Axa Fahlerin kirja Valehtelija, vakooja, vallankumouksellinen – Sukuni salaisuuksien jäljillä on kattava, eloisa ja monenlaisia tunteita nostattava tutkimusteos kirjoittajan sukuhistoriallisiin syövereihin. Fahler kiinnostui sukunsa historiasta oman tyttärensä esittämän, Fahlerin isovanhempia ja isovanhempien vanhempia tiedustelevan kysymyksen johdosta. Samalla kirjoittajaa kiinnostavat myös oman isän väkivaltaisen ja valheita täynnä olleen elämän juurisyyt: miksi meistä tulee sellaisia kuin tulemme? Fahler […]
Uhtuan piiri sijoittuu kartalla alueelle, joka on Suomen rajalta Suomussalmen korkeudelta itään. Sen suurimmat kylät ovat itse piirikeskus Uhtua, venäläisittäin Калевала (Kalevala), Vuokkiniemi, Kontokki, Jyskyjärvi ja Paanajärvi. Seutu tuli tunnetuksi karelianismin aikana kulmakuntana, josta suomalaiset kansanrunojen kerääjät ja taiteilijatkin hakivat vaikutteita niin muinaisrunojen maailmaan kuin myyttiseen alkuaikaan suomalaisen taiteen kultakautena. Romantiikasta punaiseen Vienaan […]
Nyt käsillä oleva teos pohjautuu hänen sosiologian väitöskirjaansa Inkerinsuomalaisten karkotus, hajaannus ja vastarinta Stalinin ajan Neuvostoliitossa aikalaiskirjeiden ja muistitiedon valossa (Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta 2023). Kuten nimikin kertoo, historianomaisen tutkimuksen sisältöaines perustuu pitkälti suulliseen perinteeseen ja säilyneeseen kirjemateriaaliin. Metodi tarkastella historiaa näin on siinä mielessä mielenkiintoinen, että tämän tyyppinen aineiston käyttö on laajentunut suullisen perinteen […]
Lauri Laitinen joutui urallaan monenlaisiin riitoihin. Osa niistä koski kirkkoherran palkkausta, virkatalon hoitoa ja suhteita paikallisiin vaikuttajiin ja virkaveljiin. Ne koskivat myös pappismiehen omaperäistä toimintaa, kun hän ei rukoillut esivallan puolesta, vältteli sankarihautajaisia, siunasi haudan lepoon metsäkaartilaisen ja opetti, että Jeesus oli työmies ja metsäkaartilainen. Sodan jälkeen hän oli perustamassa Kemijärvelle SKP:n paikallisosastoa ja toimi […]
“Tämä ei ole romaani enkä minä ole kirjailija. Haluan vain laittaa paperille lyhyen kuvauksen elämästäni, ihmisistä, joiden kanssa olen tehnyt työtä ja kokenut elämäni vaikeimmat vuodet, sekä ennen kaikkea kertoa ystävistäni”. Allan Sihvola, 1996. Allan Sihvolan (1920-2009) päiväkirjamerkintöihin ja katkelmallisiin muistelmiin perustuva Stalinin taivaan alle (alkuperäiseltä nimeltään Elämäni polkuja) on poikkeuksellisen monipuolinen julkaisu. Vaikka Sihvola […]
Jos oletetaan, että nyky-Venäjää vaivaa Neuvostoliiton loppumisen myötä menetetty suurvalta-asema, eikä niinkään diktatuurin konkurssi tai sosialistisen ideologian katoaminen, Risto Alapuron (s.1944) merkinnät auttavat ymmärtämään, miksi imperiumin hajoaminen oli ja on niin työläs prosessi. Alapuro vietti lukuvuoden 1990–1991 Neuvostoliiton tiedeakatemian sosiologian laitoksilla Moskovassa ja muutamaan otteeseen myös Leningradissa. Vaikka Neuvostoliitto oli muutoksen kourissa, päiväkirjan lehdille ei […]
Ranskankielisen kirjallisuuden ystävät tuntevat Amin Maaloufin jo 1980-luvulta. Uudesta oopperamusiikista innostuneet taas tietävät hänen laatineen 2000-luvun alussa Kaija Saariahon näyttämömusiikkiin sanoituksia, joista tunnetuin on L’Amour de loin (2001), Kaukainen rakastettu -oopperan libretto. Sanoitusten ansiosta hän sai Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkin vuonna 2011. Monia muitakin palkintoja ja kunnianosoituksia hänelle on myönnetty eri maissa. Hän […]
Sekä Lauri Hokkanen että suurin osa muistakin taistolaisuutta selittävistä kirjoista ja muistelijoista käsittelevät vain ja ainoastaan ylätason ja eliitin totuuksia ja toimia, eivät esimerkiksi radikaalin opiskelijaliikkeen historiaa sellaisenaan. Matti Hyvärisen Viimeiset taistot ja Heikki Mäki-Kulmalan teokset teemasta ovat mielestäni merkittävimpiä – erityisesti Hyvärisen tutkimus ja haastatteluihin perustuva opus 1990-luvulta. Neuvostoliiton ja SKP:n historia pääosassa Kenen […]
Viime vuosina on suomeksi ilmestynyt useita Pohjois-Koreaa käsitteleviä käännöskirjoja ja suomalaistenkin kuvauksia kokemuksistaan tuossa suljetussa maassa. Teoksissa on vaihteleva määrä myös yleistä faktatietoa. Tänä vuonna ilmestynyt Kai Myrbergin kirja Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia on raskaan sarjan tietoteos tuosta mystisestä diktatuurista. Jo sen nimi kutkuttaa, ja sen sisällysluettelo näytöksineen ja kohtauksineen nostattaa odotuksia – eikä […]
Tietosanomat
Kansallisarkistossa on meneillään viisivuotinen tutkimushanke suomalaisten kohtaloista vuosien 1917–1964 Venäjällä . Nyt kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua mielenkiintoiseen tutkimustyöhön, sillä hankkeessa kokeillaan tutkimusaineiston tallennustehtävien joukkoistamista Zooniverse-verkkopalvelun välityksellä.
Toimittaja ja historioitsija Anne Applebaum kysyy, miksi kosmopoliittiset, koulutetut ja liberaalin maailmankatsomuksen omaavat, elämässään hyvin menestyvät ihmiset ryhtyvät autoritaaristen voimien aktiivisiksi tukijoiksi ja tarjoavat älynsä ja taitonsa näiden käyttöön? Vastauksen kysymykseensä Applebaum esittää koukuttavasti, kuvaten omaan tuttavapiiriinsä kuuluvien ja kuuluneiden lankeamista autoritaaristen johtajien pauloihin Puolassa, Unkarissa ja Yhdysvalloissa. Historia ei loppunutkaan 1990-luku oli aikaa, jolloin […]
Kiistanalaisten suurmiesten ja poliitikkojen elämäkerrat ovat suosittuja siinä missä huippu-urheilijoidenkin. Enpä ihmettele, että myös Josif Stalinin (1878–1953) uusi elämäkerta ja uudet tulkinnat hänen toiminnastaan ja vallankäytöstään kiinnostavat myös suomalaislukijoita. Itänaapuri on lähellä ja aina vaikuttanut Suomenkin kohtaloihin. Stalin-elämäkerran klassikkona pidetään yleisesti Isaac Deutscherin jo Stalinin eläessä vuonna 1947 ilmestynyttä teosta Stalin. Poliittinen elämäkerta. Puolan juutalainen […]
Keskustelu Stalinin vainoista virisi vilkkaana loppukesästä 2019. Agricola kokoaa tälle sivulle aiheeseen liittyviä tietokantoja, artikkeleita, tutkimuksia, uutisia ja muuta aineistoja.
30 vuotta sitten yli miljoona Viron, Latvian ja Liettuan kansalaista muodosti yhtäjaksoisen ihmisketjun Vilnasta Tallinnaan Molotov-Ribbentrop-sopimuksen 50-vuotispäivänä. Tapahtuma on jäänyt muistiin merkittävänä osana Baltian maiden historiaa, ja sitä muistellaan yhä monin eri tavoin.
Taivas on sininen ja sydämeni on iloinen Harmonikan ääni kaikuu kauas Miten hieno onkaan kotimaamme Kansa elää sovussa Maani on äärettömän hyvä Isämme on marsalkka Kim Il Sung Puolueen rinta on kotimme Olemme kaikki veljiä Meillä ei ole mitään kadehdittavaa maailmalta ”Kuulen laulun ties kuinka monetta kertaa ja kuuntelen sitä myöhemmin myös ihan vapaaehtoisesti. Kylmä […]
Muutama vuosi sitten kuolleen brittihistorioitsija Eric Hobsbawmin (1917–2012) teos Kuinka muuttaa maailmaa – kriittisiä esseitä Marxista julkaistiin alkuvuodesta suomeksi. Alkujaan kirjan oli tarkoitus ilmestyä kauppoihin jo viime vuoden puolella Karl Marxin syntymän 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi, mutta syystä tai toisesta julkaisu viivästyi muutamalla kuukaudella. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa. Saksalaissyntyistä Karl Marxia (1818–1883) voidaan hyvällä syyllä pitää kaikkien […]
Kun Svetlana Aleksijevits (s. 1948) sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015, hän oli meillä tuiki tuntematon. Kuitenkin suomennoksiakin oli ilmestynyt jo kaksi, nimittäin Sodalla ei ole naisen kasvoja (1985) ja Tsernobylista nousee rukous (2000). Kirjojen nimet kertovat olennaisen niiden sisällöstä. Myös romaanin Neuvostoihmisen loppu. Kun nykyhetkestä tuli second handia (ven. Vremja ´Second-hand´. Konets krasnogo tseloveka, 2013) […]
Antti Tuurin Ikitie-romaaniin perustuva palkittu elokuva on viime aikoina tehnyt suomalaisten Neuvostoliiton-siirtolaisuutta tutuksi suurelle yleisölle. Kirjan ja elokuvan ohella vastaavia teemoja on käsitelty useissa romaaneissa ja tietoteoksissa. Teuvo Peltoniemi on perehtynyt suomalaisten eri puolille maailmaa perustamiin utopiayhteisöihin klassikkoteoksessaan Kohti parempaa maailmaa (1985), jossa hän käy läpi suomalaissiirtokuntia Australiasta Matti Kurikan Sointulan kautta Neuvosto-Karjalaan ja Brasiliaan. […]
Kirjan alussa Satu Hassi kuvaa lapsuuttaan Jämsässä ja nuoruutta Tampereella, innokasta partioharrastusta ja toimintaa seurakunnan nuorisotoiminnassa. Tekstistä piirtyy kuva tunnollisesta ja vähitellen yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen kasvavasta nuoresta. Perhe oli varsin keskiluokkainen: vanhemmat sota-ajan kokeneita, isä opettaja ja äiti sairaanhoitaja. Kodin mielenmaisemaa kuvaakin hyvin, kuinka Kekkosen valinta presidentiksi 1956 sai isässä aikaan kiukkuisen käden heilautuksen. Kuvaukset Hassin […]
Neuvostoliittoon kansalaissodan 1918 jälkeen paenneiden suomalaisten punaupseerien kohtalot ovat kiinnostaneet tutkija Markku Salomaata pitkään. Väitöskirja Punaupseerit ilmestyi nimittäin jo vuonna 1992. Sen jälkeen Salomaa siirtyi lähemmäksi nykyaikaa Venäjää ja Natoa käsittelevillä tietokirjoilla. Vuonna 2015 hänen ja tutkija-toimittaja Aimo Ruususen yhteistyönä ilmestyi mielenkiintoinen ja turhan vähälle huomiolle jäänyt Voittamisen taito, jossa keskushenkilönä on tappioitta taistellut legendaarinen, […]