Samu Kuopan ja Riina Tanskasen tietokirjan Kapitalismin suuri illuusio lukemisen jälkeen on helpompi ymmärtää todellisuutta, jossa elämme. Kirja tarjoaa vastauksia siihen, miksi kaikki tärkeänä pitämämme uhkaa kadota ja miksi mykkyyteen ja vastarinnattomuuteen vaipuneina annamme tämän kaiken tapahtua silmiemme edessä. Kapitalismia ei tarkastella kirjassa yksipuolisesti talousjärjestelmänä, vaan valtasuhteena, joka muokkaa koko yhteiskuntaa sekä psyykeämme. Kokonaisvaltainen näkökulma […]
Ruotsi ja Alankomaat voimistuivat kumpikin 1600-luvun alussa: Ruotsi sotilaallisena suurvaltana ja Alankomaat kaupan ja merenkulun mahtina. Ruotsi pönkitti sotilaallista valta-asemaansa solmimalla kauppayhteyksiä Alankomaiden kanssa, ja amsterdamilaiset kauppiaat rakensivat puolestaan omaa taloudellista imperiumiaan Ruotsin halpojen raaka-aineiden tuotoilla. Suurvallan rakentajat -kirjan tekijät huomioivat maiden välisten suhteiden tutkimuksessa kauppiaat ja kauppiasryhmät uudesta näkökulmasta – diplomaattisina toimijoina. Näin he […]
Suomalainen puolustustarviketeollisuus on noussut Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja Suomen NATO-jäsenyyden vanavedessä median erityishuomion kohteeksi. Kysyntää sotilastuotteille löytyy nyt enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Lapuan patruunatehdas (Nammo Lapua Oy:n Lapuan tehdas) on perinteikäs osa suomalaista puolustustarviketeollisuutta. Nykyisellään tehdas valmistaa patruunoita etupäässä siviilikäyttöön, mutta Suomen puolustusvoimat on merkittävä yksittäisenä asiakkaana. Suomen puolustusvoimien osuus on noin […]
Sixten Korkman lähestyy taloutta kulttuurin, arvojen ja uskomusten kautta. Hän pohtii miten ne vaikuttavat taloudellisiin toimintatapoihimme ja järjestelmiimme. On mielenkiintoista saada lukea tällaista tekstiä nimenomaan taloustieteilijänä profiloituneen teknokraatin kynästä. Korkman avaa pelin jo kirjan esipuheessa: Kulttuurin tavoin talous ei kuitenkaan ole itseisarvollista, siinä ei ole kyse perimmäisistä tavoitteista. Siksi kulttuuri on taloutta kiinnostavampaa, viime kädessä […]
Tälläkin kirjalla on oma historiansa. Aineistoa alettiin kerätä jo 1930-luvulla mutta kirjoittamiseen saakka ei edetty. Asiaan palattiin 1950-luvulla, mutta vasta vuonna 1970 Yrjö Raevuorelta tilattu satasivuinen käsikirjoitus valmistui. Sitä ei kuitenkin koskaan julkistettu; historioitsijana paikallis- ja yrityshistorioihin keskittynyt Raevuori oli tuolloin jo 80-vuotias. Seuraavan kerran ajatus nostettiin esille vuosituhannen vaihteessa, mutta se kariutui jälleen. Museokeskus […]
1990-luvun lopulla työelämään astuttuani eräs arvostamani pohtija määritteli eri sukupolvien rooleja Suomessa. Meidän 1960-1970 –luvulla syntyneiden rooli on ollut hänen mukaansa Suomen kansainvälistäminen. 1940-luvulla syntyneiden vanhempiemme tehtävä oli Suomen vaurastuttaminen, kaupungistuvan Suomen ja hyvinvointivaltion kehittäminen. Isovanhempiemme kohtalo kiteytyi sodasta selviämiseen ja maamme jälleenrakennukseen. Heidän vanhempiensa suuri tehtävä taas oli ollut Suomen itsenäistymisessä ja kansallisessa eheytymisessä […]
Vanhassa vitsissä erään isännän ovelle ilmestyi hyvä haltija, joka lupasi toteuttaa minkä tahansa toiveen. Toteuttamisessa oli kuitenkin sellainen seuraus, että naapurin isäntä tulisi saamaan saman kaksinkertaisesti. Isäntä pyysi päivän aikaa miettiä. Kun haltija seuraavana päivänä palasi, niin toive kuului: ”Puhkaise minulta toinen silmä”. Tämän vitsin maailmaan sijoittuu taloushistorioitsija Carlo M. Cipollan (1922-2000) lyhyt essee Inhimillisen […]
Vuonna 1779 Tammerkosken rantaan, nimenomaan teollisuuskaupungiksi perustettu, Tampere on suomalaisista kaupungeista se, jonka kohtalot ovat maamme kaupungeista eniten olleet sidoksissa maailmanlaajuiseen talouteen. Puhtaaseen maalaismaisemaan aikoinaan perustettu kaupunki ympäristöineen on 240 vuodessa noussut Suomen toiseksi väekkäimmäksi asutuskeskukseksi pääkaupunkiseudun jälkeen ja Pohjoismaiden suurimmaksi sisämaakaupungiksi. Tampere ja sen kehitys ovat aina monin tavoin olleet kytköksissä globaaliin talouteen. Sen […]
”Suomen ihme” Juhani Koposen ja Sakari Saaritsan toimittaman antologian alaotsikko ”Suomi kehityksen kiinniottajana” välittää suomalaisten historiallisen identiteetin yhden keskeisen myytin: kansamme nousi köyhästä agraariyhteiskunnasta hyvin toimeen tulevaksi urbaaniksi yhteisöksi ennätysajassa. Kasvuvolyymiin, jonka saavuttamiseen britit tarvitsivat yli sata vuotta ja Keski-Euroopan valtiot yleensä puoli vuosisataa, suomalaiset pääsivät toisen maailmansodan jälkeen yhdessä sukupolvessa. ”Suomen ihmettä” kuvaa 1950-luvulta 1980-luvulle […]
Kirjan nimi on mukaelma John Steinbeckin romaanista Hiiriä ja ihmisiä. Esipuheessa taaksepäin katsomista perustellaan sillä, ettei ilman historiaa ja sen ymmärtämistä ole tulevaisuuttakaan. Nykyinen Wärtsilä on jotakin aivan muuta kuin 50 vuoden takainen yhtiö. ”Vanhalla” Wärtsilällä oli toimipisteitä hajallaan ympäri maata. Laivanrakennuksen kotipesät olivat Helsingissä Hietalahden telakka, sekä Turussa Aurajoen rannalla toiminut keskittymä, jonka muodostivat […]
Demokratia utopiana & sen vastavoimat tarjoaa aikalaisdiagnostisen ja voimakkaasti kantaa ottavan katsauksen demokratian nykyisiin kipukohtiin. Samalla kirja on myös toiveikas. Vaikka tällä hetkellä demokratiaa uhkaisikin näivettyminen, on myös toivoa paremmasta. Demokratia voidaan löytää uudelleen. Demokratiaa voidaan Teppo Eskelisen mukaan ajatella joko yksilöiden tasa-arvoon ja yhtäläisiin vaikutusmahdollisuuksiin perustuvana poliittisena ideaalina tai tiettyihin perusvapauksiin nojaavana yhteiskuntamallina. Liberaalissa […]
Nimensä teos on saanut Zachris Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittaman isänmaallisen runon, ”Kesäpäivä Kangasalla”, mukaan. Runon ja siitä sävelletyn laulun luonnonläheinen isänmaallinen viritys istuu Siltalan mukaan hyvin metsäteollisuuden sinivalkoiseen omakuvaan. Siltala kuvaa itsenäisen Suomen metsäteollisuuden väkevää poliittista vaikutusvaltaa, jota kuitenkin ovat menestyksellä suitsineet toimiva demokratia ja vahvat instituutiot sekä maaseudun ja työväen vastavoimat. Metsäteollisuuden avulla Suomi […]
Vapauden mahdollistamaa globaalin talouden voittokulkua teknologisine innovaatioineen sekä valtioiden ja maanosien välisen kaupan volyymin kasvuineen pidetään usein siunauksena, joka on nostanut miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa köyhyydestä, lisännyt heidän elinikäänsä, kohentanut heidän terveyttään ja parantanut heidän koulutustasoaan. Tunnetun hollantilais-amerikkalaisen sosiologi Saskia Sassenin teos Karkottamisen logiikka kertoo tämän tarinan toisen, brutaalimman puolen. Erilaisia tilastoaineistoja hyödyntäen Sassen väittää, […]
Pekka Nevalaisen teoksen alkuosassa pääpaino on Itä-Karjalasta lähtöisin olleiden yrittäjien kaupallisissa aktiviteeteissa 1800-luvun suomalaisella maaseudulla. Kulkukaupan ja vähittäiskaupan yleisten kehityslinjojen esittelyn ohella esiin nostetaan myös yksittäisten kauppamiesten, ”laukkureiden” tai ”laukkuryssien”, tarinat ja tätä kautta tuodaan lisäväriä maaseudun kaupallisten olojen muutoksen kuvaukselle. Kulkukaupan verkostot Kirjoittaja esittelee eri puolilta Itä-Karjalaa kulkukaupalle lähteneitä ja kertoo Aunuksen ja Vienan […]
Elina Lepomäen Vapauden voitto on poliitikon kirjoittamaksi kirjaksi varsin pitkä, noin 700 sivun mittainen. Pituus ei kuitenkaan häiritse, sillä sisältö on pääosin mielenkiintoista luettavaa, vaikkei kirjoittajan ajatusmaailmaa jakaisikaan. Kirja muodostaa selkeästi argumentoidun kokonaisuuden, jossa Lepomäki käy läpi lukuisia eri aihealueita. Huomiota saavat niin työmarkkinat, koulutuspolitiikka, korkeakoulut, sosiaaliturva kuin ulkopolitiikkakin. Kirja alkaa lyhyellä elämänkerrallisella osiolla, mutta […]
Miikka Voutilainen on tutkinut talouskasvuun, elintasoon ja väestöhistoriaan liittyviä kysymyksiä. Hänen Suomen 1860-luvun nälkävuosia koskeva väitöskirjansa Poverty, Inequality and the Finnish 1860s Famine tarkastettiin vuonna 2016 Jyväskylän yliopistossa. Uudessa teoksessaan Nälän vuodet: Nälänhätien historia hän käsittelee laajoja ja yleisiä ruokakriisien tekijöitä ensi sijassa Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa. Hän huomioi myös eri tapausten vaihtelevia ominaispiirteitä. Hän […]
Poliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa on viime vuodet etsitty vilkkaasti keinoja, joilla Suomen talous saataisiin nousuun ja samalla hyvinvointivaltion rahoituspohja turvattua. Keinoja on etsitty kilpailukykysopimuksen myötä esimerkiksi työajan pidentämisestä ja työn tuottavuuden tehostamisesta. Vaikka yksimielisyyttä ei ole aina siitä, ovatko nämä käypiä välineitä talouskasvun vauhdittamiseksi, harvoin kuitenkaan kyseenalaistetaan itse talouskasvun mielekkyyttä. Etenkin hyvinvointivaltion säilymisen kannalta talouskasvun […]
Teos ei edes yritä kattaa valtion liiketoiminnan koko skaalaa, vaan sijoittuu kirjoittajan omille vahvuusalueille, Enso-Gutzeitin, Outokummun, Nesteen sekä näiden yritysten pankkisuhteiden maailmaan. Rajaus on ymmärrettävä, sillä kaiken kaikkiaan valtionyhtiöitä on kymmenittäin ja historia tuntee jos jonkinnäköistä toimintamuotoa ja päämäärää. Lukijan kannalta voi siis pitää helpotuksena, että kirjoittaja on puristanut sanomansa pokkarimaiseen, helposti luettavaan, ajoittain hyvin […]
Arvostelu
Alkoholi on ollut kautta aikojen läsnä suomalaisessa kulttuurissa. Käyttäjien mielestä sitä on ollut yleensä liian vähän ja vastustajien mielestä liikaa, harvoin kenenkään mielestä sopivasti. Se on jäsentänyt suomalaista kulttuuria keskeisellä tavalla, kun maallinen ja kirkollinen esivalta ovat pyrkineet kitkemään juoppoutta alamaisista – toistaiseksi siinä onnistumatta. Viinan ilojen ja kirojen ohella suomalaisia ovat kiinnostaneet myös kännistä […]
Risto E. J. Penttilä muistetaan yhä kirjasestaan ”Ultimatum Isänmaalle”, joka keväällä 1994 innoitti Elisabeth Rehnin niukkaan tappioon päättyneen presidentinkampanjan masentamia oikeistoliberaaleja perustamaan ”nuorsuomalaisen” keskusteluryhmän ja sittemmin puolueen. Kyse oli pehmeäkantisesta pamfletista, jossa Penttilä ja kaksi muuta kirjoittajaa raikastutti poliittista ilmapiiriä yksinkertaisilla totuuksilla ja idealismilla. Penttilän uusin kirja tavoittelee samaa, mutta on tällä välin selvästikin keski-ikäistynyt. […]