Kolmisenkymmentä vuotta sitten kirjoista piti ottaa satojen painokset, kovat kannet ja värikuvat moninkertaistivat hintaa, eivätkä historioitsijat arvostaneet sukututkijoita ainakaan ääneen. Sen jälkeen paljon on muuttunut ja muistelmat, sukukirjat ym. omakustanteet ovat osoittautuneet niin arvokkaiksi lähteiksi, ettei niitä enää kannata ylenkatsoa. Esimerkiksi kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksessa yksittäiset kertomukset tarkentavat yleiskuvaa ja selvittävät käytäntöjä, jotka eivät aina noudattaneet […]
Suomen tataareilla on ollut jo sadan vuoden ajan vilkasta kulttuuriharrastusta: kirjallisuutta, musiikkia, teatteria, kesäleirejä ja ruokajuhlia. Tätä harrastusta piristi vastaitsenäistyneen Suomen poliitikkojen mielenkiinto Venäjän kansallisia vähemmistöjä kohtaan ja oman identiteetin etsiminen. Osa tataareista halusi muistella kotiseutujaan, Volgan varren kyliä, mutta osa suuntautui Turkkiin ja innostui sen kulttuurillisesta modernisoitumisesta. Suomen tataarit jakautuivat sen mukaan, miten äidinkieltä […]
Metatasolla tarkkailtuna teos on niinikään moitteeton esitys. Vaikka Marko Juntunen esittää paikoin painavaakin suomalaisen maahanmuuttotutkimuksen ja kotiuttamispalvelujen kritiikkiä, on kritiikin kärki yleensä intentioiltaan rakentavaa ja ihmisiä yhdistämään pyrkivää epäkohtien havainnointia, ei halpoja viholliskuvia rakentavaa yhteiskunnallista hajottamistyötä. Kaikenlainen julkaisuaikansa populistinen kiihkoilu tuntuisi kiertävän teoksen kaukaa. Varissuo sinällään on tutkijalle mielenkiintoinen tutkimuskohde. Tutkimusajankohdasta riippuen 30-40% noin 10 […]
Pysyvästi vieraana -teosta voisi luonnehtia jopa romaaninomaiseksi lukukokemukseksi. Donatella Di Cesaren yli 300-sivuinen opus, jonka Tapani Kilpeläinen on suomentanut, sisältää vain neljä varsinaista lukua, jotka on nimetty lähes runollisella tavalla: Siirtolaiset ja valtio, Onko vieraanvaraisuus loppu?, Pysyvästi vieraana ja Yhteiselo kolmannella vuosituhannella. Luvut itsessään pitävät sisällään lukuisia alaotsikoita, mikä helpottaa ja rytmittää lukemista. Vaikka teoksessa […]
Koneen Säätiön 25 000 euron suuruisen Vuoden Tiedekynä -palkinnon saa tänä vuonna dosentti Anna-Maria Tapaninen artikkelillaan Rajalla laboratoriossa: iän arviointia, iän määrittämistä ja ikämääräyksiä. Artikkeli käsittelee iän määrittämistä tilanteissa, joissa turvapaikkaa hakevilta nuorilta puuttuvat luotettavina pidetyt asiakirjat.
2010-luvun mediakulttuuri tulkitaan teoksessa tunnepainotteiseksi siten, että niin sanotun tunnetalouden merkitys on kasvanut mediateollisuuden sisällä. Samalla sosiaalisen median nousu on tuonut muuntuneeseen kulttuuriin uusia arvoasetelmia ja käytäntöjä. Tätä kautta ovat mahdollistuneet paitsi erilaiset ääriryhmäilmiöt sosiaalisessa mediassa operoivan ”valemedian” muodossa mutta myös ”medioituneen solidaarisuuden” osoitukset hyväntekeväisyyskampanjoiden voimin vakiintuneemmissa massatiedotusvälineissä. Medioituneet solidaarisuuskampanjat eivät sinällään ole uusi keksintö. […]
Suomen suurin kielivähemmistö, venäjänkieliset, kotoutuu hyvin, vaikka erityisesti menneinä vuosina suomalainen media tiedotti pääosin ongelmista ja konflikteista. Ovatko venäjänkieliset sitten jo nyt tai lähitulevaisuudessa ”Huomisen suomalaisia”, kuten uutuuskirjan alaotsikko kertoo – se on kokonaan toinen asia. Suomessa oli vuoden 2015 lopussa noin 72 500 venäjänkielistä. Loppuvuodesta 2017 heidän lukumääränsä on arviolta noin 75 000. Heistä puolet […]
Slovenialaisen filosofijulkkis Slavoj Žižekin tuore teos osuu kotimaisessa pakolaiskeskustelussa hyvään rakoon. Akuutein kriisitunnelma on laantunut, mutta samalla on lisääntynyt yleinen ymmärrys siitä, että globaalin pakolaisuuden ja siirtolaisuuden kasvu ennennäkemättömiin mittasuhteisiin on tekemässä laillisen ja lainsuojattoman maahanmuuton kasvusta pysyvän ilmiön myös Suomessa. Innon kustantamassa ja Miika Luodon suomentamassa pamfletissa Uusi luokkataistelu: Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt […]
Arvostelu
Nimensä mukaisesti arvioitava kirja keskittyy tarkastelemaan perheenyhdistämistä 2000-luvun alun Suomessa. Se tarjoaa tutkittua perustietoa aiheesta ja on selkeästi suunnattu myös akateemista tiedeyhteisöä laajemmalle yleisölle, poliitikoille ja eri kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Kirjoittajat ovat perheenyhdistämiseen ja siirtolaisuuteen perehtyneitä akateemisia asiantuntijoita antropologian, etnologian, sosiologian, politiikan tutkimuksen, poliittisen historian ja maantieteen, uskontotieteen sekä viestinnän tutkimuksen tieteenaloilta. Useimmissa kirjan artikkeleissa perheenyhdistämistä tarkastellaan […]
Kun 1970-luvulla kiinnostuin politiikasta, asiaan kuuluivat pamfletit. Myös keskustelu EU-jäsenyydestä näkyi 1990-luvulla ohuina suorasukaisina kirjasina, enimmäkseen vastavirtaan. Ei ehkä pitäisi yllättyä siitä, että elämme jälleen viriävän pamflettikirjallisuuden aikana. Aiheena on nyt tuore ”siirtolaiskriisi”, jonka nimi ottaa jo kantaa itse asiaan. Kustantajana esiintyvä ajatuspaja ”Suomen Perusta” paljastaa sekin puoluetaustan. Onkin jo korkea aika, että perussuomalaiset esittäisivät […]
Kun kulttuurintutkija kirjoittaa blogissaan: ”Toisaalta tulla Leitzingerin lyttäämäksi on arvo sinänsä, sitä tässä itsekin odottelen.” (1.1.2015), niin tokihan velvollisuuteni on ryhtyä toimeen. Häpeäkseni joudun kuitenkin tunnustamaan, että Katja Bloigun kirjan lukeminen kesti vuoden, eikä se suinkaan johtunut pelkästään kirjan alun raskaasta tietosisällöstä. Tänä aikana kirja ehti saada odottamatonta historiallista arvoa, sillä niin nopeasti ulkomaalaispoliittinen keskustelu […]
Suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa ilmenee joskus yllättäviä piirteitä. Maahanmuutosta puhutaan jyrkän polarisoitunein äänenpainoin ja mikä yllättävintä, maahanmuuton vastustajat ja voimakkaimmat tukijat (useimmiten keskusteluissa viitattaneen ns. vapaaseen maahanmuuttoon, uusiin siirtolaisryhmiin ja asiaan liitettyyn kulttuuriseen muutospaineeseen) näyttäisivät puhuvan yhteisillä termeillä, joskin päinvastaisista näkökulmista, omaa argumentaatiotaan vahvistaakseen. Tällöin kyseeseen tulevat suomalaisuus, suomalaisuuden oletettu sulkeutuneisuus ja nykyisen globalisaatiovaiheen oletettu historiallinen ainutkertaisuus. […]
Suomessa jo vuosikymmeniä jatkunut Viron historian harrastus on mielenkiintoinen ilmiö, joka ei näytä juuri synnyttäneen vastaavaa liikehdintää lahden eteläpuolella. Seppo Zetterberg on tämän tutkimusperinteen tunnetuimpia edustajia. Hänen luetuin teoksensa lienee kahdeksan vuotta sitten ilmestynyt laaja ja kiitelty Viron historian yleisesitys, joka on käännetty myös viroksi – monien muiden Zetterbergin tutkimusten tapaan. Nyt käsillä oleva tutkimus […]
Kuten teoksen esipuheessa tuodaan esiin, Finns in the United Stateson ensimmäinen amerikansuomalaisten historian englanninkielinen yleisesitys yli viiteenkymmeneen vuoteen. Edellinen suomalaissiirtolaisten vaiheet yksien kansien väliin koonnut englanninkielinen teos oli A. William Hoglundin Finnish Immigrants in America vuodelta 1960. Suomeksikaan ei kokoavaa opusta ole Amerikan-siirtolaisuudesta hetkeen laadittu. Reino Keron Suureen länteen (1996) ja Suomalaisina Pohjois-Amerikassa (1997) -teoksien […]
Arvostelu
Kustantamo Vastapaino ja suomentaja Erkki Vainikkala ovat tarttuneet etnisyystutkimusta ja -keskustelua ravistaneen sosiologi Rogers Brubakerin teksteihin, eli kirjaan Ethnicity without groups (2004) ja kahteen kirjaa tuoreempaan artikkeliin, joilla on tekijän aloitteesta korvattu originaalin kaksi lukua. Eroon lokeroinnista Esipuheen kirjoittajat, suomentaja sekä Petri Ruuska ja Jarno Valkonen perustelevat kirjan suomentamista: ”Nyt kysytään, millä tavoin tieteet itse […]
Maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa ääripäät eivät kohtaa eivätkä pääse hedelmälliseen vuorovaikutukseen. Jussi Förbom ei edes yritä eritellä osapuolten asenteita tai etsiä uutta, objektiivista näkökulmaa Maahanmuuttovirastoon, vaan valitsee puolensa jo alkuesseessään: ”Virasto nähdään vallantäyteisenä, itseriittoisena, koskemattomana, oman viranomaismandaattinsa ylittävänä, omavaltaisena ja jopa epäinhimillisenä. Kaiken tämän aistin jo kauan ennen kuin tähän kirjaan ryhdyin.” (s. 23) Kun kirjoittaja aloittaa […]
Arvostelu
Kymmenet tuhannet ihmiset lähtevät vuosittain Afganistanista, Irakista ja Iranista etsimään parempia elinolosuhteita. Ilmiö on sukupolvia vanha näillä sekasortoisilla alueilla. Suuri osa ihmisistä suuntaa lähialueille, kuten rikkaimpiin arabimaihin työllistyäkseen esimerkiksi rakennus- tai kodinhoitoalalle. Osa taas on päätynyt taittamaan usein vaativan, vaarallisen ja pitkän matkan Eurooppaan. Shahram Khosravi, joka toimii nykyisin sosiaaliantropologian lehtorina Tukholman yliopistossa, oli vuonna […]
Arvostelu
Kolmen kokeneen tutkijan – Tuomas Martikaisen, Pasi Saukkosen ja Minna Säävälän – toimittama kirja on erinomaisen huoliteltua suomenkieltä, mistä kiitoksen ansaitsevat Anna Niilekselä, Sanni Tengvall ja nimeltä mainitsemattomat Tampereen yliopiston opiskelijat. Se on myös kiitettävän loogisesti etenevä kokonaisuus, vaikka 15 luvusta useimmilla on vähintään kaksi (jopa neljä) kirjoittajaa. Kirjoitustyöhön ovat osallistuneet kolmikon lisäksi Matti Saari, […]
Katsellessani kirjaa nimeltään Erilaisuuksien Suomi nousi mieleeni kohtaus elokuvasta Brianin elämä, jossa päähenkilö pitää puhetta väkijoukolle ja yrittää tolkuttaa, että kaikki ihmiset ovat erilaisia – väkijoukko toistaa kuorossa samat sanat, minkä jälkeen yksi vielä erilaisempi kiistää olevansa erilainen. Olisiko tämäkin kirja tavanomaista suvaitsevaisuuden ylistystä? Ilokseni jouduin pettymään, sillä Pasi Saukkonen pohtii aihetta kattavasti, eri näkökulmista, […]
Arvostelu
Kiintiöpakolaisena maaliskuussa 1999 Suomeen tullut iraninkurdi Aziz Sheikhani on painattanut omakustanteena Virossa kirjasen, jota arvosteltaessa on luovuttava kielellisestä kriittisyydestä, sillä Sheikhanin suomenkieli on vielä tasoltaan varsin vaihtelevaa – välillä häkellyttävänkin puhdasta, mutta joskus yllättävissä kohdissa vierasperäisyys paljastuu ja oikolukijoilta olisi vaadittu huomattavasti ammatillisempaa otetta. Sheikhanin suomenkieli on kuitenkin kehittynyt hänen ensimmäisestä kirjastaan ”Kurdisissi” (2004) ja Suomessa […]