Kirjoituksia Agricolassa:

Tarinan taide toimii myös tietokirjoissa

Lisätty 3.6.2020 | Arvostelu

Tarinallisuudesta puhuttiin vuosituhannen vaihteessa yrityksille olennaisena imagon- ja brändinrakennuksena: tuote menestyy jos sille osaa rakentaa taustatarinan. Journalismissa tarinallisuus ja laajemmin ottaen muutkin fiktion keinot ovat olleet suosiossa jo 1960-luvulta alkaen. Tarinallisuus koettiin journalismin pelastajaksi kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun printtimedia perinteisine formaatteineen joutui väistymään nettiaikakauden tieltä. Tarinallistamista alettiin opettaa journalismin kursseilla ja dokumenttifiktiosta puhua muuallakin […]

Taidekritiikki on mukana kaikessa taidepuheessa

Lisätty 17.1.2020 | Arvostelu

Martta Heikkilän toimittama Taidekritiikin perusteet (2012) on jaettu taiteenalojen mukaan esitteleviin artikkeleihin. Etualalla ovat tietysti perinteiset taiteet, tosin sellaisessa järjestyksessä, jota ei ole erikseen perusteltu. Professori Kuisma Korhonen esittelee kirjallisuuskritiikin historiaa ja sen perään Outi Lahtinen teatterin ja Juha-Heikki Tihinen kuvataiteen kritiikkiä. Tämän jälkeen seuraa kuitenkin Veijo Hietalan artikkeli elokuvakritiikistä ja vasta sitten Susanna Välimäen […]

Topelius aikansa jännitys- ja kauhukirjailijana

Lisätty 28.8.2019 | Arvostelu

Tuskinpa lienee toista niin jäyhää hahmoa kansalliskirjallisuudessa kuin Zacharias ”Sakari” Topelius. Sekä lastentarinoilla että sukupolvesta toiseen kiertäneellä Maamme-kirjalla (1875) Topelius vakiinnutti maineensa kristillisiä arvoja saarnaavana kansanvalistajana. Viime vuonna vietettiin koko kansan satusedäksi tituleeratun kirjailijan 200-vuotisjuhlia, mutta vähänpä nekään päivittivät taiteilijakuvaa. Topeliuksen pitkään ja työteliääseen uraan mahtuu kuitenkin tekstejä, jotka toivat kotimaiseen kaunokirjallisuuteen uusia aihelmia ja […]

Romaanitaiteen taito lopusta käsin tulkittuna

Lisätty 17.1.2019 | Arvostelu

Huonokin romaani pärjää pitkälle hyvällä aloituksella, mutta hyvänkin romaanin voi pilata keskinkertaisella lopetuksella. Loppuratkaisusta voi arvioida, onko kirjailija tähdännyt taiteelliseen sulkeumaan vai tyytynyt kaavamaiseen loppuselvittelyyn. Koska romaanista on muotoutunut synonyymi koko sanataiteelle, voi kertomuksista puhua romaanin mittaisina maailmoina, joihin lukija sulkeutuu vieraisiin henkilöhahmoihin tutustuakseen. Miten lukijaa autetaan sekä hyvästelemään että muistamaan näitä romaanin mittaisia maailmoja, […]

Esseekokoelma filologian oppi-isältä

Lisätty 9.11.2018 | Arvostelu

Kun Erich Auerbachin (1892-1957) Mimesis (1946) saatiin ensi kertaa suomeksi vuonna 1992, siihen suhtauduttiin kirjallisuudentutkijoiden keskuudessa kuin Raamatun ilmestymiseen kansankielellä. Eräässäkin tuon vuoden väitöstilaisuudessa ponnahti ylimääräinen opponentti ylös vain kysyäkseen, miksi väittelijä ei ollut käyttänyt Mimesistä työssään. Näin siitäkin huolimatta, ettei väitös mitenkään sivunnut Auerbachille olennaista realismin kysymystä. Pian sen jälkeen innostus Erich Auerbachin ympärillä hiljenikin. […]

Esittelevä esseekirja Leena Krohnin taiteesta

Lisätty 27.7.2018 | Arvostelu

Jo 1970-luvulla uransa aloittanut Leena Krohn sinetöi paikkansa suomalaisessa taideälymystössä teoksella Pereat Mundus (1998). Jo sitä ennen hän oli julkaissut useita esseitä ja kaunokirjallisia teoksia sekä huomioitu Finlandia-palkinnolla (1992). Pereat Mundus oli kuitenkin teos, jonka teemat, identiteetin kerroksellisuus ja teknologian uhkakuvat, upposivat syvälle ajankohdan keskusteluun ihmis- ja luonnontieteiden suhteesta. Pereat Mundus -teosta on käytetty esimerkkinä […]