Kirjoituksia Agricolassa:

Kepeän syvällinen kirjallisuushistoria ei erottele pornoa erotiikasta

Lisätty 12.1.2024 | Arvostelu

Silvia Hosseinin Kirjallisuuden kiihottava historia on yhdistelmä lähteistettyä kirjallisuushistoriaa ja referaatteja erotiikan klassikoista. Esseistin vapaudella historiikki hypähtelee lähdemaininnasta ja kohteesta toiseen, kuten kuningatar Margareetan Heptaméronista (1558) Pietro Aretinon kurtisaanisatiiriin Ragionamenti (1534–1536). Kumpikaan teos ei ole nykypäivänä tunnettu muutoin kuin epookkinsa ja kutkuttelevan lajityyppinsä edustajana, mutta Hosseini havainnollistaa miten ne edustavat aikansa suvaittua tai siedettyä seksikulttuuria. […]

Ensimmäinen elämäkerta kirjailija Alex Matsonista

Lisätty 11.5.2023 | Arvostelu

Tamperelaisen kirjallisuuden sisäpiirejä Yrjö Varpio on käsitellyt aiemminkin, niin akateemisissa töissään kuin jättimäisessä Väinö Linna -elämäkerrassaan (2006). Erikoisin tapaus näissä tamperelaisissa ja hämäläisissä kulttuuripiireissä on taidemaalarina aloittanut, sittemmin kirjallisuuden yleisnerokkaana esseistinä tunnettu Alex Matson (1888–1972). Varpion emeritus-vuosinaan laatima Elää, kokea, ymmärtää on erittäin perusteellinen ja pikkutarkkuudessaan perinteinen taiteilijaelämäkerta Matsonista. Elämäkerta tuo esille taustasyyt Matsonin monipuolisuudessa […]

Kirjaviisauden kuolema digitaalisella aikakaudella

Lisätty 3.2.2023 | Arvostelu

Kun filosofi kirjoittaa digi-askeesista ja teos saa kirjastoluokituksen elämäntaidon oppaaksi (KL 17.3), sen olettaisi neuvovan miten elää ilman kännykkää ja tietokonetta. Mutta filosofi-kustantaja Kimmo Jylhämön teoksessa digi-askeesi onkin nimi sairaudellemme eikä sen hoitopolulle. Kirjan alaotsikko ”Miten elää ja ajatella digitaalisella aikakaudella” pitäisi siis olla muodossa ”Miten elämme ja ajattelemme digitaalisella aikakaudella”. Somesäpinää ja wikioppimista seuratessa […]

Kalevala lumosi fantasian isoisän

Lisätty 18.11.2022 | Arvostelu

Fantasia on kirjallisuudenlaji, joka luonteelleen tyypillisesti on syntynyt monta kertaa. On ehdotettu, että fantasiagenre sellaisena kuin me sen tunnemme olisi syntynyt reaktiona ensimmäisen maailmansodan kauhuille, tarpeena pelkistää tarinoiden kosmologia hyvän ja pahan taisteluksi. Modernin fantasian isoisänä pidetty englantilainen J.R.R. Tolkien (1892–1973) on tässäkin mielessä lajityypin esikuvallisin edustaja. Tolkien selvisi maailmansodan juoksuhaudoista menettäen kaikki toverinsa, mutta […]

Sanataideopas suosii mielikuvitusta kirjallisen perinteen sijaan

Lisätty 17.6.2022 | Arvostelu

Taidealana kirjallisuus on niin lavea ja venyvärajainen, että ensimmäisiä askeleita alalle otettaessa ei voi puhua pelkästään ”kaunokirjallisuuden” harjoittelusta. Luovan kirjoittamisen koulutuksessa oppiala on nimetty laveasti ”sanataiteeksi”, jolla yleensä tarkoitetaan juuri lasten ja nuorten kirjoituksia. Uusin kaunokirjoittamisen opas puhutteleekin nuorta kirjoittajaa ”sanastajaksi” eikä ”sanataiteilijaksi”. Termissä on hyvä klangi: sanastamisen voi ajatella toiminnaksi jossa sekä sanoitetaan maailmaa […]

Uusi elämäkerta runouden papittaresta

Lisätty 16.2.2022 | Arvostelu

Kuka nykyään lukee Katri Valan runoutta? Ikänsä tai idealisminsa sytyttämät runoilijasielut epäilemättä löytävät runoista hengenheimolaisen, mutta paatoksellisen paisuttelevat sanavalinnat ja metriikan korvaavat huudahdukset tuskin uppoavat samaan lukijakuntaan, joka on jo kasvanut modernistisen runoilmaisun jälkeisessä kulttuurissa. Minna Maijalan elämäkerta Katri Vala – kulkuri & näkijä ei yritäkään paneutua Valan runojen antiin nykypäivälle, vaan keskittyy runoilijan elämänvaiheisiin. […]

Hippifilosofi kuuluttaa rakkauden evoluutiota

Lisätty 22.5.2021 | Arvostelu

Esseemuodon vapaudella assosioiva ja lähdevalintojaan selittelemätön Rakkauden synnyistä kertoo enemmän tekijästään kuin aiheesta, mutta antaa oikeudenmukaista politiikkaa pohtiessaan päteviä argumentteja käytettäväksi 2000-luvun materialisteja vastaan. Pärttyli Rinne itse pitää radikaaleimpana väitteenään sitä, että romanttisen rakkauden ideaan ei ole tullut mitään uutta sitten Platonin ja Jeesuksen opetusten.  Hän ei pidä siis olennaisena sitä, mille ihmisryhmille ja yhteiskuntaluokille […]

Kuka kaipaa synnytystalkoita miljoonan sinkun yhteiskunnassa?

Lisätty 22.2.2021 | Tietosanomat

Perhepolitiikan tulisi olla enemmän osa sosiaalipolitiikkaa kuten Ruotsissa eikä niinkään yleiseen väestönlisäykseen tähtäävää. Pitäisikö Suomen Väestöliitto lakkauttaa ja siirtää sen rahoitus lastensuojeluun? Väestöpolitiikan sijalle tarvitaan uusia yhteisöllisiä sidoksia tuottavaa sosiaalipolitiikkaa kirjoittaa Markku Soikkeli.

Tarinan taide toimii myös tietokirjoissa

Lisätty 3.6.2020 | Arvostelu

Tarinallisuudesta puhuttiin vuosituhannen vaihteessa yrityksille olennaisena imagon- ja brändinrakennuksena: tuote menestyy jos sille osaa rakentaa taustatarinan. Journalismissa tarinallisuus ja laajemmin ottaen muutkin fiktion keinot ovat olleet suosiossa jo 1960-luvulta alkaen. Tarinallisuus koettiin journalismin pelastajaksi kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun printtimedia perinteisine formaatteineen joutui väistymään nettiaikakauden tieltä. Tarinallistamista alettiin opettaa journalismin kursseilla ja dokumenttifiktiosta puhua muuallakin […]

Taidekritiikki on mukana kaikessa taidepuheessa

Lisätty 17.1.2020 | Arvostelu

Martta Heikkilän toimittama Taidekritiikin perusteet (2012) on jaettu taiteenalojen mukaan esitteleviin artikkeleihin. Etualalla ovat tietysti perinteiset taiteet, tosin sellaisessa järjestyksessä, jota ei ole erikseen perusteltu. Professori Kuisma Korhonen esittelee kirjallisuuskritiikin historiaa ja sen perään Outi Lahtinen teatterin ja Juha-Heikki Tihinen kuvataiteen kritiikkiä. Tämän jälkeen seuraa kuitenkin Veijo Hietalan artikkeli elokuvakritiikistä ja vasta sitten Susanna Välimäen […]

Topelius aikansa jännitys- ja kauhukirjailijana

Lisätty 28.8.2019 | Arvostelu

Tuskinpa lienee toista niin jäyhää hahmoa kansalliskirjallisuudessa kuin Zacharias ”Sakari” Topelius. Sekä lastentarinoilla että sukupolvesta toiseen kiertäneellä Maamme-kirjalla (1875) Topelius vakiinnutti maineensa kristillisiä arvoja saarnaavana kansanvalistajana. Viime vuonna vietettiin koko kansan satusedäksi tituleeratun kirjailijan 200-vuotisjuhlia, mutta vähänpä nekään päivittivät taiteilijakuvaa. Topeliuksen pitkään ja työteliääseen uraan mahtuu kuitenkin tekstejä, jotka toivat kotimaiseen kaunokirjallisuuteen uusia aihelmia ja […]

Romaanitaiteen taito lopusta käsin tulkittuna

Lisätty 17.1.2019 | Arvostelu

Huonokin romaani pärjää pitkälle hyvällä aloituksella, mutta hyvänkin romaanin voi pilata keskinkertaisella lopetuksella. Loppuratkaisusta voi arvioida, onko kirjailija tähdännyt taiteelliseen sulkeumaan vai tyytynyt kaavamaiseen loppuselvittelyyn. Koska romaanista on muotoutunut synonyymi koko sanataiteelle, voi kertomuksista puhua romaanin mittaisina maailmoina, joihin lukija sulkeutuu vieraisiin henkilöhahmoihin tutustuakseen. Miten lukijaa autetaan sekä hyvästelemään että muistamaan näitä romaanin mittaisia maailmoja, […]

Esseekokoelma filologian oppi-isältä

Lisätty 9.11.2018 | Arvostelu

Kun Erich Auerbachin (1892-1957) Mimesis (1946) saatiin ensi kertaa suomeksi vuonna 1992, siihen suhtauduttiin kirjallisuudentutkijoiden keskuudessa kuin Raamatun ilmestymiseen kansankielellä. Eräässäkin tuon vuoden väitöstilaisuudessa ponnahti ylimääräinen opponentti ylös vain kysyäkseen, miksi väittelijä ei ollut käyttänyt Mimesistä työssään. Näin siitäkin huolimatta, ettei väitös mitenkään sivunnut Auerbachille olennaista realismin kysymystä. Pian sen jälkeen innostus Erich Auerbachin ympärillä hiljenikin. […]

Esittelevä esseekirja Leena Krohnin taiteesta

Lisätty 27.7.2018 | Arvostelu

Jo 1970-luvulla uransa aloittanut Leena Krohn sinetöi paikkansa suomalaisessa taideälymystössä teoksella Pereat Mundus (1998). Jo sitä ennen hän oli julkaissut useita esseitä ja kaunokirjallisia teoksia sekä huomioitu Finlandia-palkinnolla (1992). Pereat Mundus oli kuitenkin teos, jonka teemat, identiteetin kerroksellisuus ja teknologian uhkakuvat, upposivat syvälle ajankohdan keskusteluun ihmis- ja luonnontieteiden suhteesta. Pereat Mundus -teosta on käytetty esimerkkinä […]

Nyrkkikomediaa, kyborginaisia ja kunniaitsemurhia

Lisätty 5.2.2018 | Arvostelu

Sukupuoli ja väkivalta -kokoelman johdannossa samoin kuin Leena-Maija Rossin artikkelissa pohditaan miksi väkivalta jaksaa kiehtoa kirjoissa ja televisiossa, vaikka elävässä elämässä se koetaan vastenmieliseksi ja pelottavaksi. Väkivallan ymmärretään olevan ihmisen ”haavoittuvuuteen kajoamista”, yhtä aikaa niin peri-inhimillistä ja ihmisyyden vastaista, että väkivallan kirjallinen esitys (selittäminen) on vaikeaa, joskus lähes mahdotonta. Sen sijaan väkivallan visuaalinen esitys (näyttäminen) […]

Pamfletti kristillisen rakkauden palauttamisesta

Lisätty 25.9.2017 | Arvostelu

Nimensä etukirjainten understatementistä tunnetun bell hooksin Rakkaus muuttaa kaiken on kristillinen pamfletti rakkauden etiikasta. Se, että arvostettu filosofiakustantamo julkaisee moisen teoksen, on yllättävintä mitä kirja  tarjoaa. Syy kirjan suomentamiseen lienee aktivistina ja feministitutkijana maineikkaan tekijän (oik. Gloria Jean Watkins) tunnettuudessa. Ja sivuaahan hooksin kirja myös kasvatusfilosofiaa, niin&näin-kustantamon ominta aluetta. Aiemmin hooksilta on suomennettu samansuuntainen kirjoituskokoelma […]

Rikoskirjallisuuden pikkujättiläinen

Lisätty 18.10.2016 | Arvostelu

Yleensä kirjallisuushistoriassa kaksi vuosikymmentä riittää mullistamaan historiankirjoituksen näkökulmat. Rikoskirjallisuus on kuitenkin niin läpensä konservatiivista, että mitään todella tuoretta ei näytä ilmaantuneen uusien kirjoittajien lisäksi. Rikoksetkin palautuvat aina siihen perimmäiseen kysymykseen, jota pidetään dekkaritarinoiden synonyyminä: ”whodunit”. Dekkari- eli salapoliisitarina edustaa rikoskirjallisuuden kovaa ydintä. Dekkarivariaatioiden ulkopuolelle jää vain ns. poliisiromaani. Kun dekkareiden pääpaino on rikoksen tutkimuksessa ja […]

Käsikirjoittajan raamattu

Lisätty 11.3.2016 | Arvostelu

Näin raamattumaisen teoksen syntymisessä on takana Vacklinin ja Rosenvallin työskentely käsikirjoittamisen opettajina. He ovat keränneet kurssiensa ohessa valtavat määrät paitsi omaa opetusmateriaalia myös ulkomaisten opaskirjojen ohjeistuksia. Esimerkkitapauksia on analysoitu perusteellisesti ja niiden pituus vaihtelee sen mukaan, halutaanko havainnollistaa (lyhyesti) luovaa keksimistä vai (pitkästi) tuttujen rakenteiden soveltamista mediakohtaisiin ratkaisuihin. Vacklin ja Rosenvall ovat sitä 1970-luvun lopulla […]

Viidenkymmenen filmisovituksen uskollisuus

Lisätty 13.11.2015 | Arvostelu

Juri Nummelinin teos 50 kirjaa 50 elokuvaa on nimensä mukaisesti artikkelikokoelma taiteenalojen klassikoista: ensinnäkin kuuluisista kirjoista, joista on tehty elokuvia, ja toiseksi kuuluisista elokuvista, jotka perustuvat kirjoihin. Jokainen kirja ja siitä tehty elokuva saa erillisen, 3-6 sivua pitkän artikkelinsa. Enemmistö sovituksista on Hollywood-tuotantoa, mutta eurooppalaisia, japanilaisia ja venäläisiä teoksia löytyy niitäkin tasaisin välein. Suomea edustavat […]

Opas kirjoittamisen opettajalle

Lisätty 10.4.2015 | Arvostelu

Oppiaineella ei ole yhdenmukaista koulutusta, ei edes yhteistä nimeä, mutta kysyntää olisi niin vauvoilla kuin vaareilla, ihan yliopistoa myöten. Kyse on luovan kirjoittamisen oppiaineesta eli ”sanataiteen” opetuksesta, kuten kohteliaan neutraali nimitys kuuluu. Kirjoituskurssien oheen tarkoitettuja oppaita on suomeksikin saatavilla runsaasti, mutta Päivi Haanpään Sanataideohjaajan opason ensimmäinen opetukseen paneutuva kirja. Sen tarkoitus on orientoida opettajaa työhön, […]