Vuonna 2020 tuli kuluneeksi 150 vuotta Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ilmestymisestä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi teoksen vuonna 1870 neljänä vihkona, kuten tuolloin oli tapana, mutta kritiikin pelästyttämänä seura julkaisi kirjan yhtenäisenä laitoksena vuonna 1873, siis vasta Kiven kuoltua, silloin varmemmaksi vakuudeksi Fredrik Cygnaeuksen, Kaarlo Bergbomin ja Julius Krohnin esipuheella varustettuna. Nyttemmin SKS on paneutunut Kiven […]
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaani täyttää tänä vuonna 150-vuotta. Merkkivuoden kunniaksi SKS on koonnut näyttelyn, jossa pääsee tutustumaan Seitsemän veljeksen eri laitoksiin, käännöksiin ja mukaelmiin. SKS:n kirjaston lisäksi näyttelyyn pääsee nyt tutustumaan myös verkossa.
Rooman kansallisrunoilijaksi kutsutun Vergiliuksen, Aeneis-eepoksen kirjoittajan, heksametrimittaan kirjoitettu Georgica on monessa suhteessa erikoinen, jopa hämmentävä teos. Lajiltaan se on opetusrunoelma, jonka neljässä osassa, ns. kirjoissa, käsitellään maanviljelystä, hedelmäpuita ja puutarhaa, karjan ja hevosten kasvatusta sekä mehiläisten hoitoa. Kunkin aihepiirin yhteydessä annetaan konkreettisia ohjeita. Mutta kaikki tämä tuntuu olevan vain lähtökohta runonlaulajan jatkuvasti siirtyessä muihin, oikeastaan […]
Väinö Linnan syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 100 vuotta. Muistitiedon keruuprojekti pyrkii selvittämään millaista autenttista muistietoa Linnan kohdanneilla ihmisillä tai näiden läheisillä kirjailijasta vielä on olemassa. Muistot voivat liittyä Linnaan kirjailijana ja vaikuttajana tai perheenjäsenenä, sukulaisena, naapurina, tuttuna, ihmisenä ammatin takana.
Puut lähellämme -hankkeessa tutkitaan ihmisten puusuhteita ja puiden merkityksiä, ja sen tarkoitus on lisätä ymmärrystä puiden merkityksistä suomalaisille. Tutkimuksessa ovat mukana Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto, Turun yliopisto ja hollantilainen Wageningenin yliopisto. Tulevaisuudessa tutkimuksessa selville saatuja tietoja voi hyödyntää esimerkiksi kaupunki- ja metsäsuunnittelussa sekä viheralueiden hoidossa.
Taivalkoskelaisesta metsätyömiehestä sodan jälkeen kirvesmieheksi ja rakennusmestariksi edenneen Kalle Päätalon vaiheet ovat olleet varsinkin Päätalon lukijoille varsin tuttuja. Hän oli aikoinaan Suomen ylivoimaisesti suosituin kirjailija, jonka kirjoista otettiin aluksi runsaasti painoksi ja myöhemmin jättimäisen suuria painoksia, jotka kävivät hyvin kaupaksi. Päätalolle muodostui uskollinen lukijakunta, joka vuosittain odotti isänpäiväksi ilmestyvää uutta Päätaloaan. Lukijat olivat myös aktiivisesti […]
Kilpailu avattiin Turun kirjamessuilla 5. lokakuuta Vuoden kotiseututeos -kilpailu avattiin Turun kirjamessuilla lauantaina. Voittajateoksen valitsee ensi vuonna emeritusprofessori Seppo Knuuttila. Hän tekee valinnan Suomen Kotiseutuliiton asettaman raadin valitsemien finalistien joukosta. Raadin puheenjohtajana toimii liiton hallituksen jäsen Tuula Salo, jäseninä Kansallisarkisto Oulun johtaja Vuokko Joki ja Helsingin kaupunginosat -yhdistyksen hallituksen jäsen Keijo Lehikoinen. Turkulainen historioitsija ja […]
Englantilainen kirjailija John Ronald Reuel Tolkien (1892–1973) on tullut monelle tutuksi hänen tunnetuimman tuotantonsa, Keski-Maahan sijoittuvien fantasiatarinoiden kautta. Itse asiassa niin tutuksi, ettei mieleeni tullut edes esitellä Tolkienia ennen kuin tämän arvostelun laatimisen viime metreillä. Tolkienin tuotanto on antanut tarkkasilmäisille lukijoille suoria ja epäsuoria vihjeitä kirjailijan persoonasta ja koulutuksesta sekä muun muassa siitä, millaiseen maailmaan […]
Niin kaunis kirja. Pieni, siro, käteen sopiva, sileä, sivut pehmeät. Ihania, pieniä tekstejä täynnä. Päällä pilvet, syvän iltaruskon kirkkaan ja tumman pinkiksi sävyttämät. Siru Kainulaisen esseeteos Elämäni kirjat herättää tunteet ja aistit heti kun sen kaivaa kuoresta esiin. Mikä lahja, odotettu ja toivottu. Tämä kirja osui kevääseen, jossa olen ollut surujen ja menetysten keskellä, ummikkona […]
Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan teos Naisia nimittäin esittelee kotimaista kirjallisuutta ja kirjallisuuden henkilöhahmoja uudella tavalla lähtien liikkeelle henkilönimistä. Tekijät kertovat kiinnostuneensa erityisesti sellaista etunimistä, jotka toistuvat kaunokirjallisuudessa vuosikymmenestä ja kirjailijasta toiseen. Mikään kirjan nimistä ei siten ainakaan periaatteessa viittaa ainoastaan yhteen henkilöhahmoon, vaan kirjoittajat esittelevät samannimisiä henkilöitä monesta teoksesta. Muutamista teossarjoista on mukana useampikin […]
Digitoitu Kalevala on jo vapaasti luettavissa verkossa, mutta Avoin Kalevala -hanke avaa kaikille Kalevalan kansanrunoutta, kieltä ja maailmaa, jossa eepos syntyi noin 170 vuotta Uuden Kalevalan julkaisun jälkeen.
Historioitsija Teemu Keskisarja on julkaissut kirjan Aleksis Kivestä: Saapasnahka-torni: Aleksis Kiven elämänkertomus (Siltala 2018). Kivestä on paljon kirjoitettu, myös elämäkerrallisia esityksiä, alkaen Viljo Tarkiaisen kivijalasta tällä vuosituhannella ilmestyneisiin Kiveä monipuolisesti valottaneisiin Esko Rahikaisen tai Hannes Sihvon tutkimuksiin. Kivi-uutuus ilmestyy myös samaan saumaan kuin loppusuoralla oleva Kiven teosten kriittinen editio – kahdeksanosaisesta sarjasta puuttuvat tätä kirjoitettaessa […]
Kirjailijoiden ja muiden kulttuuripersoonien muistoseurojen julkaisut ovat yleensä sympaattista luettavaa. Niistä huokuu asianharrastajien intomieli ja se ”tykkääminen”, jonka vuoksi tällaisia yhdistyksiä on perustettu ja jonka vuoksi niissä jaksetaan toimia. Niin on asianlaita myös Mika Waltari -seuran vuosikirjan kohdalla (kannessa ’seura’ on ilman väliviivaa, ”virallinen” muoto kaiketi viivan kera). Tässä tapauksessa sympatiaa lisää vielä se, että […]
Huonokin romaani pärjää pitkälle hyvällä aloituksella, mutta hyvänkin romaanin voi pilata keskinkertaisella lopetuksella. Loppuratkaisusta voi arvioida, onko kirjailija tähdännyt taiteelliseen sulkeumaan vai tyytynyt kaavamaiseen loppuselvittelyyn. Koska romaanista on muotoutunut synonyymi koko sanataiteelle, voi kertomuksista puhua romaanin mittaisina maailmoina, joihin lukija sulkeutuu vieraisiin henkilöhahmoihin tutustuakseen. Miten lukijaa autetaan sekä hyvästelemään että muistamaan näitä romaanin mittaisia maailmoja, […]
Kun Erich Auerbachin (1892-1957) Mimesis (1946) saatiin ensi kertaa suomeksi vuonna 1992, siihen suhtauduttiin kirjallisuudentutkijoiden keskuudessa kuin Raamatun ilmestymiseen kansankielellä. Eräässäkin tuon vuoden väitöstilaisuudessa ponnahti ylimääräinen opponentti ylös vain kysyäkseen, miksi väittelijä ei ollut käyttänyt Mimesistä työssään. Näin siitäkin huolimatta, ettei väitös mitenkään sivunnut Auerbachille olennaista realismin kysymystä. Pian sen jälkeen innostus Erich Auerbachin ympärillä hiljenikin. […]
Qatar Digital Library on British Libraryn ja Qatar National Libraryn vuonna 2012 käynnistynyt yhteishanke, jonka tarkoituksena on digitoida etenkin Persianlahden alueelta peräisin olevia, islamilaisia ja toisaalta britti-imperialismin vuosikymmeninä syntyneitä asiakirjoja, kirjallisuutta ja kuvia, jotka tarjoavat monipuolisia näkökulmia ristiriitojen sävyttämiin aikakausiin. Aineiston erikoisuutena on arabian- ja persiankielisten asiakirjojen suuri määrä, mikä nostaa sen arvoa entisestään. […]
Zacharias Topeliuksen lukukirja Boken om Vårt Land (1875) ja sen suomennos Maamme kirja (1876) ovat muokanneet eri sukupolvien käsityksiä Suomesta ja suomalaisista 1870-luvulta alkaen. Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan digitaalinen editio (SKS ja SLS 2018) avaa Topeliuksen lukukirjan merkitystä ja taustoja sekä teokseen tehtyjä uudistuksia Suomen suuriruhtinaskunnan ajalta toisen maailmansodan aikaiseen Suomeen. Editio sisältää tieteellisesti toimitetun ja kommentaariviitteillä […]
Arvostelu
Akateeminen Kirjakauppa perustettiin Helsingin Aleksanterinkadulle vuonna 1893. Yliopistoväen kirjakaupaksi perustettu, 1930-luvun alussa Stockmannin haltuun siirtynyt liike kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi kirjakaupaksi 1900-luvun alkukymmeninä, ja johtoasema säilyi lähelle vuosisadan vaihdetta. Pohjois-Espan ja Keskuskadun kulmaan, Stockmannin nurkalle, valmistui 1960-luvun lopussa komea Alvar Aallon suunnittelema rakennus, Kirjatalo. Kirjapalatsiksikin sitä kai oli tarkoitus kutsua, mutta ihan noin pompöösi ilmaus ei […]
Tarja-Liisa Luukkasen teos on enemmän kuin yhden kunnallisen kirjaston historiaa; se on paikallishistoriaa, lukemisen sosiaali- ja taloushistoriaa ja samalla sääty-yhteiskunnan historiaa ”from below”. Laajempi kirjallisen kulttuurin historia pääsee mukaan välähdyksinä silloin, kun Karstulassa tarjolla ollutta kirjallisuutta verrataan aikakauden muiden tunnettujen suomalaisten paikalliskirjastojen kokoelmiin. Karstulan kirjaston perustaminen ajoittui Krimin sodasta alkaneeseen, Suomen ruhtinaskunnan ensimmäiseen laajaan kirjastonperustamisaaltoon, […]
Käsillä oleva kokoomateos perehdyttää kirjallisuusanalyysiin, sen menetelmiin ja käsitteisiin. Se perustuu laajaan tutkimuskirjallisuuteen. Yliopiston oppikirjana se on verrattavissa sellaisiin suomalaisiin teoksiin, kuten Marja-Leena Palmgrenin Johdatus kirjallisuustieteeseen (1986), Mervi Kantokorven, Pirjo Lyytikäisen ja Auli Viikarin Runousopin perusteisiin (1990) ja Outi Alangon ja Tiina Käkelä-Puumalan toimittamaan kirjaan Kirjallisuudentutkimuksen perusteita (2001). Kirjan johdantoluku tarkastelee kirjallisuutta ja kirjallisuudentutkimusta koskevia […]