Mikko Paatero puolustaa teoksessaan käsitystä ”kovasta” turvallisuudesta (engl. security) väljemmän ”pehmeän” turvallisuuden (engl. safety) ytimenä (s. 15 ja 270). Paatero on pettynyt Valtioneuvoston 19.5.2016 valmistuneeseen selontekoon sisäisestä turvallisuudesta. Selontekoa on valmisteluvaiheessa pehmennetty ja pyöristetty, eikä enää ole toivoa poliisin kaipaamista priorisoinneista ”ennen seuraavaa suomalaista massamurhaa, joka voi tapahtua minä päivänä tahansa.” (s. 19). Paatero ei […]

Lue lisää

Odotin Seppo Kääriäisen kirjalta paljon kolmesta syystä. Ensinnäkin Kääriäisen väitöskirja Sitä niittää mitä kylvää” vuodelta 2002 oli tarkkanäköinen teoreettisesti reflektoiva kuvaus keskustapuolueen kehityksestä vuosina 1964 – 2001. Toiseksi, vuonna 2003 ilmestynyt Karina Jutilan väitöskirja Yksillä säännöillä, kaksilla korteilla? kritisoi keskustan päätöksentekotapaa, jossa Kääriäinenkin on ollut puoluesihteerikautensa aikana mukana. Kolmanneksi Jarmo Korhonen julkaisi vuonna 2014 lähes […]

Lue lisää

Veret seis – mistä kaikki alkoi Kirja alkaa kevään 1991 eduskuntavaaleista, joissa SDP menetti kahdeksan,  kokoomus peräti 13 kansanedustajan paikkaa ja keskusta sai sen kuuluisan veret seisauttaneen vaalivoiton. Sosiaalidemokraatit ilmoittivat nopeasti halustaan jäädä oppositioon, kokoomuksesta tuli Esko Ahon hallituksen toinen päähallituspuolue. Viinanen päätti alkaa kirjoittaa päiväkirjaa tammikuun alusta 1993. Vuodet 1991 ja 1992 käsitelläänkin lyhyesti […]

Lue lisää

Maitolaiturilta sotakokemuksiin Jaana Laamanen väitteli vuonna 2001 tutkimuksellaan Maitolaiturilla: kansatieteellinen tutkimus maitolaitureista ja niiden asemasta suomalaisessa kyläyhteisössä, mutta kiinnostui sitten lotista, ja kiinnostuksen tuloksena syntyi teos Paremmat vuodet ovat edessäpäin – Helmin ja Kirstin lottamuistoja(2010). Kirjan tekeminen ja vastaanotto innosti ja rohkaisi tutkijaa paneutumaan samantapaisella tutkimusotteella myös sotaveteraanien kokemuksiin, ja siitä syntyi teos Unohdetut sotilaat: […]

Lue lisää

Johanna Parikka Altenstedt kertoo kirjansa Flóra Bartha Paasonen – vaiettu tarina alussa, että teoksen lähtökohtana oli Flóra Bartha Paasosen yhteydenotto vuonna 2012. Flóra Paasonen oli tyytymätön kahteen Suomessa julkaistuun elämäkertaan puolisostaan Aladár Paasosesta (Martti Turtola: Mannerheimin ristiriitainen upseeri. Eversti Aladár Paasosen elämä ja toiminta, 2012  ja Petri Nevalainen: Marskin tiedustelija. Eversti Aladár Paasosen tarina, 2012) […]

Lue lisää

Pöytälaatikkokirjoittajien sijaan kokoelman otollisin lukijakunta ovat kirjoittamisen opettajat ja moninaiset luovuusvalmentajat. Heidänkin kannattaa huomata, että kirjan otsikko lupailee liikaa. Kyse ei ole kirjoittamisen ohjauksesta yleisesti vaan proosan ja lyriikan prosessoinnista sanataiteen ja itseymmärryksen kehittämiseksi. Kokoelman kirjoittajat ovat valikoituneet Turun yliopiston kirjoittajalinjan opettajista, mikä on osaltaan rajannut käsiteltäviä aiheita. Kun luovan kirjoittamisen koulutusta 2000-luvun vaihteessa suunniteltiin […]

Lue lisää

Kuusamosta kotoisin oleva Timo Laine (s.1968) tähyili jo lapsena suljetun rajan yli myyttiseen neuvostojen maahan. Moskovaan hän pääsi ensi kerran isänsä kanssa vielä neuvostoaikana. Alle parikymppisenä Laine päätti lopulta tyydyttää uteliaisuuttaan laajemminkin: hänestä tuli varsinainen kosmopoliitti, joka on matkustanut itäistä Eurooppaa ristiin rastiin. Tätä nykyä hän toimii suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin lehtorina Prahassa. Torakoita […]

Lue lisää

Maria Romantschuk kertoo kirjansa alkusanoissa, että häneltä oli jo ehditty kysyä muistelmia moneen kertaan. Ne ilmestyivät lopulta tänä syksynä kahden kirjoittajan yhteistyönä. En kyllä ymmärrä, mitä lisäarvoa Pirjo Hounin mukanaolo tekstiin tuo, mutta Journalisti-lehden (Journalisti 11/2014) mukaan Romantschuk nimenomaan itse pyysi häntä kirjoittajakumppanikseen. Ehkäpä se, että kirja valaisee hetkittäin laajastikin myös keskushenkilöidensä yksityiselämää, on iltapäivä- […]

Lue lisää

Voiko kirjailija kertoa saman tarinan kahteen kertaan ilman että lukijat hermostuvat? Paul Auster näköjään voi – hänen omaelämäkertansa Mielen maisemissa (Report from the Interior) on hyvin samanlainen teos kuin pari vuotta sitten ilmestynyt ja saman tien suomennettu Talvipäiväkirja (Winter Journal). Molemmat kirjat kuvailevat tekijänsä lapsuutta amerikkalaisessa omakotilähiössä ja pikkukaupungin pojan yliopistovuosia tuoden vihdoin lukijan – […]

Lue lisää

Brita Kekkosen muistelmat ovat ilmeisesti olleet mitä melkoisin iisakinkirkko, ainakin jos on uskominen Helsingin Sanomia. Lehden kulttuuriosastossa muistelmat arvioinut VTT Veli-Pekka Leppänen nimittäin toteaa, että teoksen kirjoittaja Pia Maria Montonen oli Kekkosen kuudes yhteistyökumppani – muistelija nimittäin hylkäsi viisi edellistä käsikirjoitusta, minkä mistäkin syystä. Tämä viimeinen ilmestyi postuumisti: Brita Kekkonen kuoli syöpään 85-vuotiaana 10.5.2013. Muistelmien […]

Lue lisää

Toivonen kertaa teoksessaan elämäänsä 1960-luvun alkuvuosilta aina vuonna 1972 tapahtuneeseen tohtoriksi valmistumiseensa asti. Pääpaino teoksessa on opiskeluajoissa sekä tieteellisen uran alkuvaiheissa. Kronologisesti etenevän kirjan alkupuoli keskittyy kuitenkin armeija-ajan tapahtumiin. Ilmatorjuntajoukoissa palvelleen Toivosen kertomus kuvaa armeijassa osin vielä nykyäänkin vallalla olevia käytänteitä ja traditioita; käytössä olleet termit, suhtautuminen kurinpitoon, palveluskaaren kehitys säikähtäneestä alokkaasta rutinoituneeksi konkariksi, ja […]

Lue lisää

Ristivetoa-nimiset muistelmat käynnistyvät 2000-luvun alkupuolella Ilomantsin Ontronvaaralta, jossa tekijä potee tyhjän näytön kammoa. Kirjoittaminen pitäisi saada käyntiin. Myöhemmin kirjoittamiselle tulee oikea hetki, ja silloin alkavat suvun vaiheet keriytyä auki. Muistelijan varhaisille vuosille on leimallista, että perheen asuinpaikat vaihtuvat tiuhaan, sillä isä on kunnan virkamies, jonka töiden perässä ruokakunta etenee länsirannikon paikkakunnilta kohti pohjoista ja päätyy […]

Lue lisää

Rajchmanin kertomus on sekä yksi ensimmäisistä, että viimeisistä todistajanlausunnoista Treblinkan tuhoamisleirin toiminnasta. Ensimmäisiin se kuuluu sikäli, että Treblinkan tuhoamisleiri aloitti toimintansa kesällä 1942 ja jatkoi kansanmurhan palveluksessa vuoden 1943 syksyyn asti. Leirin ainoa tarkoitus oli surmata, ja tehdä se mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Tuhannet ja taas tuhannet vangit, joiden joukossa naisia ja lapsia ja vanhuksia, […]

Lue lisää

Tietokirjan kirjoittaminen muistuttaa salaatin tekemistä. Onnistuneeseen lopputulokseen tarvitaan tuoreita raaka-aineita (ajanmukaista ja pätevää tutkimuskirjallisuutta), pilkkomista ja sekoittamista (aineiston valikointia, yhteensovittamista ja jäsentämistä) ja houkutteleva esilllepano. Parhaassa tapauksessa kastike sitoo erilaiset maut yhteen ja tekee kokonaisuudesta omaleimaisen. Vertauksen ei ole tarkoitus olla vähättelevä. Hyvän tietokirjan kirjoittaminen on erittäin vaikea taito, mitä osoittaa osaltaan sekin, että vuonna […]

Lue lisää

Neuvostoliittolaisten sotavankien kohtaloa erityisesti Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan ensimmäisenä vuonna voi pitää yhtenä historian suurimmista ja nopeimmin toteutetuista joukkomurhista. Wehrmachtin omien lukujen mukaan se oli saanut joulukuun 1941 loppuun mennessä yli 3,3 miljoonaa neuvostoliittolaista sotavankia, näistä oli tuolloin enää 1,1 miljoonaa elossa, ja vain 400 000 työkykyisiä. Helmikuuhun mennessä oli tullut 600 000 kuollutta […]

Lue lisää

Kertominen on Venezialle koskaan parantumattoman trauman työstämistä ja samalla hänen vastalauseensa antisemitismille. Kun tapahtumista on kulunut jo yli 60 vuotta, Venezia alkaa olla yksi viimeisistä silminnäkijätodistajista, ja jo siksikin hänen haastattelukirjansa on huomionarvoinen tapaus. Auschwitzista on kaikkiaan kirjoitettu hyllymetreittäin aineistoa. Ensimmäiset kuvaukset leiristä ilmestyivät lehdistössä vuoden 1943 aikana ja muistelmateoksistakin ensimmäiset ilmestyivät jokseenkin välittömästi leirin […]

Lue lisää

Arvostelu

”Poika” on Tuomas Hongan tekemä multimediateos hänen omasta lapsuus- ja nuoruusajastaan Pohjois-Suomessa. Honka itse käyttää teoksesta nimitystä ”digitaalinen albumi”. Termi on osuva. Multimedian perusaineksena on runsas kuvitus, joka on valittu tekijän isän, Lauri Hongan massiivisesta, noin 11 000 kuvan, valokuva- ja negatiivikokoelmasta. Rompulle Tuomas Honka on poiminut noin 120 kuvaa. Multimediateoksen sisältö koostuu kuvien lisäksi […]

Lue lisää

Helsingin Sanomien pitkäaikaisella musiikkikriitikolla Seppo Heikinheimolla (1938-1997) oli työtehtäviensä ansiosta mahdollisuus tutustua moniin ihmisiin elämänsä kuluessa. Toimittajantyönsä ohella hän ehti palvella Helsingin kaupunginorkesterin apulaisintendenttinä, Nykymusiikkiseuran sihteerinä, Organum-seuran varapuheenjohtajana, Jyväskylän Kesän organisaattorina, Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana ynnä useissa muissa luottamustehtävissä. Vuonna 1972 hän julkaisi Helsingin yliopistoon tekemänsä väitöskirjan. Heikinheimo olikin hyvin tehokas luonne. Dmitri Shostakovitshin muistelmat kääntyivät […]

Lue lisää

Kyseessä on poikkeuksellisen mielenkiintoisen elämän eläneen henkilön muistelmateos. Nordström oli jääkäri, heimosoturi, laivanvarustaja, yksi lapuanliikkeen ja IKL:n taustahahmoista ja rahoittajista, sotiemme asehankkija, vallatun Itä-Karjalan sotilashallinnon tarkastaja ja sotien jälkeinen maanpakolainen ynnä muuta. Teos koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen on lapsille ja lapsenlapsille tarkoitettu varsinainen muistelmaosa, ja toinen on saatesanojen mukaan julkaistuksi tarkoitettu käsikirjoitus ”Maailmansota suomalaisesta […]

Lue lisää