Arvostelu
Yleensä kirjallisuushistoriassa kaksi vuosikymmentä riittää mullistamaan historiankirjoituksen näkökulmat. Rikoskirjallisuus on kuitenkin niin läpensä konservatiivista, että mitään todella tuoretta ei näytä ilmaantuneen uusien kirjoittajien lisäksi. Rikoksetkin palautuvat aina siihen perimmäiseen kysymykseen, jota pidetään dekkaritarinoiden synonyyminä: ”whodunit”. Dekkari- eli salapoliisitarina edustaa rikoskirjallisuuden kovaa ydintä. Dekkarivariaatioiden ulkopuolelle jää vain ns. poliisiromaani. Kun dekkareiden pääpaino on rikoksen tutkimuksessa ja […]
Vanha sanonta väittää, että tullakseen kirjailijaksi pitää ensin elää sellainen elämä, josta on jotain kirjoittamista. Kirjailija Eeva Joenpellon (1922–2004) elämässä riitti draamaa ja tapahtumia – monet niistä hyvinkin traagisia. Tie moneen kertaan palkituksi kansakunnan kertojaksi kansakunnan kaapin päälle oli pitkä, osin kivinenkin. Helena Ruuska ei näytä jättäneen montakaan kohdehenkilönsä polulle osunutta kiveä kääntämättä. Teoksen lähdepohjaa […]
Turun kaupunginkirjaston historiasta on julkaistu aiemmin Eila Seppälän sadan ensimmäisen toimintavuoden aikaa valaiseva teos. Kirjaston vaiheita on tarkasteltu myös monissa muissa historiateoksissa, mutta Kirjoista kokoelmaksi päivittää kaupunginkirjaston kokoelmaa koskevaa tutkimusta 2000-luvulle. Teos on saanut alkunsa Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston keväällä 2013 tukemasta hankkeesta, jossa kartoitettiin Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman aineistoja ja ryhdyttiin luetteloimaan kokoelmaa. Hankkeen […]
Arvostelu
Kirjaston kuolema tarkastelee kirjastojen kehittämisen haasteita sekä kirjaston roolia ja tehtävää niin julkisena palveluna kuin yhteisöllisenä tilana. Digitaalisten kirjastojen aikakaudella perinteisten kirjastojen toiminnan on uskottu ennen pitkää hiipuvan. Tästä huolimatta ne jatkavat edelleen sitkeästi olemassaoloaan. Kirjoittajat katsovat, että on tullut aika päivittää kirjastojen asema, tehtävä ja arvo yhteiskunnallisessa keskustelussa. He pohtivat, kuinka kirjastojen palveluja tulisi […]
Kirjastot ovat suomalaisten kohtaamispaikkoja. Yhteisöllisyys on nykyisin entistä suurempi osa niiden toimintaa. Viime vuosina on kannettu huolta muuttuvista lukutavoista ja perinteisen lukemisen vähenemisestä, kun sosiaalinen media on vallannut yhä enemmän alaa kilpailussa suomalaisten vapaa-ajan käytöstä. Sosiaalinen kirjasto -kirjan tekijät pohtivat, miten kirjastoa voitaisiin kehittää aiempaa yhteisöllisemmäksi tilaksi ja toiminnallisempien opetus- ja ohjausmenetelmien toteuttajaksi. He katsovat […]
Aidontuntuiset henkilöhahmot tekevät kirjasta lukuelämyksen, jonka muistaa pitkään ja joka saa lukijan palaamaan tietyn kirjan ääreen yhä uudelleen. Hyvin rakennettuihin henkilöhahmoihin samaistutaan tai ihastutaan, niitä vihataan ja rakastetaan ja niiden kanssa ystävystytään. Harva lukija tulee kuitenkaan pohtineeksi kuinka suuri merkitys dialogilla on kaunokirjallisten maailmojen ja henkilöiden rakentumisessa todentuntuisiksi. Yksilölliset puhetavat, murteet ja tapa kommunikoida saavat […]
Arvostelu
Elämäkerrallinen käänne on koskettanut myös historiantutkimusta. Tutkimusaiheet ja painopisteet ovat sotien jälkeen lähentyneet muutenkin ihmistä, arkea. Mutta vasta viime aikoina ilmiö on alkanut suuremmin vaikuttaa tutkimusaiheisiin ja -käytäntöihin. Vasta ilmestynyt, oululaistutkijoiden kokoama artikkelikokoelma Historiallinen elämä pyrkii paaluttamaan tätä keskustelua ja selventämään historiatieteellisen elämäkertatutkimuksen rajoja: millä ehdoin historiantutkija voi työssään käyttää esimerkiksi biografiaa, muistelmia tai kirjeitä […]
Ensi näkemältä filosofia ja kauhu ovat hyvin kaukana toisistaan. Filosofia on rauhallista ja rationaalista pohdiskelua, kauhu taas syntyy hirveiden ja järkyttävien kohtaamisesta. Filosofi Tapani Kilpeläisen mielestä kauhulla kuitenkin on paljon tekemistä filosofian kanssa, jopa niin paljon, että kauhu on mitä tehokkain väline syvällisten eksistentiaalisten kysymysten herättämisessä. Kauhun kanssa usein käsikädessä kulkevan kuoleman tavoin kauheat tapahtumat […]
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran historian kirjoittamisen aloitti professori Irma Sulkunen. Vuonna 2004 ilmestynyt teos käsitteli seuran kuuttakymmentä ensimmäistä toimintavuotta, kuten jo sen nimi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831–1892 kertoo. Viime vuonna SKS:n historia kasvoi kolmiosaiseksi, ja kahden jälkimmäisen osan kirjoittaja on dosentti Kai Häggman. Hänen kynänjälkensä on tuttua muista kustannusalaa käsittelevistä historiateoksista. WSOY:n historian kaksi osaa (Piispankadulta […]
Arvostelu
Mary Shelleyn traaginen elämä Mary Shelleyn elämä oli värikäs ja monivaiheinen, vaikka ei välttämättä kovin onnellinen. Mary Shelleyn äiti Mary Wollstonecraft oli tunnettu feminismin uranuurtaja ja isä William Godwinin oli filosofinen anarkisti. Kumpikaan ei uskonut avioliittoon, mutta he menivät kuitenkin naimisiin, kun Mary tuli raskaaksi. Marylla oli entisestä suhteestaan jo tytär, Fanny. Vanhemmat kutsuivat syntymätöntä […]
Arvostelu
Syksyllä 2013 saatiin Helsingin Sanomissa seurata Matti Salmisen ja Vesa Karosen kiivasta sanailua liittyen Pentti Haanpäähän. Salminen oli juuri julkaissut Haanpäästä uuden elämäkerran, jossa hän omien sanojensa mukaan kääntää nurin koko kirjailijan “virallisen” historian. Itsetietoinen tyyli ei saanut pitkän linjan Haanpää-tutkija Karosta syttymään (Vesa Karonen: Reportaasi Pentti Haanpäästä jättää teokset sivuosaan, HS, 15.9.2013). Salminen esitti […]
H. K. Riikonen on Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori – ja sen huomaa hänen tämänsyksyisestä teoksestaan. Nukuin vasta aamuyöstä on yksityiskohtaisin tähän mennessä ilmestynyt Olavi Paavolaisen (1903–1964) elämäkerta; en oikein usko, että kukaan pystyisi tulevaisuudessakaan kirjoittamaan näin seikkaperäistä tutkimusta tuosta suhteellisen vähän julkaisseesta, mutta silti kulttimaineeseen yltäneestä kirjailijasta. Juuri kun olin lukemassa mittavan teoksen viimeistä […]
Olavi Paavolaisen kuolemasta on tänä vuonna kulunut viisikymmentä vuotta. Merkkivuotenaan Suomen yksi viime vuosisadan keskeisistä kulttuurihenkilöistä on saanut osakseen peräti kolme uutta tutkimusta. Alkuvuodesta Turun yliopistossa tarkastettiin Ville Laamasen väitöskirja Suuri levottomuus, joka käsittelee Paavolaisen 30-luvun ulkomaanmatkoja ja niistä syntyneitä kirjoituksia. Nyt arvosteltavan Panu Rajalan teoksen kanssa lähes samanaikaisesti julkaistiin myös H.K. Riikosen elämäkerta Nukuin […]
Arvostelu
Kolme matkakirjaa, pari esseekokoelmaa, yksi päiväkirja, yksi oma runokokoelma ja kolme antologiaa sekä kahdeksan toimitustyötä – kirjojen määrä ei häikäise, mutta silti Olavi Paavolainen näyttää löytyvän uudelleen aina muutamien vuosikymmenten välein. Tänä syksynä, jolloin hänen kuolemastaan tuli kuluneeksi 50 vuotta, hänestä kertovia kirjoja ilmestyy kaksi. Hannu K. Riikosen Nukuin vasta aamuyöstä lähestyy ainakin ennakkotietojen mukaan […]
Arvostelu
300-luvulla elänyt syyrialainen sofisti Libanios epäröi hetken lähtisikö elämäntarinassaan kuvailemaan sattumusta, jossa Fortunalla ei ehkä ollutkaan niin suurta merkitystä kuin hän oli ensin ajatellut. Kyse on siitä, että hän oli kadottanut kirjan: Thukydideen Historian. Libanioksesta se ei kuitenkaan ole mikä tahansa kirja, vaan hänen Thukydideensä, ihana, kevyt kappale, johon hän oli tehnyt reunamerkintöjä ja joka […]
Voiko kirjailija kertoa saman tarinan kahteen kertaan ilman että lukijat hermostuvat? Paul Auster näköjään voi – hänen omaelämäkertansa Mielen maisemissa (Report from the Interior) on hyvin samanlainen teos kuin pari vuotta sitten ilmestynyt ja saman tien suomennettu Talvipäiväkirja (Winter Journal). Molemmat kirjat kuvailevat tekijänsä lapsuutta amerikkalaisessa omakotilähiössä ja pikkukaupungin pojan yliopistovuosia tuoden vihdoin lukijan – […]
Arvostelu
Ruotsalainen tiedemies ja aatelinen Emanuel Swedenborg (1688-1772) oli oman aikakautensa, valistuksen ja hyödyn ajan esimerkillinen edustaja. Hän toimi Ruotsin valtiopäivillä aktiivisesti, mutta teki elämäntyönsä kaivosalalla. Hän matkusteli ja julkaisi teoksiaan Euroopassa ja oli yhteydessä suureen osaan aikakauden ajan johtavista tiedemiehistä. Swedenborg ei kuitenkaan ole jälkimaailman tuntema luonnontieteellisten ansioittensa ja teostensa vuoksi. Keski-iässä Swedenborg koki syvän […]
Historiallinen jännitysromaani on maailmalla ollut jo pitemmän aikaa suosittu genre – siitä pitävät sekä kirjailijat että lukijat. Suomessa lajityyppi tekee vasta tuloaan, mutta suhteellisen leveällä rintamalla – äkkipäätä mieleen tulee ainakin puolenkymmentä viime vuosina historiallisen jännärin julkaissutta kirjailijaa. Määrällisesti ahkerin on ollut Tapani Bagge, joka on sijoittanut 1930–1940-lukuihin jo neljä dekkaria. Niiden sankarina seikkailee Etsivän […]
Arvostelu
Saapasjalkakissa, Lumikki, Hanhiemo, Nils Holgersson ja tietenkin Muumit: kaikki tuttuja ja rakastettavia hahmoja myös suomalaisille lapsilukijoille. Kulttuurintutkija ja tietokirjailija Marjut Hjelt on paneutunut teoksessaan Lapsuuden sadut ja seikkailut lasten- ja nuortenkirjallisuuden maailmaa. Tämä yleisteos pohjautuu Kansalliskirjaston Brummeriana-kokoelman, peräti 22 000:n kohteen kokoelmaan, joka käsittää kirjojen lisäksi, pelejä, koulujen opetustauluja, pienpainatteita ja paperinukkeja. Aineistoa on aina 1500-luvulta […]
Arvostelu
Osmanivaltakunnan sulttaani haluaa lahjoittaa Venetsian dogelle eurooppalaiseen tyyliin kuvitetun kirjan, jonka tarkoitus on todistaa sulttaanin valtakunnan henkisten ja aineellisten rikkauksien ehtymättömyys. Kirjan kuvittaminen jää kuitenkin kesken, kun yksi neljästä miniatyyrimestarista murhataan. Valtakunnan taiteellinen perinne on vaakalaudalla, ja murhaajan selvittämisestä lähtee liikkeelle monitahoinen matka eriävien taidekäsitysten ja ihmisyyden ytimeen. Kahta eri kulttuuria liikuttavat ideat ja ideologiat […]