Kahden rintaman välissä – Upseerit kylmässä sodassa -kirjan kirjoittajia voi hyvällä syyllä kutsua kylmän sodan veteraaneiksi: jo heidän opiskeluaikaansa eli Kadettikoulun vuosiin 1961–1963 osuivat niin Berliinin muurin rakentaminen kuin Kuuban kriisi, jonka katsotaan vieneen maailman suurvaltojen välisen ydinsodan partaalle. Upseerivalan vannottuaan miehet sijoittuivat työhön Puolustusvoimiin ja Rajavartiolaitokseen; kylmä sota jatkui viime vuosisadan viimeiselle kymmenelle asti […]
Pekka Turunen on historiapuolen tohtorismies, joka yliopistouransa jälkeen (lomassa?) työskentelee tutkijana Maavoimien esikunnassa ja tutkii toimialansa kehitystä. Kylmää rauhaa. Kekkonen, sotilastiedustelu ja Tšekkoslovakian miehitys -teosta varten hänellä on ollut tutkimusvapaata, joten virkatyöstä nyt ei ole kysymys. Turusella on kirjoittajameriittejä mm. kaukopartio- ja tiedustelusektorilta. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto oli miehittänyt käytännössä kaikki Euroopassa saavuttamansa alueet. Vuonna […]
Naiset ovat toimineet vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa koko Suomen itsenäisyyden ajan. Varhaisista naisjärjestöistä suurin, vuonna 1921 perustettu Lotta Svärd, keräsi riveihinsä parhaimmillaan lähes 250 000 naista. Sotilaskotiliitto, joka sai alkunsa 1918, on huomattavasti pienempi (nykyisin noin 5000 jäsentä), mutta se sai jatkaa toimintaansa silloin, kun lottajärjestö lakkautettiin eli syksyllä 1944. Sodanjälkeisinä vuosikymmeninä eivät naiset juuri osallistuneet maanpuolustustehtäviin, […]
Samalla kun puolustusministeriön HX-hanke ja Suomen uuden monitoimihävittäjän tilaaminen lähestyvät ratkaisevia hetkiä on avartavaa luoda katsaus aikakauteen, jolloin luotiin askelmerkkejä nykyaikaisen ilmasodankäynnin organisointiin ja uskottavaan ilmatilan turvaamiseen maassamme. Keskellä heinäkuun helteisiä päiviä Ilmailumuseo tuo avoimeen käyttöön Finna-hakupalveluun noin 500 kuvaa keskeltä kylmää sotaa ajalta, jolloin ilmasodankäynnin luonne muuttui toisen maailmansodan jälkeen ja jälleenrakennuksen keskellä ollut Suomi yritti pysyä kehityksen perässä. Vuodesta 1945 aina 1970-luvun alkuun keskittyvät kuvat ovat koonti museon kuva-arkistosta ja peräisin lukuisista eri yksityiskokoelmista, sisältäen myös Ilmailu-lehden ja Valmet Lentokoneteollisuuden kuvia.
Suomessa on lukuisia säätiöitä, jotka tukevat tiedettä, taidetta, tutkimusta ja kulttuuria merkittävillä summilla. Useiden säätiöiden suhde julkisuuteen on kuitenkin hieman pidättyvä: apurahajaoista saatetaan tehdä mediatiedote, mutta toimintaa ei avata yleisön nähtäväksi sen enempää. Poikkeuksia toki on: säätiöistä ja niiden perustajista on julkaistu historiikkeja tai laajempiakin teoksia, ja nykyisin säätiöllä saattaa olla myös nettisivusto, josta selviävät […]
Vuosi lähenee loppuaan, joten on sopiva aika tarkastella myös Agricola-verkon vuotta 2020. Sotahistoria kiinnostaa vuodesta toiseen, mikä näkyy esimerkiksi kirjakauppojen historiaosastoilla. Myös Agricolan vuoteen 2020 on mahtunut paljon sotahistoriaan liittyvää sisältöä.
Talvella 1942 kaukopartio-osastot olivat yhdessä muiden kanssa tehneet menestyksekkään tuhoamisiskun Petrovski Jamin huoltotukikohtaan Uikujärvellä. Seuraavina vuosina oli pyritty isoilla partioilla sekä yhtymien joukoilla iskemään muihinkin huolto- ja sotilastukikohtiin. Tämän toiminnan rinnalla toteutettiin kaukopartio-osastojen ja sittemmin Erillinen Pataljoona 4:n (ErP 4) kaukotiedustelua eli näkymätöntä tietojen hankintaa, joka täydensi radiotiedustelun, lentotiedustelun ja sotavankikuulustelun rakentamaa kuvaa vastustajasta. Pekka […]
Jaakko Puuperän toimittamalle teokselle on antanut taloudellisen tukensa ja sisällöllisen panoksensa Jääkärisäätiö, jonka tavoitteena on ylläpitää jääkärien perintöä ja muistoa. Kirjan kirjoittajat ovat niin Jääkärisäätiön ja Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen aktiiveja, jääkäriliikkeen historiaa harrastavia tahoja, Puolustusvoimien henkilöstöä kuin akateemisia historiantutkijoita. Yhteensä kirjoittajia on 21, joten kyseessä on suuren kirjoittajajoukon yhteistyön tulos. Useasta eri taustasta tulevasta kirjoittajasta […]
Selasin erään työprojektin yhteydessä naisten asepalveluksesta kertovia lehtileikkeitä vuosilta 1994–1996. Sanomalehtien otsikoissa kuvastui aluksi epäily: erityisesti eduskunnassa taitettiin peistä puolesta ja vastaan. Mielipidetiedustelujen mukaan noin kaksi kolmasosaa naisista hyväksyi naisten asepalveluksen, vajaa kolmasosa vastusti. Viisi sadasta vastaajasta ei ottanut kantaa asiaan. Lopulta lehtijutut olisivat yhtä hyvin voineet kertoa vaikka jääkiekkokullasta, niin täynnä hehkutusta ja ihailua […]
Nyt arvosteltavan teoksen julkaiseminen on merkkitapaus kahdella tavalla: teos on paitsi ensimmäinen suomalaista tykistötaktiikkaa ja sen kehityskulkuja itsenäisyyden aikana käsittelevä kokonaisesitys, myös Maanpuolustuskorkeakoulun rahoittaman, suomalaisen sotataidon historiaa käsittelevän julkaisusarjan ensimmäinen osa. Tällaista sarjaa ei ole aikaisemmin ollut, ja se paikkaakin osaltaan merkittävää aukkoa suomalaisen sotataidon ja sotahistorian tutkimuksessa. Sarjan ensimmäinen teos määrittää usein lukijoiden odotuksia […]
Arvostelu
Ennen viime sotia Suomi hankki kaksi n. 5000 tonnin panssarilaivaa, joitten pääaseistuksena olivat 10 tuuman tykit. Hankinnat sekoittivat vakavasti puolustusbudjetin eikä laivoilla ollut sodissa paljonkaan käyttöä. Syksyllä 1941 Ilmarinen upposi miinaanajon seurauksena Utön eteläpuolella harhautusoperaatiossa, jota saksalaiset olivat pyytäneet ja mitä Neuvostoliitto ei ilmeisesti edes havainnut. Ilmarisen uppoaminen lienee esimerkki siitä, mitä suurvallan ystävyys voi […]
Arvostelu
Vuonna 2014 julkaistiin suomeksi Antero Uiton toimittama Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939. Se sisälsi paljon ainutlaatuista vakoilutietoa rajaseudusta, tieyhteyksistä ja muun muassa Mannerheim-linjasta. Vaikka kuva suomalaisista ja ”lahtarien Suomesta” oli kovin mustavalkoinen, marssiopas osoitti Neuvostoliiton valmistelleen hyökkäystä ja talvisotaa perusteellisesti jo ennen Mainilan laukauksia. Erilaiset ehdotukset aluevaihdoista ja niiden hylkääminen Suomen puolelta olivat vain lopullinen tekosyy […]
Kananen aloittaa Suomen huoltovarmuus –kirjansa tästä historiallisesta taustasta ja etsii huoltovarmuuden juuria. Suomessa puhuttiin sotien välisenä aikana taloudellisesta puolustusvalmiudesta. Tämä vaihe huoltovarmuuden taustasta käsitellään melko pintapuolisesti, jonka jälkeen Kananen siirtyy totaalisen maanpuolustuksen ja sen kolmanteen pilariin, nimittäin taloudelliseen maanpuolustukseen. Päätoimijana on Puolustustaloudellinen suunnittelukunta (PTS). Kylmän sodan varautumisesta mielenkiintoisena esimerkkinä mainittakoon varjo-järjestelmä, jossa jokaisen tärkeän toimialan […]
Arvostelu
Lukijalle suunnatussa esipuheessaan Tim Weiner antaa rohkean lupauksen: ”Tämä CIA:n historia pyrkii osoittamaan, miksi Yhdysvalloilta puuttuu nykyään tiedustelupalvelu, jota se tarvitsee tulevaisuudessa” (s. 17). Nämä sanat on kirjoitettu lähes kymmenen vuotta sitten, vuonna 2007 eli aikana, jolloin Yhdysvalloissa käytiin ankaraa jälkipyykkiä koskien vuoden 2001 terrori-iskuja, Irakin ja Afganistanin sotaretkiä ja ylipäätään keskusteltiin Yhdysvaltojen globaalista asemasta. […]
Raimo Pesosen Nato hampaankolossa on Suomen Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautuvan kirjailijan esseemäinen pamfletti, joka on uusin täydennys suomalaiseen Nato-keskusteluun. Pesosen teos on tyyliltään huomattavan erilainen verrattuna esimerkiksi Markku Salomaan Puhutaan Natosta -teokseen. Jos Salomaa keskittyi käsittelemään Natoa ja Suomen Nato-jäsenyyttä käymällä jopa luettelomaisesti läpi organisaatiota sekä Nato-jäsenyyden piirteitä, tarttuu Pesonen itse suomalaiseen Nato-keskusteluun ja toisaalta nostaa […]
Vuonna 2014 on Suomen lähiympäristö joutunut uuteen tilanteeseen, kun Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt Ukrainan kriisin myötä ja Venäjän katsotaan osallistuneen joko suoraan tai vähintään epäsuorasti Ukrainan levottomuuksien ylläpitoon. Ukrainan kriisi osuu tilanteeseen, jossa Suomen talouden menestymismahdollisuudet ovat kireät ja jossa pitäisi miettiä puolustuspoliittisia suuntaviivoja, joilla mennään pitkälle tulevaisuuteen. Kaiken kaikkiaan aika on sellainen, joka […]
Arvostelu
Syksyllä 2013 saatiin Helsingin Sanomissa seurata Matti Salmisen ja Vesa Karosen kiivasta sanailua liittyen Pentti Haanpäähän. Salminen oli juuri julkaissut Haanpäästä uuden elämäkerran, jossa hän omien sanojensa mukaan kääntää nurin koko kirjailijan “virallisen” historian. Itsetietoinen tyyli ei saanut pitkän linjan Haanpää-tutkija Karosta syttymään (Vesa Karonen: Reportaasi Pentti Haanpäästä jättää teokset sivuosaan, HS, 15.9.2013). Salminen esitti […]
Arvostelu
Johanna Parikka Altenstedt kertoo kirjansa Flóra Bartha Paasonen – vaiettu tarina alussa, että teoksen lähtökohtana oli Flóra Bartha Paasosen yhteydenotto vuonna 2012. Flóra Paasonen oli tyytymätön kahteen Suomessa julkaistuun elämäkertaan puolisostaan Aladár Paasosesta (Martti Turtola: Mannerheimin ristiriitainen upseeri. Eversti Aladár Paasosen elämä ja toiminta, 2012 ja Petri Nevalainen: Marskin tiedustelija. Eversti Aladár Paasosen tarina, 2012) […]
Suojeluskuntajärjestön merkitys sotien välisessä yhteiskunnassa on pitkään ollut varsin vähän käsitelty aihe suomalaisessa historiantutkimuksessa. Lukuisissa poliittisen historian töissä aihepiiriä on vain sivuttu. Viime vuosikymmenet keskeisin reitti järjestön historian pariin on kulkenut entisten Suojeluskuntaupseerien N.V.Hersalon ja Hannes Raikkalan Suojeluskuntain historia-teoksen (I-III, 1955-64) kautta. Nyt tätä merkittävää tutkimuksellista aukkoa on lähtenyt osaltaan paikkamaan Erkki Vasara väitöskirjallaan Suojeluskuntaurheilusta. […]