu on 50 vuotta täyttävän Suomen valokuvataiteen museon juhlavuoden lahja suomalaisille. Suomen valokuvataiteen museo on ylläpitänyt vuodesta 2013 suosittua Kuka kuvasi? -verkkopalvelua, josta voi hakea tietoa ennen 1950-lukua kuvaustyönsä aloittaneista, Suomessa toimineista valokuvaajista ja alan harrastajista. Uudistetussa palvelussa haettavana ovat 3000 valokuvaajan ohella yli 1000 Suomessa toimineen kuvaamon tai valokuvausalan liikkeen tiedot. […]

Lue lisää

Suomenlahden saaret teoksessa Svensk Världsatlas, 1930. (Project Runeberg) Kymenlaakson museo on julkaissut noin 400 kuvaa Suomenlahden ulkosaarista: Tytärsaaresta, Seiskarista, Suursaaresta ja Lavansaaresta. Sodan seurauksena saaret menetettiin Neuvostoliitolle. Osaa kuvista ei ole ennen julkaistu. Kuvat ovat kaikkien vapaasti ladattavissa Kymenlaakson museon Flickr-sivulla. Kymenlaakson museon Flickr-sivu Albumit: Suursaari, Tytärsaari, Seiskari, Lavansaari, Kymenlaakso 100-vuotta sitten.   Helena Pilke: Kuuden saaren […]

Lue lisää

3

  Kymenlaakson museossa avataan yleiskokoelman digitoituja kuvia verkkoon kaikkien saataville. Kuvat avataan Flickr-sivustolla erilaisten Kymenlaaksoa käsittelevien teemojen alle. Ensimmäinen teema on Kymenlaakso 100 vuotta sitten, ja se sisältää monipuolisesti kuvia sisällissodasta, mutta myös muusta kymenlaaksolaisesta elämästä sadan vuoden takaa. Kuviin on liitetty ne tiedot, jotka Kymenlaakson museolla on kokoelmassaan kuvien yhteydessä. Museo ottaa mielellään vastaan […]

Lue lisää

Lapin Kansa on julkaissut verkkogallerian, joka esittelee sata Hildur Larssonin (1882–1952) Lapista ja lappilaisista ottamaa valokuvaa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Lapin valokuvauksen unohdetun uranuurtajan kuvissa esiintyy ihmisiä, tapahtumia ja maisemia enimmäkseen Rovaniemeltä, mutta myös Kemistä, Kemijärveltä, Kolarista, Pelkosenniemeltä ja Savukoskelta. Suurin osa verkkogallerian kuvista on aiemmin julkaisemattomia. Hildur Larsson (1882–1952), vuodesta 1916 Hildur Sammallahti, oli alun perin […]

Lue lisää

  Qatar Digital Library on British Libraryn ja Qatar National Libraryn vuonna 2012 käynnistynyt yhteishanke, jonka tarkoituksena on digitoida etenkin Persianlahden alueelta peräisin olevia, islamilaisia ja toisaalta britti-imperialismin vuosikymmeninä syntyneitä asiakirjoja, kirjallisuutta ja kuvia, jotka tarjoavat monipuolisia näkökulmia ristiriitojen sävyttämiin aikakausiin. Aineiston erikoisuutena on arabian- ja persiankielisten asiakirjojen suuri määrä, mikä nostaa sen arvoa entisestään. […]

Lue lisää

Japani-innostus globaalina ilmiönä saa mitä erilaisimpia ilmenemismuotoja, ja maan perinteinen kulttuuri puolustaa paikkaansa modernien ja futurististenkin populaarikulttuurin tuotosten rinnalla – tarjoten inspiraatiotakin niihin. Kun mukaan yhtälöön tuodaan valokuvat, päästään mielenkiintoiselle rajapinnalle ”japanilaisuuden” ja sen osittain ”länsimaisen”, kenties tietyllä tapaa toiseuttavankin kuvaamistavan väliin. Ainutlaatuiset kuvakokoelmat, joita on vähitellen alettu digitoida niin tutkijoiden kuin suuren yleisönkin käytettäviksi, avaavat […]

Lue lisää

Heti aluksi pitää kiittää Matti Halosta, joka on taitollisesti saanut niin varsinaisen tekstin kuin lähdeviitteetkin mahdutettua aina samalle sivulle läpi koko teoksen. Kun teos on taitettu vaakasuoraan, on temppu onnistunut. Lukijan kannalta tämä on oiva ratkaisu, näin ei viitteitä tarvitse lähteä joka kerta etsimään takasivuilta niin kuin perinteisesti tapa on ollut. Muutenkin taitto on avara, […]

Lue lisää

Visuaalisen kulttuurin tutkija Harri Kalhan toimittaman artikkelikokoelman lähtökohtia ovat Valokuvataiteen museon näyttely Surrealismia ja silmänlumetta, toimittajan luotsaama Helsingin yliopiston luovan tieto- ja tiedekirjoittamisen seminaari, Kalhan kiinnostus vuosisatojen vaihteen kuvakulttuuriin sekä ilmeisesti myös hänen laaja historiallisten postikorttien kokoelmansa. Teoksen tausta on siis varsin monipuolinen. Artikkelikokoelma sisältääkin useita ansiokkaita analyyseja, mutta hahmottuu kokonaisuutena hankalasti. Kokeelliset lähtökohdat Näyttely […]

Lue lisää

Rukajärven suunnan taistelut jatkosodassa ovat monelle suomalaiselle varmasti tuttuja Antti Tuurinromaaneista sekä Tuurin kirjaan Rukajärven tiellä (1990) perustuvasta elokuvasta Rukajärven tie (1999). Nyt tältä jatkosodan rintamalta on julkaistu Gummeruksen kustantamana romaanikirjailija ja jääkiekkovalmentaja Esa Sirénin teos Sodan kuvat. Rukajärvi 1941. Kuulin teoksesta ensimmäisen kerran Turun kirjamessuilla 2016 Esa Sirénin esitellessä kirjaansa paikan päällä. Teoksen idea […]

Lue lisää

1

Sotakirjoja ilmestyy tänäkin syksynä kymmenittäin, vaikka sodasta on kulunut jo yli seitsemän vuosikymmentä. Painopisteen muutos näkyy selvästi: itse tapahtumat on kerrottu jo moneen kertaan, nyt nousevat keskiöön sodan aikana eläneiden ihmisten kokemukset. Sodan särkemä arki -teoksessa näitä arjen kokemuksia tarkastelee historiantutkija Ville Kivimäki, joka kolme vuotta sitten sai Tieto-Finlandian suomalaissotilaiden psyykkisiä muutoksia ja häiriöitä käsitelleestä, […]

Lue lisää

Takavuosina pyrittiin kulkemaan varhaisempien valokuvaajien jäljillä ja ottamaan tämän ottamasta  kohteesta kuvia samasta näkövinkkelistä. Näin saatiin materiaalia, jolla voitiin dokumentoida kulttuuriympäristön muutosta, antaa kuva menneestä ja verrata sitä nykyisyyteen. Valokuvauksen ja tietotekniikan kehittyessä päästiin tekemään yhdistelmäkuvia, joissa yhdistettiin vanha valokuva uuteen ja nämä muodostivat yhdistekuvan. Uusin tekninen menetelmä on laatia kuvankäsittelyohjelman avulla kuvakollaasi, jossa uuteen […]

Lue lisää