Paavo Oinonen

Mai Tolosen edellisen romaanin Kupai nau sivuhahmo Bertha nousee nyt päähenkilöksi. Kehyskertomuksen Bertha-mummo elää 1920-luvun Viipurissa, jossa hänen juttukumppaninsa on puhelias pojanpoika Väinö. Yhteinen valokuva-albumin selailu johdattaa muistoihin, jotka ovat enimmäkseen kipeitä ja surullisia. Menneeseen vihkiytymisen ohella muutakin kakkosluokkaa käyvä koululainen saa tehdä. Hän lukee peräkammarissa heikkonäköiselle isoäidilleen sanomalehtiä. Mieluiten poika pysähtyisi Paavo Nurmesta kertoviin […]

Viktoriaanisen ajan runoilijan ja kulttuurikriitikon Matthew Arnoldin teos Kulttuuri ja anarkia on yhteiskuntafilosofinen klassikko. Suomentajan esipuheessa aatehistorioitsija Anssi Halmesvirta nimeää tekstin otteeltaan estetisoivaksi politiikan tarkkailuksi. Vuonna 1869 ilmestynyt laaja essee ammentaa klassisesta perinteestä ja on meidän mittapuullamme arvioiden mitä elitistisin. Arnoldille ”kulttuuri” sulkee sisäänsä sulouden, kauneuden vaalimisen ja järjen valolla ohjaamisen.  Poliittista arviointia varten kulttuurikriitikko […]

Nikola Tesla syntyi serbiperheeseen vuonna 1856 nykyisen Kroatian alueella. Hänen isänsä toimi syrjäisen Miljanin kylän ortodoksipappina.  Varhaisvuosistaan Tesla on kertonut muistelmissaan My Inventions (suom. Elämäni keksinnöt, 2018), ja kirja onkin Richard Munsonin päälähde nuoren miehen varhaisten pyrintöjen kuvauksessa. Nykyisin Teslaa pidettäisiin erityisherkkänä ja miksei pakkomielteisenä. Oman todistuksena mukaan hän laski kävelyllä askeleitaan, jotta niiden määrä […]

Tuntuu itsestään selvältä, että ääniradion aloittaminen houkutti opiskelijapiirejä juuri vahvan tiedotustutkimuksen opinahjon liepeillä. Ari Rannisto oli Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Tamyn aktiivi, joka oli mukana junailemassa toimilupaa ylioppilaskunnalle. Sellaisen se sai, mutta ääniradiota varten perustettiin osakeyhtiö. Innolla mukaan tuli monenlaista väkeä. Muodollisesti pätevimpiä lienee ollut yleisradiokokemusta omannut Ismo Nykänen, josta tuli ohjelmapäällikkö. Kirjassa Nykäsen ja Ranniston […]

Petri Launiaisen tietokirja näyttää, miten maailma verkottui lennätinjärjestelmien ja sähköisten joukkoviestimien avulla. Tällä hetkellä maailmanlaajuinen reaaliaikainen kommunikaatio on välttämätön osa yhteiskuntien infrastruktuuria. Halusimme tai emme, esineiden internet on viimeistään viemässä digitaalisen kommunikaation liki kaikkialle. Langattoman viestinnän avainhenkilöitä Kirjassa kuvataan kiintoisasti varhaisia langattoman viestinnän pioneereja, heidän erilaisia motivaatioitaan ja yksittäisiä keksintöjä kaupallisine sovelluksineen. Jotkut heistä – […]

Eristäytymisen ja maailman taakse jättämisen kotimainen perustarina on seitsemän veljeksen ryhmäpako Jukolan takamaille. Veljesten suuri kysymys oli, eristäytyäkö vai sosiaalistua yhteisöön. Lopulta Impivaaraan erämaa sai jäädä ja veljekset valitsivat sivilisaation. Tove Janssonin teoksessa Muumipappa ja meri vaitelias kalastaja on erakko, joka ei pelkästään ole sitä, miltä näyttää. Sepitteiden erakko on usein jotakin paossa. Muumitarinan tavoin […]

Teoksen mottona on katkelma Shakespearen Macbethin tunnetusta ääni ja vimma -monologista. Siinä kaiken menettänyt vallantavoittelija pukee osansa surullisiksi ja alistuneiksi sanoiksi, joiden mukaan elämä on vaeltava varjo ja kehno näyttelijä. Motollaan Mai Tolonen laittaa neljä keskushenkilöään yksilöä mahtavamman väestöhistoriallisen voiman heiteltäviksi. Sellainen voima oli massiivinen Atlantin valtameren yli suunnannut vaellus. 1800- ja 1900-lukujen taitteen vuosikymmeninä […]

Vuonna 1954 syntyneen Jorma Sairasen tie televisioon kulki elokuvaharrastuksen kautta. Hän oli elokuvakerho Prisman aktiivi, opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa kauppatieteitten maisteriksi ja siirtyi valmistuttuaan mainostoimistotyöhön. Vaikkei Sairanen oman todistuksensa mukaan tuntenut erityistä intohimoa tv-alalle, hän haki MTV:ltä avointa tointa, tuli valituiksi ja aloitti ohjelmahankinnassa 1980-luvun puolivälissä. Tuolloin kaupallisen tv:n nousu oli jo ovella, mutta Sairasen mukaan […]

Tuomas Marjamäki on Apu-lehden toimituspäällikkö, joka kertoo kiinnostuneensa Spedestä jo lapsuudessaan. Seitsemänkymmentäluvun lopulla syntyneen kirjoittajan teos on huolellista työtä. Tekijän päälähteisiin kuuluu yli 50 haastattelua, kirjeitä, Speden varhaisia käsikirjoituksia ja mittava lehtiaineisto. Kirjoittaja ei peittele kohteelleen antamaa arvostusta, mutta henkilökuva on myös tarpeeksi kriittinen ja säröinen. Elämäkerran mukaan Pertti Pasanen lapsuus oli onnellinen. Tulevan viihdeammattilaisen […]

Pörsti on Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö, joka on aiemmin työskennellyt Vihreän Langan ja Editan kustannustoimittajana. Propagandan lumo on tietokirja, mutta otteeltaan se on tutkimuksellinen. Teos on lähdeviittein merkitty, ja mukana on hyvä kirjallisuusluettelo, henkilö- ja asiasanahakemisto. Mielten hallinnan sataa vuotta tekijä esittelee ulkomaisin tapausanalyysein, ja keskiössä on kansainvälinen politiikka. Kotimaisen propagandan historiaan hän ei kajoa, vaikka suomalaisten […]

Olavi Koivukangas on siirtolaisuuden historian tutkija ja entinen Siirtolaisinstituutin johtaja. Kirjailijalla on tiedollista osaamista kertoa myös kaunokirjallisin keinoin suomalaisen siirtolaisperheen kohtalosta. Teosta taustoittavassa johdannossa hän hahmottelee kirjoittamisen motiiveja, jotka kumpuavat yhtäältä tutkimustyöstä ja toisaalta henkilökohtaisesta järkytyksestä äidin ja viiden lapsen hukkumisesta Atlantin aaltoihin. Toki myös tämä tarina tuli tietoon tutkimuksen kautta. Koivukangas muistuttaa laajasta ja […]

Jukka Kortti on aiemmin perehtynyt 1960-luvun suomalaiseen mainoselokuvaan, kotimaisen television sosiaalihistoriaan ja tehnyt laajan Helsingin Ylioppilaslehden historian. Lisäksi hän on opettanut median historiaa monissa oppilaitoksissa, joten hänellä on hyvä tuntuma aiheeseen. Teos käsittelee keskeisiä median muotoja aina puheviestinnästä kirjoitettuun ja eri alustoille tallennettuun tekstiin sekä siirtymistä sähköisesti välitettyihin sisältöihin. Kaiken kaikkiaan Kortti kartoittaa, miten tämä […]

Euroopassa vahvoiksi nousseet yleisradioyhtiöt olivat valtiollisesti säänneltyjä sivistyslaitoksia, jotka vaalivat korkeakulttuurista ohjelmapolitiikkaa. Kansan syvät rivit kaipasivat ajanvietettä, mutta yleisradioiden musiikkiosastot tarjoilivat vain taidemusiikin kaanonia. Purnauksen tulva kertoi, että yleisöille syntyi tarpeita, joihin tarjonta ei vastannut. Ääniradio kehittyi Yhdysvalloissa toisin ja siitä tuli kaupallisen radion mallimaa. Likipitäen kaikkialla radiosta muotoutui ketterä joukkoviestin, johon kohdistui paljon intressejä. […]

Heikkisen teoksen myyntiluvut osoittavat, että Juice on suomalaisille tärkeä ja moni haluaa tietää enemmän hänen elämänvaiheistaan. Leskisen laulun mukaan nimetty Risainen elämä antaa tähän aineksia, sillä kirjailija tekee tarkkaa henkilökuvaa aina kohteen lapsuudesta viimeisiin vaiheisiin. Tärkeimpinä todistajina ovat sukulaiset, ystävät, tuttavat ja työtoverit. Suurelle yleisölle uusinta tietoa ovat Pauli Matti Juhani Leskisenä syntyneen muusikon varhaisvaiheet […]

Ristivetoa-nimiset muistelmat käynnistyvät 2000-luvun alkupuolella Ilomantsin Ontronvaaralta, jossa tekijä potee tyhjän näytön kammoa. Kirjoittaminen pitäisi saada käyntiin. Myöhemmin kirjoittamiselle tulee oikea hetki, ja silloin alkavat suvun vaiheet keriytyä auki. Muistelijan varhaisille vuosille on leimallista, että perheen asuinpaikat vaihtuvat tiuhaan, sillä isä on kunnan virkamies, jonka töiden perässä ruokakunta etenee länsirannikon paikkakunnilta kohti pohjoista ja päätyy […]

Vaikka televisiotutkimus on nuori oppiala, kuten toimittajat tähdentävät, on alueella olemassa tutkimusperinteitä, joiden päälle luodaan uutta ja entistä haastetaan. Tilanne on kauttaaltaan samankaltainen lähestymistapojen ja menetelmien risteysasemaksi luonnehditun viestintä- tai mediatutkimuksen (riippuu mistä suunnasta kohdetta lähestytään) piirissä. Voisi sanoa, että yhteiskuntatieteellisen lähestymistavan rinnalle on voimistunut mediakulttuurin tutkimus, jonka alueelle Tele-visioita alaotsikon mukaisesti lukeutuu. Koulukuntaisuuden sijaan […]

Aina soi Sävelradio ei ole akateeminen tutkimus vaan pikemminkin tietokirja, joka pyrkii antamaan kevyelle radiomusiikille sille kuuluvan aseman Yleisradion historiassa. Tietokirjamaisuus on hieman harmillista, sillä meiltä jää yhä puuttumaan Yleisradion populaarimusiikin historiaa käsittelevä laaja tutkimus. Aihepiiriä on aiemmin jonkin verran tutkittu, mutta kevyt radiomusiikki tarvitsisi historian, jossa myös tarinan toinen osapuoli – taidemusiikki – saisi […]

Kolmekymmentäluvun loppuun mennessä radioteknologia oli kehittynyttä, ja yleisradioyhtiöt lähettivät säännöllisesti ohjelmia laajeneville kuuntelijakunnille. Kun toinen maailmasota syttyi, oli luonnollista, että voimistuneesta radiosta tuli yksi keskeisimmistä propagandavälineistä. Suomessa Yleisradio pyrki vaikuttamaan omiin kansalaisiinsa, mutta lähetyksiä suunnattiin myös rajojen ylitse ja niitä tietenkin otettiin myös vastaan muualta. Radioaallot eivät pysähtyneet maan rajojen sisään. Radio sodissamme lähtee liikkeelle […]