Markku Soikkeli

Oppiaineella ei ole yhdenmukaista koulutusta, ei edes yhteistä nimeä, mutta kysyntää olisi niin vauvoilla kuin vaareilla, ihan yliopistoa myöten. Kyse on luovan kirjoittamisen oppiaineesta eli ”sanataiteen” opetuksesta, kuten kohteliaan neutraali nimitys kuuluu. Kirjoituskurssien oheen tarkoitettuja oppaita on suomeksikin saatavilla runsaasti, mutta Päivi Haanpään Sanataideohjaajan opason ensimmäinen opetukseen paneutuva kirja. Sen tarkoitus on orientoida opettajaa työhön, […]

Digitaalisen dominantin raskauttama kulttuurikeskustelu on ajanut humanismit tilanteeseen, jossa kriittiselle tutkimukselle on tarvetta enemmän kuin koskaan – ja toisaalta taas olemme käymässä fossiilijäänteiksi verrattuna ensimmäistä läppäriohjelmaansa koodaaviin kuusivuotiaisiin. Posthumanismi on ajattelutapana reaktiota molemmansuuntaisiin näkemyksiin. Toisaalta mediassa ovat näkyvillä scifistiset kuvitelmat teknologialla parannellusta tai korvatusta ihmisestä, toisaalta kriittisemmät, ekologisesti painottuvat ajatukset ihmiskeskeisyyden kyseenalaistamisesta. Edellisen suuntauksen mukaan […]

Pöytälaatikkokirjoittajien sijaan kokoelman otollisin lukijakunta ovat kirjoittamisen opettajat ja moninaiset luovuusvalmentajat. Heidänkin kannattaa huomata, että kirjan otsikko lupailee liikaa. Kyse ei ole kirjoittamisen ohjauksesta yleisesti vaan proosan ja lyriikan prosessoinnista sanataiteen ja itseymmärryksen kehittämiseksi. Kokoelman kirjoittajat ovat valikoituneet Turun yliopiston kirjoittajalinjan opettajista, mikä on osaltaan rajannut käsiteltäviä aiheita. Kun luovan kirjoittamisen koulutusta 2000-luvun vaihteessa suunniteltiin […]

Siihen nähden, kuinka suosittuja ja tunnettuja Leena Krohnin teokset ovat, kirjailija on pysynyt jonkinlaisena mysteerinä niin suurelle yleisölle kuin kirjallisuudentutkijoille. Kotimaisen kirjallisuuden professori Pirjo Lyytikäisen tutkimus Leena Krohn ja allegorian kaupungit on ensimmäinen laajempi esittely Krohnin taiteesta. Lyytikäinen on myös ainoa kotimainen tutkija, joka on pitkäjänteisesti tarkastellut Krohnin tuotantoa artikkeleissaan. Lyytikäisen tutkimus keskittyy vain neljään […]

Kertomukset ympäröivät meitä kaikkialta, niin puolueiden ja tuotemerkkien kilpajuoksussa kuin elämäntapojen vertailussa. Kertomuksellisuus on selvästikin osa ihmisluontoa, kenties jopa pakottava tarve, jota tyydytämme vitseillä ja jutuilla, kirjoilla ja elokuvilla. Artikkelikokoelma Luonnolliset ja luonnottomat kertomukset koostuu kolmestatoista artikkelista, joista kaksi on käännöksiä (Monika Fludernikin ja Jan Alberin). Kotimaisista tutkijoista seitsemän on tamperelaisia, suoraan suomalaisen narratologian kovasta […]

Kirjailija Jari Tervo kuvaili aikoinaan Suomea tuulikaappimaaksi eikä tutkija Mikko Lahtisen ehdotus maamme metaforaksi ole sekään kaukana tuulikaappikulttuurista. Kunnallinen kirjasto voi hyvinkin olla viimeinen, tuulikaapin kaltainen hengähdyspaikka tämän kylmän ja kännyköihinsä käpristyneen kansan keskellä. Selvittääkseen mikä tekee suomalaisesta kirjastolaitoksesta ainutlaatuisen maailman mittakaavassa, on filosofi Lahtinen kiertänyt lävitse 250 kunnallista kirjastoa. Tuloksena on jättimäinen matkakertomus, joka […]

Fantasia on fiktion lajina saanut erityistä huomiota viimeisen kymmenen vuoden aikana. Huomio on kiinnittynyt enemmän fantasian myytävyyteen elokuvina ja muoteina kuin sinne mistä tämä buumi on saanut aineksensa, kirjallisuudesta ja kansantarinoista. Fantasiakirjallisuuden todellinen moninaisuus on huomattu lähinnä Tähtivaeltajan ja Portin kaltaisissa kulttuurilehdissä, jotka nekin ovat periaatteessa omistautuneita tieteisfiktiolle. Tuoreinta fantasiaproosaa esittelevä käsikirja onkin tarpeellinen teos, […]

Akateemiset artikkelikokoelmat ovat useimmiten yhtä epätasaisia sisällöltään kuin seminaarit joihin ne lähes poikkeuksetta perustuvat. Etenkin humanistien artikkelit tapaavat olla niin erityisiä näkökulmaltaan, että kokoavan näkökulman muodostaakseen joutuu lukija tekemään enemmän töitä kuin kirjan toimittajat. Useimmiten tällaisiin kokoelmiin osallistutaan ja niitä julkaistaan vain ala- ja tutkijakohtaisten tulostavoitteiden täyttämiseksi. Riikka Rossin ja Katja Seudun toimittama kooste helsinkiläisten […]

On edelleen hienoinen arvoitus, miksi Mika Waltarin ja Kalle Päätalon kaltaisista, tavattoman suosituista kirjailijoista syntyy niin vähän esitteleviä teoksia. Aivan kuin suosio itsessään pelottaisi tutkijat ja toimittajat kauemmaksi suurten kirjailijoiden hahmoista. Jostain syystä ajallisesti etäinen Eino Leinokin koetaan houkuttelevampana kuin Waltari ja Päätalo. Mika Waltarin (1908-1979) kohdalla esittelevän tietokirjallisuuden vähäisyyttä selittänee se, että hänen runsaan […]

Kauhukulttuurin tutkiminen ei ole vieläkään salonkikelpoista Suomessa. Kotimaisen kauhukirjallisuuden varhaisvaiheista tiedetään paljon vähemmän kuin sarjamurhaajien, splatterpunkin ja kidutuspornon kaltaisista höpömoderneista ilmiöistä, koska genrekirjallisuuteen on suhtauduttu kategorisesti väheksyen niin akateemisissa kuin kustannuspiireissä. Niinpä kotimaisen kauhukirjallisuuden ensimmäinen varteenotettava historiikki tuleekin ikään kuin takavasemmalta, yllättäen, mutta silti johdonmukaisesti kulttuurihistorian puolelta. Jukka Sarjalan Salonkien aaveet on sekä akateemisena tutkimuksena […]

Kuinkahan yleisiä kirjallisten lajien pitää olla, jotta lajimääritelmiä voidaan soveltaa? Onko esimerkiksi suomalainen vankileirikuvaus 1920-luvulta lainkaan sopiva leirikuvausten lajityyppiin, jos leirikirjallisuus löydettiin lajina vasta Auschwitzin vapautuksen jälkeen? Tällaisiin keskeisiin kysymyksiin ei saa minkäänlaista vastausta Lajit yli rajojen -kokoelmasta, vaikka kirja ilmoittaa käsittelevänsä ”Suomalaisen kirjallisuuden lajeja” yli kansallisten rajojen. Helsinkiläisten kirjallisuudentutkijoiden artikkelikokoelma on pikemminkin sekalainen, tieteenalalleen […]

Anarkiaa kansalliskirjallisuudessa? Aleksis Kiven romaani Seitsemän veljestä ei olekaan pelkkä kuvaus arvourosten metsäelämästä, vaan hurja vastakirjoitus, joka henkii eurooppalaista vallankumousromantiikkaa ja kansallista karnevalismia. Tällainen on klassikkoa tuulettava näkökulma Pirjo Lyytikäisen tutkimuksessa Vimman villityt pojat – Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen laji. Lyytikäisen lähtökohtana on kirjallisuustieteen lajiteoria, Seitsemän veljeksen tulkitseminen romaanihistorian kontekstissa. Tärkeämpää kuin veljesten mahdollinen kehitys […]

Uuden Harry Potter -kirjan ilmestymisiä odotetaan kuin suuren elokuvan ensi-iltaa. Potterin kaltaisen nuorisokirjan suosio voi tuntua yllättävältä. Käytännössä tämä J.K. Rowlingin luoma sankari on jatkoa menestyksekkäille edeltäjille, Sherlock Holmesille ja James Bondille. Edeltäjiensä tavoin Harry Potter ratkoo ongelmia maagisella lahjakkuudella. Andrew Blaken satasivuinen essee Harry Potter -ilmiöstä on ilmestynyt tuoreena suomennoksena Vastapainolta. Teoksen alaotsikko ”Lastenkirjallisuus […]

Antti Tuuri on suomalaisissa nykykirjailijoissa ainutlaatuinen tapaus. Hänen kirjansa kelpaavat edustamaan paikallista identiteettiä kertomuksilla, joissa monet muutkin kuin pohjalaiset tunnistavat itsensä. Suomessa paikallisuus on yhtä kuin pohjalaisuutta. Tuuri on niitä kirjailijoita, joilla ei ole avainteosta kirjailijakuvan ratkaisuksi. Pohjanmaa-sarja (1982-97) toi hänet prosaistien eturiviin ja sota-aiheiset filmatisoinnit takasivat hänelle maineen koko kansan kirjailijana. Tuuri on erityisen […]

Henkilöistään kirja muistetaan, ja vielä kun kirjaakaan ei lueta, jatkavat tunnetuimmat henkilöhahmot elämäänsä triviatiedossa: koominen Don Quijote, traaginen Hamlet, ristiriitainen madame Bovary. Vaikka lukijan samastuminen henkilöihin tai henkilöiden välisiin suhteisiin on tarkemmin määrittymätön prosessi, lukijan yksilöitymisen historia on edennyt samaa tahtia henkilöhahmojen yksilöitymisen kanssa. Kirjalliselta hahmolta on opittu odottamaan luonteenpiirteitä, jotka ovat olemassa vain kirjan […]

Myytit eivät ole olleet taiteentutkimuksessa järin suosittuja sen jälkeen, kun strukturalistinen optimismi rakenteiden ylivoimaisuudesta on saatu haudatuksi, ja kun klassisten mytologioiden tuntemus on jäänyt emeritusprofessoreiden harteille. Monomyyttien sijaan nykypäivän taiteentutkijoiden on ollut helpompi tarttua yksittäiseen motiiviin ja seurata sen historiallisia toisintoja. Väitöskirjaansa pohjaavassa teoksessa Kohtalokasta kerrontaa kirjallisuudentutkija Teppo Kulmala kuitenkin koettelee jungilaista myyttianalyysiä Hermann Hessen […]

Harold Bloom: Lukemisen ylistys Suom. Kalevi Nyytäjä Pentti Linkola on kyseenalaistanut eräässä teoksessaan, mihin tarvitsemme uutta kaunokirjallisuutta, kun meillä on jo ylittämättömät klassikkomme, joiden pariin voimme palata. Mihin tarvitaan kymmentä dickensiä tai dostojevskia? Amerikkalainen kirjallisuudenprofessori Harold Bloom olisi varmaankin samaa mieltä Linkolan kanssa, että klassikoita on jo riittämiin. Lukijoilta puuttuu vain taitoa ymmärtää klassikoiden suuruus […]

Historia käy uudella tavalla kiinnostavaksi, jos suurelle tapahtumalle pystytään esittämään pienin vaihtoehtoinen suunta. Vaihtoehtoisen historian illuusio voi syntyä jo siitä, että kirjoittaja suhtautuu tositapahtumiin näytelmänä, jossa on nykypäivän poliitikkoja muistuttavia tähtirooleja. Suomalaisista veteraanikirjailijoista etenkin Paavo Haavikko ja Veijo Meri ovat käsitelleet historiaa sellaisten roolisuoritusten lävitse, jossa päähenkilöt ovat suhteellisen tietoisia roolinsa esittämisestä. Henkilöiden tarkoituksellinen modernisointi […]

Kovin moni henkilö ei ole 1900-luvulla saanut myyttistä mainetta ja vielä harvemman nimi on jäänyt elämään arkikieleen käsitteenä. Rakastajan roolissa arkimytologiaan on päässyt ainoastaan Auervaara. Alunperin Ruben Oskar Janssonina (1906-1964) syntynyt turkulais-helsinkiläinen pikkurikollinen kirjoitti toki itsekin muistelmansa – ”Nainen oli kohtaloni” (1953) – mutta paikkansa historiankirjoituksessa Auervaara on saanut vasta yli kolmekymmentä vuotta kuolemansa jälkeen. […]

Kirjallisuusinstituution sisällä on ainakin kolme näkökulmaa, joiden kautta kirjallisuushistoria voidaan esittää. On kustantajien julkaisupoliittinen näkökulma laatia historiikki, mutta myös tutkijoiden kulttuuri- ja poliittiseen historiaan kiinnittävä näkökulma, sekä tietysti lukijoiden näkökulma siitä, mitkä kirjat ja kirjailijat kuuluvat kaanoniin. Aika ajoin kustantajat ja tutkijat tuovatkin ilmi visionsa keskeisten tekstien muodostamasta jatkumosta, mutta lukijoiden tai lukijuuden historiaa ei […]