Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Kiinalainen lohikäärmeen vuosi alkoi helmikuussa. Siksi on juuri sopiva aika tutustua Otto Latvan kirjaan Lohikäärme maailman myyteissä ja tarinoissa. Tekijä kertoo siinä tuhansia vuosia vanhoista itämaisista ja paljon nuoremmista länsimaisista tarunolennoista sekä niiden merkityksistä uskomus- ja tarinaperinteessä. Vuosien mittaan lohikäärmeistä on kirjoitettu monia tutkimuksia ja tietokirjoja, mutta Latvan käyttämä kulttuurihistoriallinen näkökulma on niistä puuttunut.
Ihmiskunnan historia on ollut tautista ja tappavaa. Ehkä juuri siksi se on niin kiehtovaa. Jari Hanskin Pandemioiden aika: Tappavat epidemiat Suomessa valaisee tuota synkkää menneisyyttä. Kirjassaan hän tarkastelee kuutta koko ihmiskuntaa vuodesta 1889 lähtien vaivannutta, ympäri maapallon levinnyttä tartuntatautia – räähkää, espanjantautia, aasialaista, hongkongilaista, sikainfluenssaa ja koronaa – erityisesti Suomen kannalta.
Grazin yliopiston käännöstieteen professori Pekka Kujamäki on laatinut perusteellisen katsauksen jatkosodan suomalais-saksalaisesta aseveljeydestä monikielisenä ilmiönä. Jopa 200 000 saksalaista sotilasta oli sijoitettu Suomen Lappiin keväästä 1941 syksyyn 1944. Sotilaallisen yhteistoiminnan mahdollistamiseksi perustettiin vuoden 1941 lopussa eversti Oiva Willamon johtama Päämajan alainen Yhteysesikunta Roi, joka on pitkään ollut suhteellisen huonosti tunnettu joukko-osasto. Pekka Kujamäen kirja (alaotsikkona Jatkosodan monikielinen arki) on samalla Yhteysesikunnan historiikki.
11.7.2024 | Maria Jokela
Tommi P. Lankilan "Antiikin viimeinen keisari: Kaarle Suuri ja läntisen Euroopan muotoutuminen antiikista keskiajalle" ei julistavasta nimestään huolimatta keskity pelkästään nimihenkilöönsä, vaan teos kuvaa laajemminkin läntisessä Euroopassa tapahtuneita poliittisia ja kulttuurillisia muutoksia pääasiassa myöhäisantiikissa ja varhaiskeskiajalla. Mukana olevat kaksi aiemmin suomentamatonta keskiaikaista Kaarle Suuri -elämäkertaa puolestaan havainnollistavat uutta luoneen ja vanhaa muokanneen Kaarlen merkitystä ei pelkästään frankeille, vaan näiden perintönä myös myöhemmälle Euroopalle.
Meillä kaikilla on tunteet ja varsin usein toimimme niiden varassa miettimättä lainkaan mahdollisia syitä ja seurauksia. Katleena Kortesuo näkee käyttäytymisemme taustalla puberteettisen yhteiskunnan, jossa tunteet ovat parasta ja vahvinta, mitä ihmisessä on. Kirjassaan Tunteet tapissa: Näin rakensimme puberteettisen yhteiskunnan hän havainnoi tällaisen yhteiskunnan rakenteita, syitä ja seurauksia. Hän myös uskoo vahvasti, että voimme aikuistua ja kehittää itsellemme tunnetaitoja.
Etelä-Suomessa on monia kymmeniä esihistoriallisia ja keskiaikaisia linnavuoria, joita on käytetty puolustustarkoitukseen. Harri Ahonen on kirjoittanut niistä opaskirjan Muinaislinnat ja linnavuoret: Historiallisia retkikohteita ja myös ottanut siihen valokuvat. Hän kertoo muinaisjäännösten sijainnista, ajoituksesta, kunnosta, varustuksesta ja käytöstä sekä niillä vierailemisesta. Hän antaa myös lyhyet kuvaukset reiteistä, joita pitkin kullekin linnavuorelle pääsee ja mitä retkillä on huomioitava.
FM, kirjailija Tuukka Hämäläisen ja dosentti, ilmakehätutkija Tero Mielosen teos Tiedettä valkokankaalla enemmän kuin Frankensteinin perintö kutsui lukijan mukaan ”kiehtovalle löytöretkelle”. Löytöretkelle lukija pääseekin, sillä Hämäläinen ja Mielonen käyvät läpi kirjassaan laajasti tieteen representaatiota elokuvissa ja eri tapoja, joilla tiedettä esitetään suurelle yleisölle.
Näkymätön kapellimestari: Vuoteni psykoterapeuttina on psykiatri Matti Keinäsen ensimmäinen kaunokirjallinen teos mutta samalla myös erinomainen tietokirja mentalisaatioterapiasta. Lukija saa siinä seurata psykoterapeutin ja hänen kahden nuoren potilaansa työskentelyä vuoden ajan mentalisaatioon perustuvassa terapiassa, joka on meillä Suomessa vielä melko uusi hoitomuoto. Näkökulma on nimenomaan terapeutin.
Suomalaista hiihtourheilua hallitsi vuosituhannen vaihteessa laaja dopingjulkisuus. Lahden dopingkisoja 2001 edelsi edellisten talviolympialaisten alla paljastunut yhden hiihtäjän kasvuhormonikauppa. Uutisoinnin aloittanut toimittaja Johanna Aatsalo kertoo kirjassa Paljastus oman kertomuksensa tapahtumista.
Moneskohan kirja Ukrainasta ja presidentti Volodymyr Zelenskyistä on Simon Shusterin Zelenskyi: Keulakuva? Suomeksikin on Ukraina-kirjoja ilmestynyt iso liuta, ja lisää tulee, jos ja kun Venäjän aloittama sota päättyy tai jos tilanteessa tapahtuu uusia käänteitä. Shuster piirtää upean henkilökuvan Zelenskyistä Venäjän hyökkäyssodan ensimmäisen vuoden 2022 aikana piilottelematta kohteensa kielteisiäkään puolia. Hän kertoo myös Krimin valloituksesta ja Ukrainan itäisten alueiden miehityksestä, erikoisoperaation käänteistä, Putinin reaktioista sekä länsimaiden asenteista ja avusta.
Ruoka on ravintoa. Se auttaa ihmisiä pysymään hengissä. Sen parissa voidaan myös nauttia elämästä ja viettää aikaa toisten ihmisten kanssa. Mutta ruoka ja sen puute on myös poliittista. Kirjassaan Ruoka, valta ja nälkä 1900-luvun diktatuureissa Ville-Juhani Sutinen esittelee ruoan merkityksiä kansallissosialistisessa Saksassa, sosialistisessa Neuvostoliitossa ja Mao Zedongin kommunistisessa Kiinassa. – Varoitan heti, että kirjassa on muutamia järkyttäviä kohtia.
Kongon historiaa käsitelleellä palkitulla teoksellaan maailmanmaineeseen pongahtanut belgialainen arkeologi ja kirjailija David Van Reybrouck jättää lähtemättömän jäljen uudella teoksellaan Indonesian koloniaalisesta menneisyydestä. Erityisen ansiokkaana voi pitää teoksen pureutumista indonesialaisten kokemushistoriaan.
Kun perustetaan työryhmä, jossa on kaksi tohtorieverstiä ja yksi sota- ja ilmailuhistoriaan ja Venäjän arkistoihin perehtynyt diplomi-insinööri (tohtori h.c.), joka ottaa tehtäväkseen kirjoittaa kirjan Suomen sodat 1939–1934, niin pitää kysyä miksi? Suomen kolmesta viime sodasta on kirjoitettu faktakirjallisuutta satoja hyllymetrejä, tarkkoja dokumenttikirjasarjoja ja mitä erilaisimpia tutkimuksia ja tietokirjoja fiktiosta puhumattakaan. Mitä uutta kyseisellä kolmikolla on annettavanaan historiankirjoitukseen?
Ensimmäiset suomalaisille elokuville tarkoitetut Jussi-palkinnot jaettiin juhlavassa tilaisuudessa jatkosodan jälkeen syksyllä 1944, kun sota maailmalla jatkui ja Suomikin kävi vielä sotaa saksalaisia vastaan Lapissa. Palkitsemisperinne on jatkunut siitä lähtien lähes katkeamattomasti. Matti Rämön ja Anton Vanha-Majamaan kirja Sitkeä Jussi kuvaa perusteellisesti Jussi-palkinnon moninaiset vaiheet.
Susanna Välimäen ja Nuppu Koivisto-Kaasikin kirjoittama Sävelten tyttäret on tervetullut tiedekirja ja hakuteos suomalaisista säveltäjänaisista 1800- ja 1900-luvuilla. Teos avaa naisten harjoittaman säveltämisen kautta oivaltavasti naisten yhteiskunnallista ja kulttuurista liikkumatilaa historiassa. Välimäki ja Koivisto-Kaasik tuovat esille monien unohdettujen säveltäjänaisten tarinat, jotka ovat mielenkiintoisia niin kulttuuri- kuin sosiaalihistoriallisesti.
6.5.2024 | Markku Soikkeli
Tietokirjallisuuden lajit ja rajat on ajankohtainen artikkelikokoelma tietokirjallisuuden tekstilajeista. Käsikirjana se tarjoaa tiiviitä johdatuksia ja lukuvinkkejä erikoisempiinkin lajeihin kuten lasten tietokirjoihin, narratiiviseen tietokirjallisuuteen ja tiedollisesti sivistävään sarjakuvaan. Kokoelman toinen julkaisija on Tietokirjailijat ry, joka tällä tavoin työn merkeissä juhlistaa nelikymmenvuotista taivaltaan.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa teki Martti J. Karista (1960–2023) koko kansan tunteman asiantuntijan. Postuumisti julkaistut muistelmat kertovat, miten villistä pojasta, laiskasta lukiolaisesta ja koheltavasta kadetista kasvoi kansainvälisesti tunnettu tiedustelu-upseeri ja akateemisen tiedusteluopetuksen uranuurtaja.
Kannen mehevä, punakaalivetoinen magenta, kontrastinaan voikukan heleä kelta ja vihreys kutsuvat astumaan veikeiden otusten keittiöön. Siellä kurkitaan kemian maailmaa tarinoitettujen reaktioiden avulla, lasten näkökulmasta. Heidän rinnallaan viihtyy aikuinenkin piilovihjeiden ja nokkelan leikittelyn parissa.
26.4.2024 | Roope Kinisjärvi
Miten ulkopolitiikassa tulisi suhtautua autoritaarisiin valtioihin? Viime vuosina on vaadittu diplomaattisuhteiden katkaisemista Venäjän kanssa, mutta myös suhteita muihin autoritaarisiin valtioihin, kuten Turkkiin, Qatariin, Saudi-Arabiaan ja Kiinaan on kyseenalaistettu. Sen sijaan kylmän sodan Suomessa ulkopolitiikan tavoitteena oli “pitää ystävälliset suhteet kaikkiin maihin” ja välttää moraalisten tuomioiden asettamista ja muiden valtioiden sisäisiin asioihin puuttumista. Puolueettomuuspolitiikan nimissä oli siedettävä vastenmielisiäkin valtiollisia suhteita. Jussi Pakkasvirran tuore kirja valaisee Suomen suhteita erääseen eurooppalaiseen diktatuuriin.
Vastaperustetun ulkoasiainministeriön villin lännen tunnelmaa, jossa lähettiläät, ohjeistuksen puuttuessa, turvautuivat omaan harkintaansa ja omantakeisiin ratkaisuihinsa, kuvataan Jussi Pekkarisen tietokirjassa ulkoasiainhallinnon poliittisesta raportoinnista 1918–1933. Vahvimmillaan kirja on kuvatessaan raporttien laatijoiden kirjavaa elämää ja edesottamuksia maailmalla. Lukija jää ajoittain kuitenkin kaipaamaan syvällisempää analyysia teoksen varsinaisesta tutkimuskohteesta, itse raporteista.