Historiallisen aikakauskirjan vuoden 2020 toisen numeron teemana on historiatieteen muutos. Aihetta käsittelevät teeman johdantoartikkelissaan Antti Räihä, Petteri Impola ja Anu Koskivirta. Numerossa käsitellään myös Venäjän arkistoja ja niiden tuntemisen merkitystä.
Erkki Vettenniemen teos Suomi terrorin tukikohtana jakautuu kolmeen osaan. Kaksi ensimmäistä ovat kirjan kiinnostavinta antia, kertovathan ne Suomesta käsin toimineen, vähän tunnetun venäläisen vallankumouksellisen terrorin ”kulta-ajasta” (jos moista ilmaisua voi käyttää) vuosina 1905-08, ja sen kukistaneesta Pjotr Stolypinin (1862-1911) terrorisminvastaisesta sodasta. Vuoden 1905 vallankumouksen tultua kukistetuksi kumoukselliset pakenivat Suomeen, jossa venäläisellä poliisilla ei ollut toimintavaltuuksia. […]
Itse asiassa kyseessä on kaksi erillistä teosta, Tarja Lappalaisen Muurmannin suomalaisten nousu ja tuho (sivut 21–210) ja Martti Turtolan Arktista sotaa – Kuolan ja lähialueen sotahistoriaa vuosisatojen saatossa (sivut 211–323). Kirjoituksia yhdistää lyhyt alkuteksti ja molempien tekijöiden erilliset ”kiitoskirjoitukset” sekä lyhyt yhteinen johdanto. Muulla tavalla näitä tekstejä ei ole kytketty yhteen. Myytti nälkäpakolaisuudesta Ihmeen syvällä […]
Ehdin lukea Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen kirjaa Villi itä. Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros kolmanneksen ennen kuin tajusin, mikä tekstissä oli niin tuttua: kirjoittajat olivat tavoittaneet ruotsalaisen Peter Englundin verrattoman tyylin kertoa sodasta, ei sotahistoriaa vaan sodan ja siinä mukana olleiden ihmisten historiaa. Tekijöiden suuri oivallus on ollut rinnastaa Suomen heimosotien vapaaehtoiset ensimmäisen maailmansodan […]
Arvo Tuomisen uusi tietokirja Vladimir Putin. Koko tarina on toisenlainen elämäkerta, analyysi joka pyörii ehkä vähemmän päähenkilön yksityiselämän ympärillä kuin monet nykyiset yli-intiimit henkilöhistoriat. Vladimir Putinin valtaannousuun vuonna 2000 ei liity muutenkaan sellaisia juonitteluja ja liittoumia kuin Stalinin diktatuurin pystyttämiseen. Putinin vallankäytössä on kuitenkin samoja piirteitä kuin Stalinin. Hädän, sodan ja kriisien aikana Venäjällä korostuvat […]
Kiistanalaisten suurmiesten ja poliitikkojen elämäkerrat ovat suosittuja siinä missä huippu-urheilijoidenkin. Enpä ihmettele, että myös Josif Stalinin (1878–1953) uusi elämäkerta ja uudet tulkinnat hänen toiminnastaan ja vallankäytöstään kiinnostavat myös suomalaislukijoita. Itänaapuri on lähellä ja aina vaikuttanut Suomenkin kohtaloihin. Stalin-elämäkerran klassikkona pidetään yleisesti Isaac Deutscherin jo Stalinin eläessä vuonna 1947 ilmestynyttä teosta Stalin. Poliittinen elämäkerta. Puolan juutalainen […]
Luiden tie – Gulagin jäljillä on liki neljäsataasivuinen kuvaus vankileirien saariston jäljistä ja muistosta nyky-Venäjällä. Teos käsittelee kattavasti myös leirijärjestelmän syntyä, kehitystä ennen ja jälkeen Stalinin kuoleman, sekä sen merkitystä koko neuvostoyhteiskunnalle. Matkallaan kirjoittajat kohtaavat toisiaan muistuttavia vankileirien jäänteitä läpi arktisen alueen ja Siperian aina Venäjän Kaukoitään saakka. Venäjällä kuulee usein puhuttavan, kuinka suuri isänmaallinen […]
Olavi Louheranta julkaisi tutkimuksensa tutkimusmatkailija, tutkija ja suomalaisuusaktivisti Kai Donnerista väitöskirjana vuonna 2006. Nyt se on uudistettuna, lukijaystävällisempänä versiona saanut päivänvalon SKS:n toimituksia -sarjassa. Verrattuna väitöskirjaan tietokirjan tekstiä on jossain määrin ryhmitelty uudelleen ja tekstistä on kiitettävästi jätetty pois sellaisia teoreettisluonteisia osia, jotka eivät välttämättä ole tarpeellisia luotaessa Kai Donnerin henkilökuvaa. Näin teksti on eräässä […]
Toimittaja Jussi Konttinen muutti perheineen reiluksi vuodeksi Sahaan eli Jakutiaan. Konttinen kirjoitti tänä aikana Helsingin Sanomiin muun muassa politiikasta, ympäristöstä, taloudesta, valtavista luonnonvaroista, ilmastonmuutoksesta ja alkuperäiskansoista. Siperia on sekä matkaopas Siperiaan ja siperialaisuuteen että kuvaus suomalaisen perheen arjesta keskellä Sahaa, pienessä Töhtyrin kylässä, noin tunnin matkan päässä Sahan pääkaupungista Jakutskista. Kirjassa on neljä kuvaliitettä, ja […]
Kahden maan kansalainen, professori Anne Applebaum (s.1964) asuu Englannissa ja Puolassa ja on erikoistunut Itä-Euroopan historiaan. Vuonna 2003 ilmestynyt Gulag. A History. kertoi Neuvostoliiton vankileireistä ja vuonna 2012 julkaistu Iron Curtain: The Crushing of Eastern Europe, 1944-1956. Itä-Euroopan neuvostovallasta toisen maailmansodan jälkeen. Applebaum on arvostettu kolumnisti muun muassa Washington Post -lehdessä. Siltalan vuonna 2018 julkaisema […]
Kirjan nimeä ei pidä ottaa kirjaimellisesti. Yhtä ja toista jää varmasti kertomatta, vaikka Tuominen saakin tekstiinsä mahtumaan melkoisen annoksen sekä menneisyyttä että nykyisyyttä. Kirjoittajan työtä ei helpota se, että alue on valtava maantieteellisestikin. Se selviää viimeistään kirjan lopussa olevasta kartasta, josta näkyy myös Karjalan jakautuminen pienempiin alueisiin – Viena, Aunus, Laatokan Karjala, Karjalankannas sekä Tverin […]
Päivälleen sata vuotta sitten Venäjän viimeinen keisariperhe lähimpine palvelijoineen joutui Tšekan eli Neuvosto-Venäjän salaisen poliisin teloitusryhmän eteen Jekaterinburgissa Ipatjevin talon kellarissa. Sieltä ruumiit kuljetettiin salaisiin paikkoihin kaupungin laitamilla, missä ne yritettiin hävittää ja haudattiin. Tätä poliittista murhaa verhonnut mysteeri alkoi hitaasti ratketa vuonna 1979, kun historianharrastajien ryhmä löysi metsiköstä joukkohaudan mutta pysyi asiasta vaiti aina […]
Venäläisen ihmisoikeusjärjestö Agoran mukaan Venäjällä on kymmenen viime vuoden aikana ilmennyt yli 100 oikeusjuttua, joissa on nostettu syyte historian tulkintoihin liittyvissä tapauksissa. Useimmat syytteet ovat koskeneet 1900-luvun historiaan liittyviä tulkintoja – erityisesti toista maailmansotaa ja Neuvostoliiton osuutta siihen. Historian vääristä tulkinnoista voi Venäjällä seurata hallinnollisia rangaistuksia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia, kuten sakkoja tai vankeutta. Oikeusistuimet voivat […]
Venäjä futisisäntänä 2018 – Historia, politiikka ja media urheilun megatapahtumissa seminaarin puheenvuorot katsottavina netissä kolmessa osassa: Osa 1. 10.15-11 ”Venäjä kansainvälisissä tapahtumissa 1800-luvulta Putinin 2000-luvun megatapahtumabuumiin”, Tutkijatohtori Pia Koivunen 11-12 ”Kuoleman ottelusta rahan valtaan. Neuvostoliittolainen/venäläinen jalkapallo ja politiikka 1930-luvulta 2010-luvulle”, Professori Vesa Vares Osan 1 esitykset https://echo360.org.uk/media/962b29a9-959a-494c-8bb6-085fad01aa76/public *** Osa 2. 13-14 ”FIFA, korruptio ja megatapahtumien […]
Suomen suurin kielivähemmistö, venäjänkieliset, kotoutuu hyvin, vaikka erityisesti menneinä vuosina suomalainen media tiedotti pääosin ongelmista ja konflikteista. Ovatko venäjänkieliset sitten jo nyt tai lähitulevaisuudessa ”Huomisen suomalaisia”, kuten uutuuskirjan alaotsikko kertoo – se on kokonaan toinen asia. Suomessa oli vuoden 2015 lopussa noin 72 500 venäjänkielistä. Loppuvuodesta 2017 heidän lukumääränsä on arviolta noin 75 000. Heistä puolet […]
Arvostelu
Koulutyttö Tanja Savitseva (1930-1944) on tunnetuimpia Leningradin piirityksestä päiväkirjaa pitäneistä henkilöistä. Koko hänen perheensä kuoli nälkään Vasilinsaaren Toisen linjan talossa nro 13. Tanja teki jokaisen kuolemasta lyhyen merkinnän – kunnes vain hän itse oli jäljellä. Piirityksestä evakuoitu Tanja menehtyi kuitenkin pian nälästä aiheutuneisiin komplikaatioihin, mutta päiväkirja säilyi eräänä piiritysajan järkyttävimpänä dokumenttina. Sen arvon ymmärtää vierailemalla […]
Arvostelu
Perinteisesti venäläisessä historian kirjoituksessa suuren isänmaallisen sodan Karjalan kannaksen sotatoimet lasketaan päättyneiksi 20.6.1944, kun Viipuri vallattiin. Teoksen kirjoittaja Bair Irincheev (s.1977 )huomauttaa, että tämä oli kuitenkin vasta ensimmäinen osa hyökkäyksestä. Mutta koska toinen vaihe ei tuottanut toivottua tulosta, ei sitä ole otettu mukaan historian kirjoihinkaan. Esimerkiksi Talin ja Ihantalan taistelut ovat näin ollen poissa kirjoista. […]
Arvostelu
Arvo Tuomisen tietokirja ja matkaopas Kannaksen kaleidoskooppi ei ole mikään yksi yhteen -tuote televisiodokumenteista, vaan se sisältää uutta ja mielenkiintoista faktaa ja detaljia matkalla Viipurista Koiviston, Terijoen, Kuokkalan, Kivennavan, Käkisalmen ja Antrean kautta takaisin Viipurin länsipuolelle, Säkkijärvelle. Moni mielenkiintoinen pikkupaikka saa siinä sivussa aivan uutta hohtoa Tuomisen lennokkaissa lauseissa. Lukija ymmärtää, että Karjalankannas (Tuominen kirjoittaa […]
Venäläinen kenraali Andrei Vlasov (1901-1946) jäi saksalaisten vangiksi heinäkuussa 1942. Pari kuukautta myöhemmin jaettiin Saksan itärintamalle ja neuvostojoukkojen selustaan suurina painoksina hänen allekirjoittamiaan lentolehtisiä, joissa etenkin upseereita ja neuvostoälymystöä taivuteltiin siirtymään saksalaisten puolelle. Houkuttimena oli pikaisen rauhantulon lisäksi Neuvostoliiton olojen täydellinen mullistaminen eli pakkokollektivisoinnin poisto, bolševismin kukistaminen, sanan-, uskonnon- ja kokoontumisen vapaus sekä lukuisia muita […]
Trump, Putin ja Merkel – tai Yhdysvallat, Venäjä ja Saksa – siinä tämän kirjan asetelma lyhyesti ja tiivistetysti ilmaistuna. Tuskin kukaan voi kiistää, puhuttiinpa sitten nykyisessä tai historiallisessa kontekstissa, näiden kolmen maan merkitystä Suomen kaltaiselle pienelle maalle maanosassa, jolla on ollut kyseenalainen kunnia jo vuosisatojen ajan toimia suurvaltojen tai sellaiseksi haluavien temmellyskenttänä. Kun tähän yhdistetään […]