Arvostelu

Rajchmanin kertomus on sekä yksi ensimmäisistä, että viimeisistä todistajanlausunnoista Treblinkan tuhoamisleirin toiminnasta. Ensimmäisiin se kuuluu sikäli, että Treblinkan tuhoamisleiri aloitti toimintansa kesällä 1942 ja jatkoi kansanmurhan palveluksessa vuoden 1943 syksyyn asti. Leirin ainoa tarkoitus oli surmata, ja tehdä se mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Tuhannet ja taas tuhannet vangit, joiden joukossa naisia ja lapsia ja vanhuksia, […]

Lue lisää

Vuosi 2008 oli Suomessa hyvä tietokirjavuosi, ja Lena Huldénin Kuusijalkainen vihollinen kuuluu sen parhaimmistoon. Ruotsiksi teos ilmestyi jo 2006. Huldénin teos erottuu hyvienkin tietokirjojen joukossa edukseen ainakin kahdesta syystä: kirjoittaja on kahden eri tieteenalan – historiantutkimuksen ja hyönteistieteen – asiantuntija, ja yhdistämällä kaksi osaamisaluettaan hän onnistuu tarjoamaan tuoreita näkökulmia tarkastelemiinsa historiallisiin ilmiöihin. Teos eroaa keskivertotietokirjasta myös […]

Lue lisää

Päiväkirjat ovat kuuluneet keskeisellä tavalla tietoisuuteemme holokaustista. Keskeisin ja kuuluisin on tietenkin Anne Frankin päiväkirjat, mutta kaikkiaan on löydetty ja arkistoitu vähintään satoja päiväkirjoja joissa käsitellään juutalaisten toisen maailmansodan aikaista joukkomurhaa. Julkaistujakin päiväkirjoja on varovaisestikin arvioiden kymmenittäin. Hélène Berrin päiväkirjat on kiinnostava ja poikkeuksellisen hyvin kirjoitettu lisä tähän joukkoon. Historiallista arvoa päiväkirjoilla on tapahtumien tallentamisessa […]

Lue lisää

Neuvostoliittolaisten sotavankien kohtaloa erityisesti Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan ensimmäisenä vuonna voi pitää yhtenä historian suurimmista ja nopeimmin toteutetuista joukkomurhista. Wehrmachtin omien lukujen mukaan se oli saanut joulukuun 1941 loppuun mennessä yli 3,3 miljoonaa neuvostoliittolaista sotavankia, näistä oli tuolloin enää 1,1 miljoonaa elossa, ja vain 400 000 työkykyisiä. Helmikuuhun mennessä oli tullut 600 000 kuollutta […]

Lue lisää

Kertominen on Venezialle koskaan parantumattoman trauman työstämistä ja samalla hänen vastalauseensa antisemitismille. Kun tapahtumista on kulunut jo yli 60 vuotta, Venezia alkaa olla yksi viimeisistä silminnäkijätodistajista, ja jo siksikin hänen haastattelukirjansa on huomionarvoinen tapaus. Auschwitzista on kaikkiaan kirjoitettu hyllymetreittäin aineistoa. Ensimmäiset kuvaukset leiristä ilmestyivät lehdistössä vuoden 1943 aikana ja muistelmateoksistakin ensimmäiset ilmestyivät jokseenkin välittömästi leirin […]

Lue lisää

Tärkeä aihe Erityisesti eri maitten armeijoitten omassa sotahistoriantutkimuksessa pyritään ainakin jossain määrin soveltuvuuteen. Tekniikka muuttuu, mutta jokaisen maan sotilaitten erityispiirteet taistelutilanteessa ovat asia, jota ei rauhan aikana voida selvittää, vaan on tutkittava aiemmin käytyjä sotia. Tätä taustaa vasten on erikoista, miten vähän puolustusvoimat on pyrkinyt Suomessa kriittisesti selvittämään kesän 1944 taisteluita. Juuri tällöin Suomi sai […]

Lue lisää

Sotilastiedustelu voidaan karkeasti jakaa kolmeen erilaiseen toimintamuotoon: ensimmäisenä tulevat viralliset tiedustelijat eli sotilasasiamiehet, jotka on sijoitettu kohdemaihinsa näiden tieten ja kansainvälistä diplomaatista käytäntöä noudattaen. Toisen ryhmän muodostavat kotimaissaan toimivat tiedusteluelimet, jotka kokoavat ja analysoivat kohdemaasta eri tavoin saatua julkista aineistoa ja tekevät niistä yhteenvetoja sotilas- ja valtiopoliittisiin tarkoituksiin. Kolmantena sotilaallisen tiedustelun muotona on pääasiallisesti sotatilan […]

Lue lisää

“Miesten hallitsema, vahvaa miestä ihannoiva natsimaailma horjuu – ja sen myötä myytti nimeltä ’mies’… Tämän sodan lopuksi saadaan kokea monien muiden tappioiden lisäksi miesten tappio sukupuolena.” (Nainen Berliinissä, 1945) Kun toisesta maailmansodasta on kulunut jo yli 60 vuotta, saksalaiset eivät halua olla enää isoja pahoja SS-susia, vaan myös sodan loppuselvityksessä kärsineitä tavallisia pikkupossuja ja selviytyjiä. […]

Lue lisää

On väitetty, että viime sodista on kirjoitettu liikaakin kirjoja, katso esim. (Britanniassa kritisoidaan historian opetuksen sotainnostusta)  Kuitenkin sotakirjoilla on lukijoita ja jostain ilveestä kustantajan pitäisi löytää nimikkeitä painettavaksi ja myyntiin. Gummerus /Ajatus -kirjat on ottanut näköispainoksen vuonna 1967 suomennetusta Paul Carellin kirjasta Poltettu maa. Kustantajan ratkaisu on liiketaloudellisesti erinomainen. Näköispainoksen kulut ovat minimaaliset. Aikanaan erinomaisesti […]

Lue lisää

Sotiin liittyvä valtiotason problematiikka on selitetty jo moneen kertaan loppuun kalutuksi aiheeksi tai muuten vain älyllisesti vähemmän tärkeäksi teemaksi. On puhuttu myös väärän sodan tutkimisesta ainakin vallitsevan painopisteen osalta, kun on unohdettu ruohonjuuritaso niin sanotussa ”perinteisessä poliittisessa historiassa” (joka tosin on yksi alamme väärinkäytetyimpiä termejä – etenkin kun muista historian aloista ei puhuta yhtä stereotyyppisessä […]

Lue lisää

Kun venäläisyyden tutkija näkee kirjan nimenä ilmauksen ”venäläinen rationaalisuus”, ei teokseen voi olla tarttumatta. Onko semmoistakin? Kasarmien suunnittelukäytännössä ainakin oli. Sirpa Hailan tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää arkkitehtuurin ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Hänen kirjansa liittää vuosisatamme alun venäläisen kasarmiarkkitehtuurin yleisiin ajan suuntauksiin, syihin ja seurauksiin, ovatpa ne arkkitehtonisia, teknisiä tai sosiaaliseen rakenteeseen liittyviä. Kirjassa tulee esiin […]

Lue lisää