Matti Virtasen teos koostuu pitkälti Yhdysvalloista lainatuista ennakkoluuloisista yleistyksistä, joita suomalaisiin olosuhteisiin sovittamalla pyritään täältäkin löytämään tuomittavaa identiteettipolitiikkaa. Se on konservatiivisen valkoihoisen heteromiehen ihmettelyä, jossa pyritään selittämään eri ihmisryhmien vapauspyrkimyksiä hämärällä identiteettipolitiikka käsitteellä.

Lue lisää

17.6.2021 | Markku Roinila

Suomipunkia on dokumentoitu jonkin verran, mutta vuosien 1977-1981 punk-vallankumouksen moninaisuus tulee ehkä väkevimmin esille tässä Hilse-lehden päätoimittaja Miettisen toimittamassa oraalihistoriassa.

Lue lisää

16.6.2021 | Leena Rossi

Daniel E. Lieberman on evoluutiobiologi, jonka teos Ihmiskehon lyhyt historia: Evoluutio, hyvinvointi ja sairaudet kertoo jännittävän tarinan ihmisen biologisesta ja kulttuurisesta kehityksestä. Hän kertoo, miksi ihmiskeho on miljoonien vuosien aikana kehittynyt sellaiseksi kuin on, miten se on kehittynyt liikkumaan ja millaisia ruokia ihminen on kehittynyt syömään. Hän osoittaa myös, että kivikautinen kehomme ei ole pysynyt mukana maailman muutoksessa.  

Lue lisää

14.6.2021 | Lassi Saressalo

Vankilapastori Timo Simppula vieraili Kakolassa, kun se oli jo tyhjentynyt vangeista. Hänen huomionsa kiinnittyi sellien seinäkirjoituksiin. Koska ne olivat katoamassa rakennusten sisätilojen muutoksen takia, sai hän luvan yhdessä vaimonsa Minna Hakalan kanssa kuvata seinäkirjoitukset. Niistä syntyi kertomus vangeista ja heidän maailmankuvastaan.

Lue lisää

11.6.2021 | Merja Leppälahti

Vilho Rikkosen teoksen ensimmäinen painos julkaistiin omakustanteena vuonna 1931. Raflaavasta otsikosta huolimatta kirja ei sisällä kauhuaineksia, vaan pohdintaa uskonnon olemuksesta sekä eri aloihin liittyviä loitsuja, taikoja ja uskomuksia. Kokoelma on kiinnostava katsaus kansanperinneaineistoon, vaikka perinteentutkijalle ei se varsinaisesti tarjoa mitään kovin yllättävää.

Lue lisää

1

Jussi Marttisen Robofobia on ensimmäinen suomalainen tietokirja, jossa pohditaan robotteihin, keinoälyyn ja ihmistä esittäviin visualisointeihin kohdistuvaa kammoa. Kirjassa käsitellään suhtautumistamme ihmisen kehoa, toimintaa ja käyttäytymistä jäljittelevään tekniikkaan. Julkaistuja tutkimuksia hyödyntäen Marttinen myös valottaa robottipelon taustalla vaikuttavia biologisia, psykologisia ja kulttuurillisia tekijöitä.

Lue lisää

4.6.2021 | Pentti Stranius

1970-luvun taistolaisuudesta on kirjoitettu muutamia keskeisiä teoksia ja muistelmia, mutta ei vieläkään kunnon tutkimuksia. Lauri Hokkasen muistelmateos Kenen joukoissa seisoin on hänen oma tilintekonsa, joka keskittyy suurimmalta osin kertaamaan Neuvostoliiton stalinistista historiaa ja Suomen Kommunistisen puolueen kahtiajakoa sekä taistolaisen nuorisoliikkeen eliitin näkemyksiä ja Neuvostoliitto-uskollisuutta.

Lue lisää

2

3.6.2021 | Leena Rossi

Teoksessaan Pahat mielessä: Tieteen näkökulmia pahuuteen psykologi, FT Taina Kuuskorpi keskittyy eri alojen tutkimusten pohjalta laittomiin ihmisiä vahingoittaviin pahoihin tekoihin. Hän selvittää, mitä pahuus on, millaisia muotoja se saa, miten pahantekijäksi tullaan sekä miten ja mistä pahuus syntyy ja kehittyy. Tekijä keskittyy mielen ja erityisesti persoonallisuuden merkitykseen pahuudessa. Hän ei hyväksy pahoja tekoja, mutta haluaa ymmärtää niitä. Tuntuu lohdulliselta, että Kuuskorpi uskoo olevan mahdollista estää ainakin joitakin pahoja tekoja tapahtumasta ja ihmismieliä rikkoutumasta. 

Lue lisää

2.6.2021 | Merja Leppälahti

Karoliina Kouvolan Pohjolan jumalattaret esittelee yli kolmekymmentä kansanperinteen naishahmoa melko satumaisessa hengessä. Mukana on sekä Kalevalassa esiintyviä hahmoja että myös muita, varsin harvinaisiakin.

Lue lisää

31.5.2021 | Pentti Stranius

Jukka Rislakin uutuusteos on uraauurtavaa vakoiluhistoriaa. Pääosassa Saatan kuolla jo rajalla -kirjassa on legendaarinen 1920-luvun Operaatio Trusti ja sen tuntematon historia ja merkitys kansainvälisesti kuten myös Suomi-Neuvostoliitto-vakoilun keskiössä. Kirjan alaotsikko , Suomen ja Neuvostoliiton vakoilusodan hahmoja, kertoo olennaisen teemasta.

Lue lisää

Kaari Utriota on kutsuttu painosten kuningattareksi ja onnellisten loppujen naiseksi. Elämäkerta kertoo paitsi kohteestaan, myös ihmisistä hänen ympärillään – sekä suomalaisten arvojen ja asenteiden muutoksista.

Lue lisää

Suomessa on 1,1 miljoonaa yli 65-vuotiasta, ja heidän määränsä vain paisuu, kun ihmiset elävät entistä pitempään. Ovatko he taakka ja ongelma terveydenhoitojärjestelmälle ja nuoremmille kansalaisille? Geriatrian professori Timo Sandberg sekä gerontologian ja kansanterveystieteen emeritusprofessori Eino Heikkinen ovat tarttuneet ajankohtaiseen aiheeseen ja toimittaneet artikkelikokoelman Suomiko onnellisen vanhuuden maa?, jossa kymmenen eri alojen asiantuntijaa tarkastelee vanhuuteen liittyviä kysymyksiä.

Lue lisää

Ihmiskone työssä tarkastelee seikkaperäisesti vähän tunnettua puolta teollistuvan Suomen kehityksessä. Sotien jälkeisessä työsuojelussa, työpsykologiassa ja työn rationalisoinnissa käsiteltiin samoja asioita kuin 2000-luvun keskusteluissa työelämän ongelmista. Teos tarjoaa kaivattua ajallista perspektiiviä nykyajan kysymyksiin tehokkuudesta, työhyvinvoinnista ja näiden asiantuntijoista.

Lue lisää

25.5.2021 | Pentti Stranius

Venäjä-asiantuntija ja tietokirjailija Esa Seppänen on kirjoittanut yhteenvedon Venäjään ja venäjän kieleen liittyvistä työtehtävistään. Seppänen on everstiluutnantti, evp, mutta myös valtiotieteiden tohtori. Hän on toiminut presidentti Kekkosen adjutanttina ollessaan Puolustusvoimien palveluksessa, sittemmin paljolti idänkaupassa ja Moskovassa. Seppänen kuuluu niihin (liian harvoihin) Venäjä-tutkijoihin, joilla kieli on tukevasti hallussa ja naapurimaan kulttuurituntemus valtava.

Lue lisää

2

Egyptologi Mia Meren Amos Rexin näyttelyyn oheisteokseksi kirjoittama teos tarjoaa helppolukuisen, lähestyttävän ja kiehtovan katsauksen monenlaiseen muinaista Egyptiä koskevaan tietoon. Meri täyttää tietojemme aukkoja ja korjaa etenkin populaarikulttuurista syntyviä harhaluuloja. Teoksessa on hieno kuvitus ja se toimii hyvin myös kestävänä lohtukirjana kaikille meille, jotka emme pandemian vuoksi päässeet katsomaan Egyptin loisto -näyttelyä.

Lue lisää

22.5.2021 | Markku Soikkeli

Filosofi Pärttyli Rinne julistautuu kriittisen rationaaliksi hipiksi suositellessaan rakkauden politiikkaa maailmamme pelastukseksi. Suositustaan varten Rinne käy lävitse rakkauden määritelmiä elämän osa-alueilta: vanhemmuuden, uskonnon, ihmiskauneuden ja lopulta politiikankin kannalta.

Lue lisää

19.5.2021 | Janne Mäkiranta

Aikamme puhe kaiken tulkinnanvaraisuudesta ja vaihtoehtoisista faktoista on saanut filosofi Åsa Wikforssin kirjoittamaan tiukan puolustuspuheen faktoille ja totuudelle. Hyvän alun jälkeen käsittely jää kuitenkin valitettavasti varsin pinnalliseksi psykologisoinniksi ja olkiukkojen pieksennäksi.

Lue lisää

18.5.2021 | Merja Leppälahti

1800-luvun loppu ja sitä seuraava vuosisadan vaihde oli monille henkisen etsimisen aikaa. Vallalla oli vahva käsitys siitä, että maailmassa on vielä paljon sellaista, mitä ei tiedetä ja tunneta. Marjo Kaartinen tarkastelee aikakauden esoteerista ilmapiiriä aineistonaan ajan sanomalehtiä, painettuja kirjoja, yksityisiä muistiinpanoja ja kirjeitä sekä henkilöarkistoja. Kaartinen keskittyy erityisesti kahteen tunnettuun tuon ajan esiintyjään, joiden avulla Kaartinen antaa kiinnostavan kuvan fin la siècle -ajan henkisestä ilmapiiristä.

Lue lisää

16.5.2021 | Leena Rossi

Eveliina Talvitien (s. 1970) Vanha nainen tanssii on vauhdikas kirja yhdestätoista ”vanhasta” naisesta ja vanhuuden kokemisesta. Siinä ei puhuta vain tanssimisesta vaan naisena elämisestä, mihin kuuluu herkkiä ja kipeitäkin asioita. Kirjallaan tekijä haluaisi kehittää vanhan naisen käsitettä neutraaliin suuntaa ja saada nekin naiset, jotka eivät vielä ole vanhoja, tajuamaan, että hekin haluavat jonain päivänä tulla vanhoiksi.  

Lue lisää

Keisari Neron aikaan sijoittuva Octavia on roomalainen historiallisiin tapahtumiin perustuva murhenäytelmä, jota on pidetty Senecan kirjoittamana. Teos ilmestyy nyt ensimmäisen kerran suomeksi. Teoksessa on myös latinankielinen alkuteksti, historiallisten tapahtumien aikajana, kirjallisuusluettelo ja hakemisto.

Lue lisää