Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvityksen mukaan suomalainen historian opetus antaa liian vähän tilaa vähemmistöille osana suomalaista yhteiskuntaa. Raportissa tuodaan myös esille harhakäsitys Suomen viattomuudesta kolonialismiin.
Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvitys perustuu keväällä 2018 tehtyyn kyselyyn jossa kerättiin tietoa historian opetuksesta suomalaisilla historianlaitoksilla.
Selvityksen tavoitteena oli selvittää miten kolonialismin kysymyksiä opetetaan historian laitoksilla suomalaisissa yliopistoissa. Kyselyssä kiinnitettiin huomioita erityisesti siihen, kuinka laajasti kolonialismin teemat kuuluvat tutkintovaatimuksiin ja pakollisiin suorituksiin ja käsitelläänkö kolonialismia osana Suomen historiaa vaiko siitä erillisenä kehityskulkuna. Siinä tarkasteltiin myös sitä kuinka paljon opetuksessa käsitellään suomalaisten vähemmistöjen historiaa.
Selvityksen tekijöiden mukaan Suomessa on tilaa monipuolisemmalle historiakertomukselle. Vähemmistöjen asemaa tulisi käsitellä myös virallisissa yhteyksissä, silloinkin kun se ei nykyvalossa näytä kunniakkaalta tai oikeudenmukaiselta. Samalla on voitava kyseenalaistaa yksipuolista ja ulossulkevaa kuvaa suomalaisuudesta. Kansainvälistyvässä maailmassa on yhä vähemmän perusteltua esittää Suomi historiankirjoituksessa irrallaan muusta maailmasta.
Kenen historia? Emma Hakala, Iina Hakola, Jenni Laakso (toim.)
https://www.historianswithoutborders.fi/wp-content/uploads/2018/10/HWB_Kenen-historia.pdf
On erittäin mielenkiintoista että tätä asiaa on alettu käsitellä; muistan omasta lapsuudestani että Suomen historia esiteltiin aika puhtoisena, eritoten mainiten ettei Suomella ollut esim. mitään tekemistä orjakaupan kanssa, eikä Suomesta lähetetty juutalaisia edes saksalaisten painostuksesta keskitysleireille, toisin kuin Ruotsista. Sittemmin olen valitettavasti saanut tietää ettei kumpikaan väite pidä paikkaansa. Onkin tervehdyttävää huomata, kuinka globalisaatio on ollut olemassa jo ennen modernia aikakautta. Globalisaatio, ja keskinäiset riippuvuussuhteet valtioiden ja niiden autonomisten alueiden välillä ovat aina olleet olemassa. NIinpä Suomi on lähettänyt juutalaisia keskitysleireille, ja ollut epäsuorasti hyötymässä myös orjakaupasta, sillä esim. Finlaysonin puuvillatehtaiden puuvilla tuli orjatyövoimaa käyttäneistä USA:n etelävaltioista, ja sinne myös myytiin Suomessa valmistettua tervaa kolonialismin aikaan.
Ehkäpä historianopetuksessa tulisikin jatkossa käyttää vertailumenetelmiä, sillä suomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kokemushistoria voi olla samankaltainen; mietitään esimerkiksi Suomen sisällissotaa ja Somalian alueella käytyjä sisällissotia, jotka ovat johtaneet jopa useamman Somalian nimeä käyttävän valtion syntymiseen (Somalia, Somalimaa). Globalisaation ja ihmisryhmien siirtymisen kiihtyessä, voi yhteinen historiakokemus, ja muiden kokemusten ymmärtäminen, lähteä siitä, että historianopetuksessa etsitään se piste historiassa, jossa toisen ihmisryhmän / etnisen väestöryhmän / kieliryhmän kokemuksen pystyy hahmottamaan, ymmärtämään ja jakamaan.
Alex Snellman kommentoi Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvitystä Historiallisen Aikakauskirjan Agricolafoorumilla:
Alex Snellman: Hyvä tarkoitus, epämääräiset käsitteet tarkkuutta kolonialismin ja vähemmistöjen tutkimukseen
”Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys julkaisi 24. lokakuuta 2018 raportin Kenen historia? Raportti monipuolisen historiantutkimuksen, -opetuksen ja vuoropuhelun tilasta ja haasteista Suomessa. Sen laaja-alainen otsikko ei vastaa sisältöä, joka koostuu yliopistojen historia-aineille suunnatusta kyselystä, joka tarkastelee kolonialismin ja vähemmistöjen historian opettamista yliopistoissa, sekä joidenkin vähemmistöryhmien edustajien kommenteista, jotka käsittelevät samaa teemaa erityisesti kouluissa. Tarkkanäköinen blogisti Kaisa Kyläkoski kiinnitti raportin kohdalla huomiota siihen, kuinka kolonialismin ja suomalaisten vähemmistöjen yhdistäminen tuntuu ristiriitaiselta. Raportin luettuani minun on helppo jakaa tämä näkemys. Hyvää pyrkimystä kolonialismin kriittiseen tarkasteluun ja vähemmistöjen tuomiseen osaksi suomalaista historiatietoisuutta ei kannata pilata huolimattomuudella.” lue koko kommentti: https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=6855&start=75#p43200