Suomalais-ruotsalaisessa hankkeessa Informationsflöden över Östersjön: Svenskspråkig press som kulturförmedlare 1771–1918 tutkittiin, miten ruotsinkielinen lehdistö toimi kulttuurisena välittäjänä Itämeren alueella Suomen ja Ruotsin välillä.
Yhteiskuntatieteen tohtori Martti Soramäki on tehnyt pitkän uran Yleisradiossa. Hän on toiminut useissa eri tehtävissä, viimeksi ennen eläkkeelle jäämistään yhtiön keskushallinnon päällikkönä. Asiantuntemusta kirjoittajalla siis riittää, ja teoksen lähdepohja on muutenkin vahva: kosolti erilaisia muistioita, raportteja ja komiteanmietintöjä, lakeja ja asetuksia, lainsäädännön valmisteluasiakirjoja, tutkimuskirjallisuutta ja -artikkeleita sekä muuta yhtiöön liittyvää aineistoa. Pelkkä lähdeluettelo on yli […]
Matti Ylösen, Mona Mannevuon ja Niina Karin kirjoittamassa Politiikan uudet pelurit – Viestintätoimistojen valta -kirjan viimeisessä luvussa kirjoittajat pohtivat miten rahalla saa vaikutusvaltaa ja miten viestintätoimistot käyttävät hyväksi politiikassa ja mediassa kouliintunutta hyvin verkostoitunutta eliittiä. Nämä eliitit ovat kulkeneet pyöröovien kautta poliitikosta, politiikan avustajasta ja journalistista viestintätoimistojen palkkalistoille. 2010-luku oli viestintätoimiston räjähdysmäisen kasvun aikaa. Aiempina […]
Tieteen ”julkaise tai tuhoudu” -periaate on muuntunut pakonomaiseksi tarpeeksi näkyä jatkuvasti julkisuudessa. Näkyvyyden paine ei saisi johtaa siihen, että tutkimuskohteet tai tutkimusuutisointi valitaan klikkijulkisuuden ehdoilla. Yliopistojen tuottama tieto ei siirry yhteiseksi hyödyksi niinkään tekstien vaan ihmiskehojen muodossa. Tutkimusviestinnässä tulisikin siksi kiinnittää enemmän huomioita tutkijoiden fyysiseen liikkuvuuteen vaikkapa esimerkiksi journalismin tai liiketoiminnan suuntaan kirjoittaa professori Mika Pantzar.
Tuntuu itsestään selvältä, että ääniradion aloittaminen houkutti opiskelijapiirejä juuri vahvan tiedotustutkimuksen opinahjon liepeillä. Ari Rannisto oli Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Tamyn aktiivi, joka oli mukana junailemassa toimilupaa ylioppilaskunnalle. Sellaisen se sai, mutta ääniradiota varten perustettiin osakeyhtiö. Innolla mukaan tuli monenlaista väkeä. Muodollisesti pätevimpiä lienee ollut yleisradiokokemusta omannut Ismo Nykänen, josta tuli ohjelmapäällikkö. Kirjassa Nykäsen ja Ranniston […]
Ellei termille ”kokemusasiantuntija” olisi muodostunut erilaisten itseoppineiden virologien ja muiden muka-terveystietäjien takia niin kehnoa kaikua, nimittäisin nyt käsillä olevaa kirjaa todellisen kokemusasiantuntijan tekemäksi. Kirjoittaja on nimittäin työskennellyt kymmenkunta vuotta lehti- ja radiotoimittajana, toiminut Suomen Journalistiliiton tiedottajana ja pyörittää nyt omaa viestintätoimistoa. Kokemusta siis on sekä viestien lähettämisestä että niiden vastaanottamisesta. Eikä siinäkään vielä kaikki: kirjaansa […]
FT Petri Laukka ja valtiotieteiden lisensiaatti Ari Turunen ovat kirjoittaneet ajankohtaisen teoksen loukkaamisesta ja loukkaantumisesta. Vihapuheesta, uhriutumisesta, vastakkainasettelusta ja sosiaalisen median huonomaineisesta keskustelukulttuurista on julkaistu paljon viime vuosina, joten ensiajatukseni oli, mitä uutta tämä teos voi tuoda keskusteluun. Lähin vastaava kirja lienee 2019 julkaistu Asta Lepän Sävyttömät sanat: kun vastakkainasettelut saivat vallan. Solvaajat-kirja erottautuu muista […]
Kalervo Kummola tuli tunnetuksi jääkiekkovaikuttajana ensin Turussa ja pian koko maassa. Hän oli keskeisesti mukana, kun jääkiekon SM-liiga perustettiin ja toiminta käynnistettiin 1970-luvulla. Siitä alkoi myös suomalaisen ammattilaisurheilun vakiintuminen ja organisoituminen. Kummola toimi kauan SM-liigan toimitusjohtajana ja Suomen jääkiekkoliiton hallituksessa, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Kansainvälisen jääkiekkoliiton luottamustehtävissä hän on ollut pitkään, viimeisimpänä liiton varapuheenjohtajana, missä tehtävässä […]
Niklas Herlin (1963–2017) oli mediavaikuttaja ja monimiljardööri, kärkevä yhteiskunnallinen keskustelija ja filantrooppi. Ristiriitainen hahmo oli mukana monenlaisissa hankkeissa – hän perusti kustantamon, verkkolehden ja kehitysvammaistyötä tukevan säätiön. Välit sukuun särkyivät. Elämä päättyi suhteellisen nuorena, vain hieman yli viisikymppisenä. Heikki Herlin (s. 1990) on useiden pyyntöjen jälkeen kirjoittanut isästään kirjan, joka on yhtä kaleidoskooppimainen kuin päähenkilö. […]
Helsingin Sanomain Säätiön hallitus jakoi tänä vuonna Tiedettä suomeksi -palkinnon ensimmäistä kertaa. Palkinto jaettiin kolmen saajan kesken. Palkinnot annettiin Mevi ry:n julkaisemalle Media & viestintä -verkkolehdelle sekä kahdelle tietokirjalle: Riku Neuvonen palkittiin kirjastaan Sananvapauden historia Suomessa (Gaudeamus 2018) ja Minna Horowitz, Hannu Nieminen ja työryhmä palkittiin teoksesta Viestintä kuuluu kaikille. Kansalaisten viestinnälliset oikeudet ja mahdollisuudet Suomessa (Gaudeamus 2019).
Rembrandtin Yövartion entisöinti aloitettiin maanantaina 8. heinäkuuta Amsterdamin Rijksmuseumissa. Restaurointiprosessi on ainutlaatuinen paitsi mittakaavaltaan myös siksi, että teoksen entisöintiä voi seurata paikan päällä tai Internetissä.
Lähikuvan numero 3/2018 on ilmestynyt. Teemana on affektiivinen some ja numeron ovat toimittaneet Kaisu Hynnä ja Mari Lehto. Sosiaalisen median keskusteluissa tunteilla on keskeinen sija. Tunnereaktiot, aina ärtymyksestä sympatiaan ja koukkuun jäämisestä tylsistymiseen, kuuluvat olennaisesti sosiaalisen median kohtaamisiin. Lähikuva lähestyy sosiaalisen median ilmiöitä affektin käsitteen kautta. Erikoisnumerossa osallistutaan keskusteluun affektin merkityksistä analysoimalla trollausta, verkkokeskustelun tunneintensiteettejä, […]
2010-luvun mediakulttuuri tulkitaan teoksessa tunnepainotteiseksi siten, että niin sanotun tunnetalouden merkitys on kasvanut mediateollisuuden sisällä. Samalla sosiaalisen median nousu on tuonut muuntuneeseen kulttuuriin uusia arvoasetelmia ja käytäntöjä. Tätä kautta ovat mahdollistuneet paitsi erilaiset ääriryhmäilmiöt sosiaalisessa mediassa operoivan ”valemedian” muodossa mutta myös ”medioituneen solidaarisuuden” osoitukset hyväntekeväisyyskampanjoiden voimin vakiintuneemmissa massatiedotusvälineissä. Medioituneet solidaarisuuskampanjat eivät sinällään ole uusi keksintö. […]
Valheen jäljillä on ajan hermolla ja kertoo yleistajuisesti, mitä ovat trollit, vihapuhe, propaganda ja trumpismit, ja miksi lähdekritiikki ja informaatiolukutaito ovat eräitä keskeisimmistä kansalaistaidoista nyky-yhteiskunnassa. Kirjan kolmen kirjoittajan asiantuntemus täydentää erinomaisesti toisiaan. Ari Haasio on tunnettu lukuisista aikaisemmista tiedonhankintaa ja -hallintaa ja sosiaalista mediaa koskevista yleistajuisista kirjoistaan. Anu Ojaranta on informaatiolukutaidon asiantuntija kun taas Markku […]
Venäjä futisisäntänä 2018 – Historia, politiikka ja media urheilun megatapahtumissa seminaarin puheenvuorot katsottavina netissä kolmessa osassa: Osa 1. 10.15-11 ”Venäjä kansainvälisissä tapahtumissa 1800-luvulta Putinin 2000-luvun megatapahtumabuumiin”, Tutkijatohtori Pia Koivunen 11-12 ”Kuoleman ottelusta rahan valtaan. Neuvostoliittolainen/venäläinen jalkapallo ja politiikka 1930-luvulta 2010-luvulle”, Professori Vesa Vares Osan 1 esitykset https://echo360.org.uk/media/962b29a9-959a-494c-8bb6-085fad01aa76/public *** Osa 2. 13-14 ”FIFA, korruptio ja megatapahtumien […]
Petäjäveden radio- ja puhelinmuseon nettisovelluksessa Menneisyyden aallot voi kuunnella virtuaalisten vanhojen radioiden avulla eri aikojen radiolähetyksiä. Museon rakentaman Menneisyyden aallot -palvelun verkkosovelluksen avulla eri aikakausien radio-ohjelmia voi kuunnella radion asemanvalitsijan nuppia pyörittämällä. Verkkopalvelun tekninen toteutus on Ossi Rantapuskaa, sisällön valinta ja asemointi Jan-Mikael Nurmelan ja se toteutettiin Museoviraston tuella. Radiot kuuluvat Menneisyyden aallot palvelussa. Petäjäveden […]
Jukka Kortti on aiemmin perehtynyt 1960-luvun suomalaiseen mainoselokuvaan, kotimaisen television sosiaalihistoriaan ja tehnyt laajan Helsingin Ylioppilaslehden historian. Lisäksi hän on opettanut median historiaa monissa oppilaitoksissa, joten hänellä on hyvä tuntuma aiheeseen. Teos käsittelee keskeisiä median muotoja aina puheviestinnästä kirjoitettuun ja eri alustoille tallennettuun tekstiin sekä siirtymistä sähköisesti välitettyihin sisältöihin. Kaiken kaikkiaan Kortti kartoittaa, miten tämä […]
Arvostelu
“Tässä teoksessa pohditaan huumorin skaaloja esitysten, tyylien ja tarkoitusten rakennelmina ja yhdistelminä. Kirjoittajat esittelevät ja tekevät tulkintoja huumorin sisällöistä, rajoista, merkityksistä. Teos on ajantasainen kartoitus siitä, mitä huumorilla ja koomisilla esityksillä voidaan viestittää, mitä niiden piiriin kuuluu ja mitä ei, miten niiden vapautta vartioidaan ja koetellaan”. Kustantajan kirjaesittelyn valossa vaikutelma Huumorin skaalat -teoksesta on hieman […]
Maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa ääripäät eivät kohtaa eivätkä pääse hedelmälliseen vuorovaikutukseen. Jussi Förbom ei edes yritä eritellä osapuolten asenteita tai etsiä uutta, objektiivista näkökulmaa Maahanmuuttovirastoon, vaan valitsee puolensa jo alkuesseessään: ”Virasto nähdään vallantäyteisenä, itseriittoisena, koskemattomana, oman viranomaismandaattinsa ylittävänä, omavaltaisena ja jopa epäinhimillisenä. Kaiken tämän aistin jo kauan ennen kuin tähän kirjaan ryhdyin.” (s. 23) Kun kirjoittaja aloittaa […]
Yhdysvaltalainen mediatutkija ja Austinin yliopiston filosofian professori Douglas Kellner kehittelee nyt suomennetussa teoksessaan uudenlaista kulttuurintutkimuksen mallia, jossa metodologinen moninaisuus yhdistyy yhteiskuntakriittiseen politiikkaan. Kellnerin kirjan perusajatus on, että mediat muokkaavat arkea ja käsityksiä maailmasta. Mediakulttuurilla hän käsittää uudenlaisen maailmanlaajuisen kulttuurin, joka hallitsee ajankäyttöä ja luo sosiaalista todellisuutta erilaisten mediarepresentaatioiden kautta. Tässä kokonaisuudessa mediakulttuuri ja kuluttajakulttuuri tukevat […]