Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
27.8.1997 | Lauri Kemppinen
Viime vuoden loppupuolella (9.11.96) väitelleen Minna Harjulan väitöskirja on aihepiiriltään ja materiaaliltaan hyvin kiinnostava. Tutkimus käsittelee vammaisuuden tulkintoja suomalaisessa huoltokeskustelussa 1800-luvun lopulta 1930-lopulle.
20.8.1997 | Anu Lahtinen
Antiikin tutkimukseen ja naishistoriaan perehtynyt Päivi Setälä on siirtynyt hiukan myöhäisempään aikaan ja kirjoittanut yleistajuisen teoksen keskiajan naisen elämästä. Keskiaika ja nais- tai genderhistoria ovat parhaillaan sangen suosittuja erikseen ja yhdessä, ja aiheista on viime aikoina voitu lukea myös suomen kielellä joitakin laadukkaita ja kiinnostavia teoksia.
18.8.1997 | Jaakko Suominen
Sähköiho on historiaa ja nykypäivää luotaava artikkelikokoelman muodossa julkaistu mediakulttuuripuheenvuoro. Kirjan takakansitekstin mukaan teoksessa "kyseenalaistetaan mediakulttuurin tulkintoihin liittyviä "myyttejä" ja itsestäänselvyyksiä sekä halutaan tuoda uusia aineksia käytävään keskusteluun."
18.8.1997 | Mikko Ketola
Eversti Matti Lukkari toimi 1993-1994 Viron poliittisen ja sotilaallisen johdon sotilaallisena avustajana. Tehtävässään hänellä oli mahdollisuus keskustella virolaisten vaikuttajien kanssa ja päästä hiukan näkemään sisäpuolelta virolaisen politiikan kiemuroita. Lukkari innostui Virosta ja virolaisista niin paljon, että halusi kirjoittaa kirjan, jossa yhdistyisivät hänen omat kokemuksensa sekä hänen kuulemansa ja lukemansa. Omien sanojensa mukaan Lukkari on kirjoittanut "historiallisiin tapahtumiin sidotun mielipidekirjan". Päälähteekseen hän ilmoittaa "keskeisten vaikuttajien haastattelut".
9.7.1997 | Reijo Valta
Tapio Berghomin väitöskirjaa lukiessa nousee näin kesäkuumalla mieleen amerikkalaisen filosofi RORTYn teoria neroudesta. Rortyn mukaan ihminen on sosiaalinen eläin ja omien sekä yhteiskunnan antamien sosiaalisten verkostojen orja. Ainoa 'nerous' jota ihmisessä voi olla on se, että hän omalla toiminnallaan pystyy muuttamaan sosiaalisten verkkojen kutoutumisen. Eli luo uusia annalistisen historiakäsityksen mukaisia lyhytkestoisia rakenteita.
8.7.1997 | Timo Toivonen
Kyseessä on poikkeuksellisen mielenkiintoisen elämän eläneen henkilön muistelmateos. Nordström oli jääkäri, heimosoturi, laivanvarustaja, yksi lapuanliikkeen ja IKL:n taustahahmoista ja rahoittajista, sotiemme asehankkija, vallatun Itä-Karjalan sotilashallinnon tarkastaja ja sotien jälkeinen maanpakolainen ynnä muuta. Teos koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen on lapsille ja lapsenlapsille tarkoitettu varsinainen muistelmaosa, ja toinen on saatesanojen mukaan julkaistuksi tarkoitettu käsikirjoitus Maailmansota suomalaisesta näkökulmasta.
8.7.1997 | Jaakko Suominen
Rautateihin - aina niiden rakentamisesta käyttöön - on liittynyt monenlaisia intohimoja, jotka vaikuttavat yksilötasolta aina laajempiin linjauksiin. Rautateiden rakentamisen takana olevaa ajatusmaailmaa, eräänlaista teknologista katselutapaa, purkaa yhdestä näkökulmasta Alpo Juntunen teoksessaan Valta ja rautatiet. Kirjassa kuvataan Luoteis-Venäjän rautatielinjausten syntyä 1890-luvulta toiseen maailmansotaan lähinnä poliittisesta perspektiivistä. Teoksessa osoitetaan rakennussuunnitelmien taustalla oleva jatkumo, joka ilmenee pitkälti yhtenevinä tavoitteina tsaarinajalta vallankumouksen jälkeiseen kehitykseen.
27.6.1997 | Timo Toivonen
Tämä kirja perustuu pääosin muisteluihin, joissa kuvataan talvisotaa eri rintamalohkoilla ja myös talvisotaan liittyneitä asioita, kuten sotavankeutta sekä vallatun Karjalan ja Hangon asuttamista. Myös aikalaisdokumentteja -lehtikirjoituksia ja hallinnollisia asiakirjoja - on käytetty hyväksi. Useimmat muistelmista ja dokumenteista venyttävät varmaan totuutta äärimmilleen, mutta näkyypä niistä ainakin se, mitä piti tehdä. Kirjaa lukiessa tulee joskus mieleen, että kun talvisodasta ei vanhassa Neuvostoliitossa saanut puhua kuin suu supussa, niin nyt kun saa puhua, niin puhutaan myös.
24.6.1997 | Riitta Pyykkö
Suomentaja ja kustantaja Risto Lehmusoksa on kiinnostunut virallisen tiedon takana piilevästä inhimillisestä todellisuudesta. Hän pyrkii kirjassaan piirtämään henkilökuvan kolmesta itäisen naapurimaamme johtajasta, Leninistä, Stalinista ja Gorbatshovista. Näiden henkilökuvien väleihin on sijoitettu hänen omia matkakokemuksiaan, jotka tekevät kirjasta myös eräänlaisen matkakertomuksen. Niin niitä kuin henkilökuviakin lukiessa omat kokemukset neuvostoajan pyhiinvaelluksista tulevat elävästi mieleen.
23.6.1997 | Riitta Pyykkö
Kun venäläisyyden tutkija näkee kirjan nimenä ilmauksen "venäläinen rationaalisuus", ei teokseen voi olla tarttumatta. Onko semmoistakin? Kasarmien suunnittelukäytännössä ainakin oli. Sirpa Hailan tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää arkkitehtuurin ja yhteiskunnan välisiä suhteita.
17.6.1997 | Timo Toivonen
Kvalitatiiviset analyysitavat ovat nousseet opiskelijoiden suureen suosioon viime vuosina. Itse asiassa kvantitatiiviset analyysit ovat jo sosiologiankin opinnäytetöissä suorastaan harvinaisia. Siksi kvalitatiiviseen analyysiin liittyvät oppikirjat ovat tervetulleita.
10.6.1997 | Timo Toivonen
Osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan 1950-luvulla elänyt ja tuota vuosikymmentä hieman myöhemmin tutkinut lukija ottaa tämän kirjan käteensä poikkeuksellisen herkällä otteella. Jo kansikuva (Esa Pakarinen frakkiherrana ja tukkijätkänä) ja takakannnen kuva (Repe Helismaa ja Pentti Saarikoski saman sateenvarjon alla) houkuttelevat lukemaan. Kirja siis kertoo nimensä mukaisesti pääosin Suomen 1950-luvusta. Kuitenkin jotkut artikkelit kertovat pääasiassa 1940-luvusta kuten Jari Sedergrenin elokuvasensuurista kertova yksityiskohtainen artikkeli.