Birgittalaisjärjestön Vadstenan luostari oli juuri edellisenä vuonna vihitty käyttöön, kun pappisveli Jordan eli Jordanus kirjoitti 1.9.1385 viimeiset sanat 192 tarinan nimettömään kokoelmaan. Tälle tekstille kirjallisuudentutkijat ovat antaneet nimen Ihmeiden kirja, koska se kertoo ihmeellisiä asioita. Ruotsinkielisessä tutkimuskirjallisuudessa se tunnetaan nimellä Järteckensboken. Samaan niteeseen Jordanuksen tekstin kera nidottiin useita muita, pääasiassa ruotsiksi käännettyjä tekstejä. Pappisveljen latinaksi […]

Lue lisää

Keskiajan teologisen tradition sovittaminen hieman runsaaseen 200 sivuun on kunnianhimoinen tavoite, mutta Virpi Mäkinen ja teoksen muut kirjoittajat ovat onnistuneet siinä ihailtavalla tavalla. Esipuheessa todetaan oikeutetusti, että ennen tätä teosta suomalaisella lukijalla ei ole ollut saatavilla kokonaisesitystä keskiajan teologiasta. Johdatus keskiajan teologiaan on tietoisesti rajattu koskemaan lännen katolisen kirkon teologiaa, ja sen painopiste on keskiajan […]

Lue lisää

”Ristiretket ovat ilmassa kaikkialla.” Tukholman yliopiston keskiajan historian professori Kurt Villads Jensen lopettaa Ristiretket-kirjansa näihin sanoihin. Yhtä hyvin hän olisi voinut aloittaa kirjan noilla sanoilla ja kertoa vielä, että Baltiassa ja Skandinaviassa ristiretkistä on tullut merkittävä tutkimuskohde 1990-luvulta lähtien ja retkien suuri merkitys alueiden historiassa on alettu ottaa huomioon. 2000-luvulla on ilmestynyt suomeksi pari muutakin […]

Lue lisää

KulturÖsterbotten ja Vandring genom medeltidens Österbotten -hanke julkaisivat Youtubessa viidestä lyhytelokuvasta koostuvan sarjan, joka kertoo Pohjanmaan värikkäästä keskiajasta. Elokuvissa seikkailevat Karlabyssa asuva Helena, Tiukasta kotoisin oleva Tobbe, Gudmund Närpiöstä, Pohjanmaata kiertävä paheellinen pappi Andreas – sekä Korsholman villit merirosvot.

Lue lisää

Keskiaikaan erikoistunut historioitsija ja Kansalliskirjaston keskiaikaisten aineistojen ja vanhojen karttojen kokoelmanhoitaja Jaakko Tahkokallion Pimeä aika on hyvin ajankohtainen teos, koska keskiaika on eri muodoissa suositumpaa kuin koskaan tv-sarjojen kuten Games of Thrones ja Vikings, lukuisten keskiajasta ammentavien fantasiaromaanien, pelien kuten Crusader Kings II, monien elävöittämistapahtumien sekä poliittisen kuvaston ansiosta. Medievalismi, eli luova tulkinta tai uudelleentulkinta […]

Lue lisää

Ranskan kansalliskirjasto Bibliothèque nationale de France ja British Library ovat kuratoineet ja digitalisoineet kokoelmistaan kahdeksansataa keskiaikaista käsikirjoitusta tutkijoiden ja suuren yleisön käyttöön.

Lue lisää

Bjarmit olivat yleisen käsityksen mukaan suomalais-ugrilainen kansa, jonka tarunhohtoinen Bjarmia eli Bjarmien maa, sijaitsi pohjoisessa, Jäämeren tai Vienanmeren rannoilla. Tämä rikas kansa kävi kauppaa Venäjän suurten jokien varrella 800-luvulta 1200-luvulle. Bjarmeista ovat kertoneet monet englantilaiset, norjalaiset, tanskalaiset, saksalaiset, arabialaiset ja venäläiset kronikoitsijat, matkakirjailijat, maantieteilijät, runoilijat ja saagakirjailijat. Ensimmäisen kerran bjarmeista kertoo norjalainen Ottar 800-luvun lopulla […]

Lue lisää

2

Keskiaikaiset markkinat valloittivat tänäkin vuonna Turun Vanhan Suurtorin kesä-heinäkuun vaihteessa (28.6.–1.7.2018). Riehakkaan markkinatunnelman lomassa kuultiin myös Vanhan raatihuoneen salissa mielenkiintoisia luentoja keskiajan historiantutkimuksesta ja arkeologiasta. Ensimmäisenä markkinapäivänä Turun yliopiston Keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuksen keskus TUCEMEMS järjesti yleisöluentojen sarjan teemalla ”Uskoa ja arkea keskiajalla”. Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) on […]

Lue lisää

Nyt on mahdollisuus tutustua arkeologisiin kaivauksiin ja keskiajan Turkuun! Turun kaupunki järjestää Vanhan Suurtorin laidalla sijaitsevan Katedralskolanin kaivauksille kesän 2018 aikana opastettuja kierroksia, joissa esitellään koulun liikuntasalin alta löytyneitä kivi- ja tiilirakennusten kellarirakenteita. Turun palossa 1827 tuhoutuneiden rakennusten ylemmät kerrokset purettiin ja romahdutettiin palon jälkeen, ja niiden kellarit täytettiin rakennusjätteellä. Katedralskolan i Åbo -koulun liikuntasali […]

Lue lisää

Aboa Vetus & Ars Nova on historian ja nykytaiteen museo Turun keskustassa. Se on Suomen ainoa arkeologinen museo ja ainutlaatuinen katettu kaivausalue, jonka vanhimmat rauniot ja esinelöydöt ovat 1200–1300-luvuilta. Kesällä 2018 museon sisäpihalla tehdään kaivauksia, joiden tavoitteena on paljastaa Turun palossa 1827 tuhoutuneen ja mahdollisesti jo keskiaikaisen Forsteenin kivitalon jäännökset. Yleisöllä on mahdollisuus seurata kaivauksia […]

Lue lisää

Matti Huurteen 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (1. p. 1979; 10. p. 2009) ehti olla yli 30 vuoden ajan ainoa kattava esitys Suomen muinaisuudesta. Vaikka kirja oli aikanaan ansiokas, uusi tutkimus on tehnyt sen osin pahasti vanhentuneeksi. Siksi Georg Haggrénin, Petri Halisen, Mika Lavennon, Sami Ranisen ja Anna Wessmanin laaja ja perusteellinen esitys Muinaisuutemme jäljet: Suomen […]

Lue lisää

Ilari Aallon (teksti) ja Elina Helkalan (kuvitus) Matkaopas keskiajan Suomeen on teos, joka herättää kysymyksen, miksei kukaan keksinyt kirjoittaa sitä aikaisemmin? Historiallinen matkaopas on muualla maailmassa pitkään ollut historian popularisoinnin alalaji.  Ilahduttavaa on, ettei tätä markkinarakoa Suomessa ole täyttänyt historiantutkimuksesta ja arkeologiasta pihalla oleva toimittaja, vaan asialla on teemaan tiedemiehen vakavuudella perehtynyt arkeologi. Lopputuloksena on […]

Lue lisää

Alkoholi on ollut kautta aikojen läsnä suomalaisessa kulttuurissa. Käyttäjien mielestä sitä on ollut yleensä liian vähän ja vastustajien mielestä liikaa, harvoin kenenkään mielestä sopivasti. Se on jäsentänyt suomalaista kulttuuria keskeisellä tavalla, kun maallinen ja kirkollinen esivalta ovat pyrkineet kitkemään juoppoutta alamaisista – toistaiseksi siinä onnistumatta. Viinan ilojen ja kirojen ohella suomalaisia ovat kiinnostaneet myös kännistä […]

Lue lisää

Vaatii melkoista rohkeutta ryhtyä kirjoittamaan suomeksi keskiajan ruokakulttuurista, jos on tutustunut kolmeen vajaa vuosikymmen sitten ilmestyneeseen kirjaan: Jukka Blomqvistin ja Auri Hakomaan kirjoittamaan Keskiajan keittiön salaisuudet: tuokiokuvia, reseptejä, mausteita -teokseen (2006), Pirkko Jurvelinin Keskiajan keittokirjaan (2007) ja Hannele Klemettilän Keskiajan keittiöön (2007). Ehkä luonnonyrttineuvoja Satu Hovi ei ole näitä kirjoja nähnyt ennen oman teoksensa, Keskiajan […]

Lue lisää

Satu Hovi on kirjoittanut mielenkiintoisen ja laajan lähes 400-sivuisen teoksen keskiajan puvuista keskiaikaharrastajien ja käsityön harrastajien iloksi. Jo kirjan kannesta saa selkeän viestin, mistä kirjassa on kyse. Keskiajan vaatteita tehtiin monenlaisilla kaavoilla ja leikkauksilla. Mitä muuta keskiajan vaatetukseen liittyy, on myös kuvattu tarkkaan. Johdatusta pukumatkalle keskiaikaan Kirja alkaa lyhyellä historiallisella johdatuksella pukumatkalle keskiaikaan. Sen jälkeen […]

Lue lisää

Korostettakoon heti alkuun, että vaikka työskentelen Tampereella, en otsikolla pyri viittaamaan ajatukseen, että Turku pitäisi erottaa muusta Suomesta, vaan arvioitavana olevan teoksen otsikkoon ja rajaukseen. Käsillä oleva teos nimittäin on Suomen keskiaikaa ja uuden ajan alkua käsittelevä artikkelikokoelma, joka lähestyy aihettaan Turussa sijainneen hiippakuntakeskuksen kautta: ”kirkon hengellinen valta kohtaa elämän Turun kaduilla ja vinttikammareissa.” Tämä […]

Lue lisää

Merkille pantavaa on, että tämä vanha kristillisen hengellisyyden ohjekirja ei ole ilmestynyt Kirjapajalta, Kirjaneliön Hengen tie -sarjan jatkajalta, vaan sen on julkaissut Basam Books, jonka itäiseen hengellisyyteen keskittyvää ohjelmistoa se oivallisesti täydentää. Vaikka meitä keskiaikaan hurahtaneita tai erilaisten hengellisyyden muotojen etsijöitä ja tutkijoita alkaa ilmeisesti Suomessakin olla kokonainen joukko, myöhäismoderni ihminen minussa ei voi kuitenkaan […]

Lue lisää

Syyskuussa 1171 tai 1172 paavi Aleksanteri III saneli huvilallaan Tusculanumissa (nykyisessä Frascatissa) kymmenen päivän kuluessa sarjan kirjeitä, jotka oli osoitettu pohjoismaisille kuninkaille, ruhtinaille ja ennen kaikkea piispoille. Kirjeet oli tarkoitus toimittaa Lundiin, Nidarosiin (Trondheimiin), Stavangeriin, Upsalaan, Linköpingiin ja Skaraan. Kirjeiden tarkoituksen oli yhtäältä saattaa kuntoon Ruotsin hiukan epämääräisellä tolalla olevat kirkolliset olot ja hankkia tukea […]

Lue lisää

Antero Sinisalon Puutarhataiteen historian perusteet on eräällä tavalla kattava yleisesitys puutarhataiteen kehityksestä ja siihen liittyvästä arvoperinnöstä eu- rooppalaisessa, islamilaisessa ja aasialaisessa kult- tuuripiirissä. Puutarhataidetta tarkastellaan osana laajaa maisemakäsitysten ja maailmankuvan kehitystä. Teoksessa analysoidaan puutarhataiteen muotokielen kontekstuaalisia sidoksia: miten erottamattomalla ta- valla se liittyy mm. arkkitehtuurin tyylihistorialli- seen paradigmaan ja kansalliseen maisemaideaaliin. Olisiko ylipäätään mahdollista tarkastella […]

Lue lisää

Juuri haastavampaa käsitehistoriallista aihetta kuin feodalismin määrittely ja rajaus ei uuden ajan alun tutkija voine kuvitella. Keskiajan tutkijalle, ainakin pinnallisesti katsoen, tehtävä lienee yksinkertaisempi, sillä tuolloin käsitteeseen liittyy huomattavasti vähemmän vuosikymmenien saatossa keräytynyttä ideologista painolastia. Feodalismin käsite syntyi varhaisella uudella ajalla (ensimmäinen tunnettu maininta 1515) kuvaamaan keskiaikaista yhteiskuntaa. Feodalismiksi kuvattiin järjestelmää, jossa läänitysten myöntäminen synnytti […]

Lue lisää