Leena Rossi

Vantaa tuo ulkopuoliselle mieleen lähinnä lentokentän ja betonilähiöt. Mutta Amanda Eskolan Paritupia ja puustelleja: Vantaan talonpoikainen rakennusperintö havahduttaa jopa Turussa asuvan tumpelon huomaamaan, mikä valtava rakennus- ja kulttuurihistoriallinen perintö piilee kaupungin vanhoissa, Helsingin pitäjän aikaisissa maalaistaloissa. Moni vantaalainenkin kerrostaloasuja saattaa yllättyä kotikaupunkinsa rikkauksista. Useita vanhoja kyliä ja rakennuksia on näet säilynyt poikkeuksellisen hyvin, sillä Vantaan […]

Kokemuksia mielisairaalasta: Muistoihin kaivertuneet tilat ei ole syntynyt tutkimukselliseen tyhjiöön, sillä psykiatrisen hoidon historiaa Suomessa on tutkittu viime vuosikymmeninä mm. aatehistoriassa, sotahistoriassa ja mikrohistoriassa, missä on selvitetty potilaiden kokemusten ja psykiatrisen hoidon sekä sairauskäsitysten kytkeytymistä yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin diskursseihin ja historian vaiheisiin. Hoitotieteilijät ovat tutkineet nykypäivän potilaiden kokemuksia ja yhteiskuntatieteilijät ovat tutkineet mielenterveyspolitiikkaa ja potilaiden […]

Viime vuosikymmenien aikana historian ja muidenkin alojen tutkimuksessa on tapahtunut useita ”käänteitä”. Animal turn– eläinkäänne – on yksi niistä. Se haastaa katsomaan ympärillämme olevia muunlajisia olentoja aktiivisina ja tuntevina toimijoina. Etenkin eläintuotannosta on viime vuosina keskusteltu vilkkaasti, vaikkakin keskustelu on ollut varsin historiatonta. Siinä esiintyy myös jyrkkiä mielipide-eroja ja sitä sävyttää käsitys eläinten ”luonnollisesta” roolista […]

Rakkaus lieveilmiöineen on vaivannut ihmisiä varmaan aina. Ensin lienee purettu huolia puhuen, mutta kun on opittu kirjoittamaan, on rakkaudestakin ruvettu raapustamaan huomioita papyruksiin ja pergamentteihin. Nykyisin asiasta naputellaan tietokoneen muistiin ja someen. Henna Karppinen-Kummunmäki on löytänyt rakkauden ja sen kääntöpuolien kuvauksia runoista, näytelmistä, romaaneista, naistenlehtien artikkeleista, elokuvista ja musiikin sanoituksista. Teoksessaan Sydänsurujen historia hän on […]

Venäjän suorittama Krimin valtaus vuonna 2014 aiheutti maailmalla ja myös Suomessa kirjojen tulvan, kun tietokirjailijat ryhtyivät valaisemaan aihepiirejä, jotka liittyvät Ukrainan ja Venäjän keskinäisiin suhteisiin sekä maiden väliseen sotaan. Useita teoksia on arvosteltu myös Agricolassa. Pamfletissaan Info-sota (2015) sotatieteilijä Saara Jantunen tarkastelee Venäjän levittämää disinformaatiota. Anne Applebaum puolestaan esittelee stalinismin karmeita vuosia kirjassaan Punainen nälkä […]

Turun vanhoista taloista on julkaistu lukuisia teoksia. Mieleeni tulee ensiksi Harri Kalvan 4-osainen kirjasarja Muuttuva kaupunki (1969–1989) valokuvineen. Sen kolmannen osan kuvat on piirtänyt taiteilija Pertti Koivikko. Myöhempiä Turku-kirjoja ovat tehneet Rauno Lahtinen –Turun puretut talot 1–5 vuosilta 2013–2018 – sekä Eva Latvakangas & Jonny Holmén & Kati Kivelä – Turku muuttuva kaupunki vuodelta 2011. […]

Minna Lindgrenin Minun oopperani: Epätäydellinen historia on kirja, johon suhtauduin myönteisesti jo ennen kuin pääsin sitä lukemaan. Olen näet kuunnellut salaa hänen lurituksiaan operasta ja operoista niiden kahden kuulijan lisäksi, jotka tekijä ennestään tietää. Lindgren olettaa kirjallaankin olevan kaksi lukijaa, mutta minä tiedän, että meitä on ainakin kolme. Teoksessaan Lindgren juoksuttaa lukijalle oopperan historian, niin […]

Tuntiessani ennestään Tiina Raevaaran tietotekstejä tartuin ahnaasti hänen uuteen kirjaansa Minä, koira ja ihmiskunta: Lajien välisen yhteiselon historia. Tekijä on pettynyt siihen, että ihmiskunnan historiaa kerrotaan yleensä vain ihmislajin historiana, jossa ei huomioida muiden eläinlajien olemassaoloa. Sen vuoksi hän haluaa kertoa toisenlaisen totuuden ihmisestä, joka on eläin muiden eläinten joukossa ja joka on elänyt tiiviisti […]

Eutanasiaa ei sallita Suomessa. Siksi, ennen kuin ryhdyt lukemaan Juha Hännisen kirjaa Auta minut kuolemaan: Armollinen, rikollinen eutanasia, sinun on hyvä tietää, että tekijä kannattaa kuolinavun laillistamista. Ja sitä kannatan minäkin. Hänen mielestään kuolemansairaalla ihmisellä on oikeus saada kuolinapua sitä halutessaan sietämättömien fyysisten tai psyykkisten kärsimystensä takia. Kirjailija toteaa mm. näin: Oma näkemykseni on, että […]

Katja Bargum väitteli Helsingin yliopistossa evoluutiobiologian alalta muurahaisten sosiaalisesta elämästä vuonna 2007 väitöskirjallaan Kin selection, social polymorphism and reproductive allocation in ants. Ilmeisesti muurahaiset eivät ole jättäneet häntä rauhaan senkään jälkeen, sillä hän on kirjoittanut niistä suurelle yleisölle Heikki Helanterän kanssa Suuren suomalaisen muurahaiskirjan (2019) ja nyt lapsille Muurahaisten ennätyskirjan, jonka Jenny Lucander on kuvittanut. […]

RANT. TA. LI. on Tiina Pihlajamäen toinen romaani. Se vie lukijan kahden ns. tavallisen suomalaisen lapsiperheen arkeen, jota hallitsee erilainen, myös yhteiskunnan kannalta hankala lapsi. Kirjailija hyödyntää teoksessa taitavasti tietämystään ja käytännön kokemuksiaan erityislapsista. Kirjan päähenkilöt ovat 10-vuotias Jussi ja 5-vuotias Oskari. Alussa he eivät tunne toisiaan eivätkä tiedä toisistaan mitään. Poikien ja heidän perheittensä […]

Kuin ennakoiden vuoden 2019 lopulla alkanutta pandemiaa Matti Vuento julkaisi 2016 kirjan Virukset – näkymättömät viholliset, josta otettiin toinen painos 2020. Nyt hän nostaa SARS-CoV-2-viruksen laajan lukijakunnan eteen teoksellaan Virus, joka pysäytti maailman: Koronapandemian syyt, seuraukset ja opetukset. Kirja perustuu pääosin tutkimukseen. Sitä onkin paljon, sillä jo pandemian ensimmäisen vuoden aikana julkaistiin kymmeniätuhansia tutkimuksia COVID-19-taudista. […]

Lisääntymisen vimman taustalla on Charles Darwinin (1809–1882) seksuaalivalintaa käsittelevä teos, The Descent of Man and Selection to Sex (1871). Siinä Darwin esittää teoriansa seksuaalivalinnasta korostaen naaraiden merkitystä kumppanien valitsijoina. Monien 1800-luvun lopun miesten mielestä oli miltei mahdoton ajatus, että kyvyiltään vähäisemmät naiset vaikuttaisivat evoluution kulkuun ratkaisevasti. Ehkä juuri tästä syystä kirjaa ei käännetty tuoreeltaan, vaan […]

Kirjan synty Kun Ismo Luukkonen näki ja luki Pekka Kivikkään teoksen Saraakallio – muinaiset kuvat (1990), hän innostui siitä niin, että lähti itse kesäkuussa 1994 paikan päälle Laukaaseen katsomaan, miltä esihistorialliset maalaukset luonnossa näyttävät, vaikka hänelle oli sanottu, että ne näkyvät huonosti, jos näkyvät. Mutta ne näkyivät. Samalla vuosituhannet yhtäkkiä katosivat, ja hentojen kuvien maalaaja […]

Älykäs teknologia on tunkeutunut lähes kaikille elämänaloille, myös ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Älykkäät koneet voivat pienentää ihmiskunnan hiilijalanjälkeä huomattavasti. Tätä digiloikkaa tutkitaan innokkaasti, ja Mikael Wahlström on mukana tuossa tutkimuksessa. Uusimman tutkimuksen perusteella hän on kirjoittanut suurelle yleisölle tarkoitetun tietokirjan, Koneet, joilla pelastamme planeetan, jolla hän pyrkii lisäämään tietoisuutta älyteknologiasta sekä ihmisen ja älykkäiden koneiden yhteistoiminnan mahdollisuuksista. […]

MAHTIMIESTEN AIKAKAUSI Ruth Ben-Ghiatin mielestä autoritaariset valtionpäämiehet Yhdysvalloissa, Turkissa, Brasiliassa ja muissa geopoliittisesti merkittävissä maissa vahingoittavat tai tuhoavat demokratiaa ja käyttävät maskuliinisuutta poliittisen legitimiteettinsä välineenä. Ahneuttaan he riistävät maansa resursseja ja estävät ilmastonmuutoksen torjumista. He ovat riippuvaisia korruptiosta ja sensuurista eivätkä ota huomioon yleistä etua, vaan hoitavat kansalliset kriisit huonosti ja tuottavat usein kansalleen vahinkoa. […]

Luettelo ihmisryhmistä, joita (ainakin jotkut) suomalaiset ovat paheksuneet ja joiden he ovat toivoneet häviävän ympäristöstään tai maailmasta, on pitkä. Listasin tähän mieleeni tulleita suvaitsemattomuuden kohteita niin monta, kuin pystyn yhdellä hengenvedolla luettelemaan. Sain kokoon nämä: ateistit, aviottomat äidit, helluntailaiset, homot, huorat, Jehovan todistajat, juopot, juutalaiset, lesbot, lestadiolaiset, lihansyöjät, kasvissyöjät, karjalaiset, kaupunkilaiset, katoliset, maalaiset, mielenterveyskuntoutujat, mopopojat, […]

Akatemiatutkija, dosentti Sakari J. Salosen teos on tarkoitettu laajalle lukijakunnalle, eikä se edellytä pohjatietoja tai tieteellistä koulutusta aihepiiristä. Tekijä kirjoittaakin nautinnollisen sujuvaa ja huoliteltua asiaproosaa, ”ihmisten kieltä” ilman turhia jargoneita ja hallitsee jopa pilkkusäännöt, joista läheskään kaikki kirjailijat eivät nykyisin piittaa. Hienovireinen huumorikin kukkii kirjassa siellä täällä. Tekijä pohdiskelee sekä luonnollisia että teknologisia katastrofeja, jotka […]

Ihminen on varmasti jo varhain kehityksensä kuluessa huomannut, että tuoksut rikastuttavat elämää. Ne vaikuttavat alitajuntaan tuomalla mieleen muistoja sekä herättämällä mielleyhtymiä ja tunteita. Ne vaikuttavat myös asenteisiin: pidämme ihmisistä, joiden koemme tuoksuvan hyvältä. Ne tuovat elämään henkisyyttä, hienostuneisuutta, ylellisyyttä ja terveyttä. Vuosituhansien ajan aromiaineet ovat ilmentäneet hyvinvointia, eksotiikkaa, luksusta ja pyhyyttä. Niitä on käytetty ja […]

Sensurointivaatimus synnytti kohun Pauline Harmangen provokatiivista tekstiä ei olisi suomennettu pikavauhtia, ellei siitä olisi syntynyt kohu myös uskomailla, kun Ranskan tasa-arvoministeriön neuvonantaja oli vaatinut julkaisun vetämistä myynnistä. Mitkä mahtoivat olla virkamiehen perusteet sensuurivaatimukselleen? Luonnehtiko hän pamflettia loukkaavaksi, raaistavaksi vai säädyttömäksi? En tiedä. Mutta on selvää, että vaatimus kirjasen alun perin muutaman sadan kappaleen sensuroimisen vaatiminen […]