15.10.2021 | Helena Pilke

Kymmentä suomalaista akateemikkoa yhdistää työ jatkosodan propagandisteina. Keijo K. Kulhan teos kertoo, miten kansan mielialan muokkaajista ja taistelutahdon ylläpitäjistä tuli tieteen ja taiteen huippuja.

Lue lisää

14.10.2021 | Rimma Erkko

Muistitietoon pohjaava teos valottaa yliluonnollisten enteiden merkitystä Suomessa talvisodan ja jatkosodan aikoihin.

Lue lisää

Eläimet tulee nähdä aktiivisina toimijoina, joilla on ollut ja on yhä merkittävä vaikutus ihmisten historiaan ja yhteiskuntaamme. Vertaisarvioitu artikkelikokoelma on tuhti paketti historiaa, nykypäivää, uusia yksityiskohtia ja laajoja kehityskulkuja, mutta painotus on selvästi historiallisissa aineistoissa. Johdannossa kerrotaan, että teos on ensimmäinen suomenkielinen tieteellinen kokoelma, jossa ihmisten ja muiden eläinten suhdetta tarkastellaan pitkässä aikaperspektiivissä.

Lue lisää

11.10.2021 | Lassi Saressalo

Tavalliselle historian harrastajalle ristiretket tuovat mieleen paavin kirkon suosittamat sotaretket Lähi-Itään ja taistelut Jerusalemin omistuksesta saraseenien eli islaminuskoisten kanssa. Aleksi Peuran teos syventää tätä tietämystä, sillä hän tarkastelee ristiretkiaikaa molempien osapuolten näkökulmasta. Peura lähentää lukijaansa tuottamalla Pyhälle maalle vaeltajasta omakohtaisen kokemuskuvan. Hän suunnittelee ja toteuttaa matkan Jerusalemiin sekä tuo esiin kirjassaan yksilöllisen matka-arkuutensa ja lopulta matkan tuoman henkisen, ehkä hengellisenkin tyydytyksen.

Lue lisää

Toimittaja Pirjo Hounin laajaan haastatteluaineistoon perustuva teos Salattua diplomatiaa: Tapani Brotheruksen tarina kertoo diplomaatti Tapani Brotheruksen tarinan lisäksi laajemman kertomuksen suomalaisen ulkoasiainhallinnon vaiheista 1930-luvulta nykypäivään asti. Brotheruksen tunnetuin diplomaattinen ansio on chileläisten pakolaisten omaehtoinen avustaminen Chilen sotilasvallankaappauksessa vuonna 1973. Haastateltavien muistoista piirtyy kuva diplomatian arjesta, jossa salongeissa käytyjen neuvottelujen tueksi tarvitaan neuvokkuutta, rohkeutta ja hippunen onnea.

Lue lisää

Leena Majander-Reenpään omaelämäkerta Kirjatyttö kertoo kirja-alan värikkäistä vuosikymmenistä 1980-luvusta 2010-luvulle. Kirjan sisältämät hauskat anekdootit, nokkelat henkilökuvaukset ja huima määrä sisäpiiritarinoita tapahtumien terävän analysoinnin lomassa nostavat sen syksyn kiinnostavimpien kulttuurimuistelmien joukkoon.

Lue lisää

6.10.2021 | Pekka Kaarninen

Viime vuosina true crime eli todelliset rikostapaukset on tullut Suomessakin suosituksi niin televisiosarjoina kuin kirjallisuudessa. Suomalaisessa rikoshistoriassa Kyllikki Saaren murha on tapaus, joka nousee ylitse muiden. Isojoella toukokuussa 1953 kadonnut nuori tyttö löytyi surmattuna vasta saman vuoden lokakuussa. Vaikka henkirikosta tutkittiin ennen näkemättömällä tavalla, se jäi ratkaisematta.

Lue lisää

21.9.2021 | Helena Pilke

Italiassa kolmisenkymmentä vuotta asuneen toimittaja Sirkku Salovaaran kirjassa on parikymmentä juttua neljän teeman ympärille ryhmiteltyinä. Ne esittelevät italialaista elämänmuotoa, ilmiöitä ja ihmisiä sekä lopuksi kirjoittajan oman tarinan ja hänen kotikaupunkinsa Firenzen.

Lue lisää

20.9.2021 | Carl-Fredrik Geust

Karjalankannaksen nykyiset paikannimet poikkeavat täydellisesti alueen alkuperäisestä nimistöstä, kuten Suomessa hyvin tiedetään. Pietarilaisen innokkaan paikallishistorian tutkija Jevgeni Balašovin laatima Karjalankannaksen paikannimien ainutlaatuinen hakuteos sisältää yli 800 uutta paikannimeä perusteellisine selityksineen ja karttakuvineen. Se kiinnostanee sekä evakkoja että nimitutkijoita (jotka tuskin voivat hyväksyä sovellettuja nimenmuodostusperiaatteita).

Lue lisää

Väitöksen jälkeen. Opas akateemiselle uralle -teos lunastaa paikkansa oppaana, joka avaa sitä hiljaista tietoa, jota aloitteleva tutkija tarvitsee. Kirjaa voi suositella myös pitemmälle edenneille tutkijoille, jotka ohjaavat ja mentoroivat väitöskirjatutkijoita.

Lue lisää

Toimittaja Reni Eddo-Lodgen teos Miksi en enää puhu valkoisille rasismista pyrkii nimestään huolimatta tekemään juuri sitä, mistä kieltäytyy. Eddo-Lodgen päämäärä on herättää valkoiset länsimaiset ihmiset ymmärtämään oman ihonväriinsä tiivistyvä valta sekä näkemään tämän vallan näkymättömyys.

Lue lisää

9.9.2021 | Carl-Fredrik Geust

Koivistolaisen ratavartija Jalmari Piilikankaan Martta-puoliso oli yksi kahdestasadasta Otto-Wille Kuusisen johtaman Suomen demokraattisen kansantasavallan kansalaisesta, jotka jäivät talvisodassa puna-armeijan valloittamalle Karjalankannakselle. Talvisodan jälkeen Marttaa syytettiin suomalaisten tahallaan jättämäksi vakoilijaksi ja hänen yli 15 vuotta kestänyt GULAG-leirien kiertomatkansa alkoi. Martta vapautui vankileiriltä elokuussa 1954 ja hän saapui Suomeen 26. syyskuuta 1956 vietettyään 16 vuotta erossa perheestään. Martan muistelmien uusi painos on varustettu GULAG-asiantuntija Erkki Vettenniemen jälkisanoilla.

Lue lisää

Emeritusprofessori Markku Henrikssonin yleiskattaus Yhdysvaltojen historiasta sivistää ja viihdyttää. Se kuljettaa lukijansa Pohjois-Amerikan asuttamisesta Yhdysvaltojen poliittisiin ristiriitoihin 2020-luvulla.

Lue lisää

24.8.2021 | Sari Tuuva-Hongisto

Vuosituhannen alku on ollut kasvavan kertomusbuumin ja tarinatalouden aikaa. "Kertomusten vaarat" on kertomuskriittinen opas, joka auttaa navigoimaan voimaannuttavien, suututtavien, manipuloivien ja hyvää tarkoittavien kertomusten karikoissa. Kirjan kriittinen ote kertomusbuumiin on virkistävä ja tuore. Teos houkuttelee tarttumaan raikkaalla ulkoasullaan.

Lue lisää

17.8.2021 | Otto Aura

Risto Reunan ”Puskalan putiikki. Puoluevakoilija Veikko Puskalan kaksoiselämä” on mielenkiintoinen kuvaus puoluevakoilijan elämästä. Veikko Puskalan ura oli monivivahteinen edetessään aina telakkatyömaan niittipojasta puoluevakoilun organisaattoriksi saakka.

Lue lisää

1

ALGOTH. Kapinallinen kynämies -elämäkerta kansalaisaktivisti ja kirjailija Algoth Untolasta (1868-1918) on merkittävä kulttuuriteko. Kirjoittaja ja kustantaja ovat tehneet tarkkaa ja tarpeellista työtä täyttäessään mustan aukon suomalaisessa kirjallisuushistoriassa. Untola, joka signeerasi aikuisena nimensä muodossa A. Untola, tiedetään monena kirjailijahahmona ja nimimerkkinä, joista tunnetuimmat ovat Maiju Lassila, J. I. Vatanen ja Irmari Rantamala.

Lue lisää

2

9.8.2021 | Saara Jäntti, Kirsi Heimonen, Sari Kuuva, Karoliina Maanmieli , Anu Rissanen

Noin neljäkymmentä prosenttia väestöstä on kokenut kummia. Marja-Liisa Honkasalon ja Kaarina Kosken toimittama teos rakentaa monitieteistä, kulttuurintutkimuksen lähtökohdista kumpuavaa aikalaisanalyysiä arkiymmärryksen ylittävien, kummien kokemusten asemasta nyky-Suomessa. Kirjoittajat hahmottavat kummien kokemusten paikkaa arjessa, tieteessä, uskonnossa ja taiteessa. He ottavat kokemukset todesta ja kysyvät, mitä kummista kokemuksista seuraa pikemminkin kuin ovatko ne totta. Kirja on tärkeä puheenvuoro mielenterveyden kulttuurisuutta käsittelevässä keskustelussa, sillä se ravistelee käsityksiä normaalista ja legitimoi sangen yleisiä, mutta yleisesti patologisoituja, leimaavia kokemuksia.

Lue lisää

1

Tietokirjailija Helen Rappaportin Pietari 1917 kuvaa Venäjän keisarikunnan murrosta vallankumousvuonna ulkomaisen eliitin silmin. Kronologisesti etenevä, aikalaiskokemuksiin perustuva kirja kuvailee kouriintuntuvasti, kuinka monarkiaan ja yksityisomistukseen perustunut vanha maailma murentuu pala palalta bolševikkien ja muiden vasemmistoryhmittymien agitoidessa nälän, sodan ja köyhyyden kurittamia massoja poliittisen toimintansa tueksi. Rappaportin pikkutarkka tietokirja tuo ulkomaisten aikalaiskokijoiden katseella läpikoluttuun aiheeseen tuoreen näkökulman, mutta jää analyysin osalta valitettavan pintapuoliseksi.

Lue lisää

Marko Juntusen "Matkalla islamilaisessa Suomessa" on monella tapaa ensiluokkainen suomalaista maahanmuuttoa tutkiva teos. Se perustuu pitkään empiiriseen havainnointiin Turussa Varissuolla islamilaisten maahanmuuttajaryhmien parissa ja sillä on selvä kytköksensä laatutason sosiologiseen ja antropologiseen huippututkimukseen. Laajalle yleisölle suunnattu teos ei juhli lähdeviitteillä mutta leipätekstin analyyttisyys antaa ymmärtää tekijän olevan aiheessaan vahvasti kiinni teoreettisella ja metodologisella tasolla.

Lue lisää

20.7.2021 | Pentti Paavolainen

Teatteriohjaaja Liisa Isotalo on kirjoittanut hienon ja järkyttävän faktio-romaanin "Jostakin olen tullut" (2020). Saatuaan yllättäen tietää olevansa adoptoitu hän pala palalta kohtaa lapsuutensa, biologisen äitinsä, adoptio-äitinsä, sukulaisia molemmista suvuista, näiden pysyviä ja tilapäisiä miessuhteita ja välillä maailmalle lähteneen tyttärensä. Romaanin kieli on lyhyttä ja täsmällistä. Teos on myös mikrohistoriaa sosiaalitoimen ja sukupuolimoraalin välisistä jännitteistä. Kirjassa ajaudutaan monen henkilön kannalta tuskallisiin elämäntilanteisiin, joita kirjailija tarkkanäköisesti havainnoi.

Lue lisää