Suomen satavuotisjuhlien ympärillä on tänä vuonna monenlaista pöhinää, ja nopeimmat juhlijat lähtivät liikkeelle jo vuoden 2016 puolella. Juhlakirjaksi tätä viime syksynä ilmestynyttä, Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi yltänyttä artikkelikokoelmaa ei voi sanoa; kilpailuraatikin korosti perusteluissaan että teoksesta puuttuu pönötys ihan kokonaan. Teoksen nimi Maamme on kiva silmänisku: mitäpä olisi suomalainen kulttuuri ilman Sakari Topeliusta ja hänen aikalaisiaan. Ihan heidän […]

Lue lisää

Lipinlahti on pieni virkeä 300 asukkaan kylä Nurmeksen kupeessa. Kyläläisten innokas kansalaistoiminta todentuu lukemalla jykevää kylähistoriaa, jonka alkusanat lausuttiin jo 1990-luvun alussa. Silloin Pentti Ikonen kutsui koolle kyläaktivistit ja esitti ajatuksen kirjan kokoamisesta. Materiaalia kerättiin ja haastattelujakin tehtiin, mutta aloite hiipui. Vuonna 2011 se nousi uudelleen ajankohtaiseksi. Mukaan kirjahankkeen toimituskuntaan lupautuivat Anja Ikonen, Ensio Kulju, […]

Lue lisää

Visuaalisen kulttuurin tutkija Harri Kalhan toimittaman artikkelikokoelman lähtökohtia ovat Valokuvataiteen museon näyttely Surrealismia ja silmänlumetta, toimittajan luotsaama Helsingin yliopiston luovan tieto- ja tiedekirjoittamisen seminaari, Kalhan kiinnostus vuosisatojen vaihteen kuvakulttuuriin sekä ilmeisesti myös hänen laaja historiallisten postikorttien kokoelmansa. Teoksen tausta on siis varsin monipuolinen. Artikkelikokoelma sisältääkin useita ansiokkaita analyyseja, mutta hahmottuu kokonaisuutena hankalasti. Kokeelliset lähtökohdat Näyttely […]

Lue lisää

Viime syksynä julkaistu Suomen Kuvalehden satavuotishistoria on muhkea: normaalikirjaa isompi, sivuja lähes 500, kirjoittajia kaksi. Urakka on pantu puoliksi: Vesa Vares tarkastelee lehteä perustamisvuodesta 1916 vuoteen 1965, Sakari Siltala johdattelee lehden ja lukijan vuodesta 1966 aina nykypäivään asti. (Nykypäivä tarkoittaa tässä aivan äskettäistä lähimenneisyyttä – mukana on tapahtumia, jotka eivät ihan jokaiseen historiateokseen ole ehtineet, […]

Lue lisää

Kirjan nimi on ytimekäs ja lyhyt: Äänimaisemissa. Ytimekkään nimen ohella myös kansi on kiinnostava ja se houkuttaa ottamaan kirjan käteen. Kirjan kansikuva on tietyllä tavalla rujo ja viestittää mielestäni varsin osuvasti äänimaisemasta. Varis istuu raakkumassa kaadetun puun kannon päällä ja taustalla siintää tyyneltä vaikuttava vesimaisema. Teos koostuu kolmestatoista artikkelista, joiden teemana ovat arjen muuttuvat äänimaisemat, […]

Lue lisää

Toisinajattelija-käsite tuli Suomessa tutuksi silloin kun Neuvostoliitto-niminen valtio sijaitsi itänaapurissa. Siellä toisinajattelijoita sensuroitiin, vainottiin ja karkotettiin maasta vielä neuvostovallan viime vuosikymmeninä. Toisaalta, monet olivat kansan keskuudessa myös suuria auktoriteetteja, jopa ”profeettoja” kuten Aleksander Solzhenitsyn, Andrei Saharov, Andrei Tarkovski, Vasili Shuksinja Vladimir Vysotski. Arvostusta kuvaa se, että vallanpitäjiä kritisoivaa älymystöä kutsuttiin sanaparilla ”yhteiskunnan omatunto”. Matti Salmisen […]

Lue lisää

Tarja-Liisa Luukkasen teos on enemmän kuin yhden kunnallisen kirjaston historiaa; se on paikallishistoriaa, lukemisen sosiaali- ja taloushistoriaa ja samalla sääty-yhteiskunnan historiaa ”from below”. Laajempi kirjallisen kulttuurin historia pääsee mukaan välähdyksinä silloin, kun Karstulassa tarjolla ollutta kirjallisuutta verrataan aikakauden muiden tunnettujen suomalaisten paikalliskirjastojen kokoelmiin. Karstulan kirjaston perustaminen ajoittui Krimin sodasta alkaneeseen, Suomen ruhtinaskunnan ensimmäiseen laajaan kirjastonperustamisaaltoon, […]

Lue lisää

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran historian kirjoittamisen aloitti professori Irma Sulkunen. Vuonna 2004 ilmestynyt teos käsitteli seuran kuuttakymmentä ensimmäistä toimintavuotta, kuten jo sen nimi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831–1892 kertoo. Viime vuonna SKS:n historia kasvoi kolmiosaiseksi, ja kahden jälkimmäisen osan kirjoittaja on dosentti Kai Häggman. Hänen kynänjälkensä on tuttua muista kustannusalaa käsittelevistä historiateoksista. WSOY:n historian kaksi osaa (Piispankadulta […]

Lue lisää

Lännen käsitteeseen törmää suomalaismediassa taajaan ja mitä moninaisimmissa yhteyksissä. Syksyllä 2015 on pohdittiin joukkoviestimissä muun muassa lännen toimia Syyriassa, puolustettiin länsimaisia arvoja Pariisin terroritekojen analyyseissa ja pelättiin Suomen lipsuvan läntisestä viitekehyksestään tiukentuvan turvapaikkapolitiikkansa tähden. Toimittajien ja poliitikkojen käytössä lännen käsite taipuu kuvaamaan monenlaisia asioita ja ilmiöitä, monenlaisista näkökulmista. Esimerkiksi Euroopan pakolaistilanteeseen liittyvässä keskustelussa läntisten arvojen […]

Lue lisää

Syksyllä 2013 saatiin Helsingin Sanomissa seurata Matti Salmisen ja Vesa Karosen  kiivasta sanailua liittyen Pentti Haanpäähän. Salminen oli juuri julkaissut Haanpäästä uuden elämäkerran, jossa hän omien sanojensa mukaan kääntää nurin koko kirjailijan “virallisen” historian. Itsetietoinen tyyli ei saanut pitkän linjan Haanpää-tutkija Karosta syttymään (Vesa Karonen: Reportaasi Pentti Haanpäästä jättää teokset sivuosaan, HS, 15.9.2013). Salminen esitti […]

Lue lisää

H. K. Riikonen on Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori – ja sen huomaa hänen tämänsyksyisestä teoksestaan. Nukuin vasta aamuyöstä on yksityiskohtaisin tähän mennessä ilmestynyt Olavi Paavolaisen (1903–1964) elämäkerta; en oikein usko, että kukaan pystyisi tulevaisuudessakaan kirjoittamaan näin seikkaperäistä tutkimusta tuosta suhteellisen vähän julkaisseesta, mutta silti kulttimaineeseen yltäneestä kirjailijasta. Juuri kun olin lukemassa mittavan teoksen viimeistä […]

Lue lisää

Olavi Paavolaisen kuolemasta on tänä vuonna kulunut viisikymmentä vuotta. Merkkivuotenaan Suomen yksi viime vuosisadan keskeisistä kulttuurihenkilöistä on saanut osakseen peräti kolme uutta tutkimusta. Alkuvuodesta Turun yliopistossa tarkastettiin Ville Laamasen väitöskirja Suuri levottomuus, joka käsittelee Paavolaisen 30-luvun ulkomaanmatkoja ja niistä syntyneitä kirjoituksia. Nyt arvosteltavan Panu Rajalan teoksen kanssa lähes samanaikaisesti julkaistiin myös H.K. Riikosen elämäkerta Nukuin […]

Lue lisää

Kolme matkakirjaa, pari esseekokoelmaa, yksi päiväkirja, yksi oma runokokoelma ja kolme antologiaa sekä kahdeksan toimitustyötä – kirjojen määrä ei häikäise, mutta silti Olavi Paavolainen näyttää löytyvän uudelleen aina muutamien vuosikymmenten välein. Tänä syksynä, jolloin hänen kuolemastaan tuli kuluneeksi 50 vuotta, hänestä kertovia kirjoja ilmestyy kaksi. Hannu K. Riikosen Nukuin vasta aamuyöstä lähestyy ainakin ennakkotietojen mukaan […]

Lue lisää

Vaivaisukkojen paluu on seurausta kesällä 2013 Kerimäellä järjestetystä näyttelystä, jossa oli koolla nelisenkymmentä suomalaista vaivaisukkoa. Näyttelyn ja kirjan saaman julkisuuden ansiosta vaivaisukkojen tutkimukseen on kohdistunut suurta huomiota, jonka toivoisi kanavoituvan myös uuteen ja entistä monipuolisempaan jatkotutkimukseen. Näyttelyn tuloksena syntynyt julkaisu vie omalta osaltaan vaivaisukkoja koskevaa tutkimusta merkittävällä tavalla eteenpäin, vaikka rakentuukin pidemmän perinteen varaan. Vaivaisukkoja […]

Lue lisää

Muutama lasillinen runnin vettä Jo ennen varsinaisten rakennettujen kylpylöiden perustamista, ihmiset riensivät juomaan mineraalipitoisten vesilähteiden vettä, koska he uskoivat sen terveyttä edistäviin vaikutuksiin. Turkulaiset kävivät jo 1600-luvun lopulla juomassa terveysvettä Kupittaan lähteestä. Iisalmen runnin lähde houkutteli sairaita ja terveydestään huolehtivia eri puolilta Suomea 1700-luvun alusta asti eli paljon aikaisemmin varsinaisen Runnin kylpylaitoksen perustamista. Runni, ruotsiksi […]

Lue lisää

Maarit Leskelä-Kärjen tutkimus kirjoittavista Krohnin sisaruksista on kiinnostava, vakuuttava ja – tätä adjektiivia ei tee usein mieli käyttää suomalaisesta opinnäytetyöstä – viehättävä teos, yksi viimeaikaisen suomalaisen naishistorian tärkeistä teoksista. Kirja tulee epäilemättä kiinnostamaan myös niin sanottua suurta yleisöä, sillä sen lukeminen ei vaadi laajoja pohjatietoja tai erikoissanaston hallitsemista, ja se on niin hyvin kirjoitettu ettei […]

Lue lisää