Antero Leitzinger

Rolf Leppäsen kirjallinen tuotanto näyttäisi keskittyvän ulkomaankauppaan ja sotahistoriaan. Hänen tuorein omakustanteensa Gustaf Mannerheim Xinjiangissa 1906-1907 – Uiguurikysymyksen historia on edustava kovakantinen ja mustavalkoisilla valokuvilla kuvitettu kirja, jonka kieli on kohtuullisen huoliteltua. Joissakin tapauksissa pitäisi vertailla alkuperäislähteistä, johtuuko virhe huolimattomasta vai ylihuolellisesta lainauksesta. Eri kirjasinlajit ja alaviitteet olisivat joskus auttaneet erittelemään tekstiä ja kommentteja. Selkein […]

Kysyvätkö lapsemme joskus, mitä me tiesimme aikamme kansanmurhista? Moni ei tiennyt paljoakaan, mutta tiedon puutetta sinänsä ei voi syyttää, jos olemme haluttomia lukemaan. Kiinan uiguurien kohtaloista on viime vuosina julkaistu kirjallisuutta sen verran runsaasti, että vain välttelemällä on voinut pysyä aiheesta tietämättömänä. Silti länsimaiden kadut eivät täyty mielenosoittajista, Kiinaa ei boikotoida, eikä edes älykköjen kutsuilla […]

Mari Mannisen nimi on tullut tutuksi Helsingin Sanomien monista erinomaisista Kiina-artikkeleista. Asuessaan Pekingissä vuodesta 2013 Manninen havahtui omiin ja muiden suomalaisten vääriin mielikuviin, jotka hän ryhmitteli 33 myytiksi 15 lukuun teoksessaan Kiinalainen juttu – 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista. Melkein joka luvun lopussa on lukusuositus tai muuta opastusta syvällisempään perehtymiseen. Jostain syystä neljä lyhyintä lukua […]

Kolmisenkymmentä vuotta sitten kirjoista piti ottaa satojen painokset, kovat kannet ja värikuvat moninkertaistivat hintaa, eivätkä historioitsijat arvostaneet sukututkijoita ainakaan ääneen. Sen jälkeen paljon on muuttunut ja muistelmat, sukukirjat ym. omakustanteet ovat osoittautuneet niin arvokkaiksi lähteiksi, ettei niitä enää kannata ylenkatsoa. Esimerkiksi kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksessa yksittäiset kertomukset tarkentavat yleiskuvaa ja selvittävät käytäntöjä, jotka eivät aina noudattaneet […]

Kiinan historia on jaettu perinteisesti dynastioiden mukaan, mutta myös 111 vuotta kestänyt tasavalta jakautuu jo useampaan osaan: kansantasavallan perustamisen (1949) jälkeen Maon kuolema (1976) aloitti uuden aikakauden. Tosin teoksessa Kiinan poliittinen järjestelmä vuosi 1977 jää ikään kuin nollavuodeksi ja luku ”uudistuskaudesta” aloitetaan vuodesta 1978. Myös Xi Jinpingin valtaannousu (2012) tuntuu jo nousseen näiden murrosten rinnalle. […]

Koronavuosina moni kaipasi matkoja ulkomaille, mutta olisi voinut tutustua niihin Helsingistä poistumattakin. Kauniisti kuvitettu Maailmanympärimatka Helsingissä – Suurlähetystöt ja niiden historia esittelee yli 60 maan edustustot, kunkin 1-6 sivulla. Laajimman esittelyn saavat ymmärrettävästi Venäjä, Ruotsi ja Saksa – kolme maata, jotka tärkeimpinä tunnustivat Suomen itsenäisyyden ensimmäisten joukossa. Lisäsi kirja kertoo yleisestikin diplomatian historiasta. Takakannen sisäsivulla […]

Ali Sadik-Oglin isän elämäkerrasta on ilmestynyt jo kaksi järkälettä, joiden yhteisenä nimenä on Pitkä matka Suomeen. Ensimmäisessä osassa (772 s.) päähenkilö on Nizam – tataari, toisessa (915 s.) Rahim – persialainen. Kyseessä on kuitenkin sama Nizam Huseinov alias Rahim Sadik-Ogli, joka syntyi Kazanissa 1886 ja kuoli Helsingissä 1955. Hän tuli Suomeen väärällä nimellä ja Persian […]

Suomen tataareilla on ollut jo sadan vuoden ajan vilkasta kulttuuriharrastusta: kirjallisuutta, musiikkia, teatteria, kesäleirejä ja ruokajuhlia. Tätä harrastusta piristi vastaitsenäistyneen Suomen poliitikkojen mielenkiinto Venäjän kansallisia vähemmistöjä kohtaan ja oman identiteetin etsiminen. Osa tataareista halusi muistella kotiseutujaan, Volgan varren kyliä, mutta osa suuntautui Turkkiin ja innostui sen kulttuurillisesta modernisoitumisesta. Suomen tataarit jakautuivat sen mukaan, miten äidinkieltä […]

Peter Frankopanin tiiliskivi Silkkitiet – Uusi maailmanhistoria oli joulumyynnin 2021 suosikkeja, joka lupasi valoittaa Keski-Aasian halkaisseita kauppareittejä. Suomennos on erinomainen lukuun ottamatta tavanomaisia ärsyttävyyksiä: Kirgizistan on naapurimaistaan poiketen ”Kirgisia” (vaikka -stan kuuluu kirgiisissä, ruotsissa, englannissa ja aiemmin välillä suomessakin maan nimeen) ja vuosiluvut on merkitty pseudo-objektiivisesti ”eaa”/”jaa” (ikään kuin olisi silkkaa sattumaa, ettei ajanlaskumme alku […]

Suomi on muutaman kerran voinut vaikuttaa maailmanhistoriaan. Useimmille tulevat mieleen tilaisuudet valloittaa Pietari 1919 tai 1941, joillekin Helsingin ETYK 1975 tai Viron vapautuminen 1991. Vähemmän tunnettu muille kuin Terijoki-paikallishistorioiden lukijoille on venäläisen liberaalipoliitikon Mihail Herzensteinin murha 31.7.1906 ja sen tutkinta, joka päättyi vasta 25.10.1909 Kivennavan käräjillä. Murha ei ollut vain muutama laukaus, vaan niistä tehty […]

Tämän komean kirjan pääosa, noin 340 sivua, on omistettu Raoul Johnssonin selostamalle Suomen rannikoiden tapahtumille. Teoksen alussa on kuitenkin myös noin 80 sivun edestä Ilkka Malmbergin johdantoa, ja lopussa vielä kaksisivuinen ”Venäläinen torjuntavoitto” -luku rauhanteosta, joista saa riittävän käsityksen 1850-luvun maailmanpolitiikasta ja Mustanmeren taisteluista. Jo sinänsä hyödyllistä tekstiä elävöittävät valokuvat (Krimin sodassa kirjeenvaihtajat oppivat ensimmäisen […]

Mikko Paatero puolustaa teoksessaan käsitystä ”kovasta” turvallisuudesta (engl. security) väljemmän ”pehmeän” turvallisuuden (engl. safety) ytimenä (s. 15 ja 270). Paatero on pettynyt Valtioneuvoston 19.5.2016 valmistuneeseen selontekoon sisäisestä turvallisuudesta. Selontekoa on valmisteluvaiheessa pehmennetty ja pyöristetty, eikä enää ole toivoa poliisin kaipaamista priorisoinneista ”ennen seuraavaa suomalaista massamurhaa, joka voi tapahtua minä päivänä tahansa.” (s. 19). Paatero ei […]

Kouluissa opetetaan, että Rooman keisarikunta rappeutui, jakautui ja tuhoutui, Länsi-Rooma 476 ja Itä-Rooma 1453. Rooman tuhosivat hunnit ja turkkilaiset. Edward Gibbonin kuuluisa suurteos Rooman valtakunnan rappio ja tuho (1776-1789, suom. 1999-2007) loi myytin, jota yritettiin täydentää lähinnä sisäsyntyisillä, taloudellisilla syillä antiikin sivistyksen tuholle. Kaikkiaan Rooman ”tuholle” on keksitty ainakin 210 syytä (s. 249), joista Gibbonin […]

Kirjan tekijät kohtasivat internetissä vasta ”pari vuotta sitten” ja ovat taustoiltaan erilaisia. Marko Hamilo on entinen nuorsuomalainen klassinen liberaali, Joonas Konstig oli nuorena punavihreä sosialisti, Timo Hännikäinen kuuluu ”traditionalistisen” ja ”vastavalistusta” julistavan verkkolehti Sarastuksen toimituskuntaan. Kirjoittajista ainoa nainen on Heidi Marttila, joka ihmettelee feministien intoa vähätellä sukupuolten kulttuurieroja: ”Ihmisten erilaisuutta pidetään rikkautena – erityisesti monikulttuurisuutta […]

Kun 1970-luvulla kiinnostuin politiikasta, asiaan kuuluivat pamfletit. Myös keskustelu EU-jäsenyydestä näkyi 1990-luvulla ohuina suorasukaisina kirjasina, enimmäkseen vastavirtaan. Ei ehkä pitäisi yllättyä siitä, että elämme jälleen viriävän pamflettikirjallisuuden aikana. Aiheena on nyt tuore ”siirtolaiskriisi”, jonka nimi ottaa jo kantaa itse asiaan. Kustantajana esiintyvä ajatuspaja ”Suomen Perusta” paljastaa sekin puoluetaustan. Onkin jo korkea aika, että perussuomalaiset esittäisivät […]

Kun kulttuurintutkija kirjoittaa blogissaan: ”Toisaalta tulla Leitzingerin lyttäämäksi on arvo sinänsä, sitä tässä itsekin odottelen.” (1.1.2015), niin tokihan velvollisuuteni on ryhtyä toimeen. Häpeäkseni joudun kuitenkin tunnustamaan, että Katja Bloigun kirjan lukeminen kesti vuoden, eikä se suinkaan johtunut pelkästään kirjan alun raskaasta tietosisällöstä. Tänä aikana kirja ehti saada odottamatonta historiallista arvoa, sillä niin nopeasti ulkomaalaispoliittinen keskustelu […]

Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen (1917), Tarton rauha (1920) sekä Neuvosto-Venäjän muuttuminen Neuvostoliitoksi (1922) muovasivat dramaattisella tavalla Suomen ja Venäjän naapuruussuhteita, jotka eivät täysin normalisoituneet ainakaan ennen 1930-luvun puoliväliä. Suomen maaperältä toimineet venäläiset pakolaiset tekivät osin Suomen viranomaisten suostumuksella rajan yli tiedusteluretkiä ja terrori-iskujakin Kun kirja on hyvä, tietokirjankin voi lukea romaanin lailla draamana tai […]

Pekka Virkin toimittama kirja haastaa lukijansa vihdoin tuomitsemaan ”suomettumisen” ja vaatimaan seuraamuksia niille maanmiehille, jotka aikoinaan johdattivat kansaa ulkopoliittisen lyömäaseen käyttöön, epävirallisiin virkakieltoihin, sensuuriin ja itsesensuuriin sekä muihin lieveilmiöihin. Mutta osaavatko ja haluavatko suomalaiset vihtoa itsensä ja toisensa puhtaiksi siitä, mitä aikoinaan saunoissa ja kabineteissa harrastettiin valtioviisauden nimissä? Enää ei pidä kysyä, kuka heittäisi ensimmäiset löylykauhalliset, vaan ketkä […]

Tohtori Jouni Suistola on toiminut vuosia professorina Pohjois-Kyproksella ja everstiluutnantti Heikki Tiilikainen oli Kyproksella rauhanturvatehtävissä sekä Suomen Sotilas -lehden päätoimittajana. Heidän yhdessä kirjoittamansa katsaus suomalaisiin Venäjän-Turkin sodassa 1877-1878 on pätevästi ja tasapainoisesti kirjoitettu. Vaikka suomalaisiin on iskostunut tiernapoikaperinteeseenkin tarttunut epäluulo ”Turkkia ja Tattaria vastaan”, Suistola ja Tiilikainen osaavat tehdä eron faktojen ja myyttien välille. Heidän […]

Brittihistorioitsija Simon Sebag Montefiore, joka kirjoitti muutama vuosi sitten erinomaisen Jerusalemin historian, kirjoitti jo vuonna 2000 mielenkiintoisen 640-sivuisen elämäkertateoksen Ruhtinas Potemkin ja Katariina Suuri (suom. Ari P. Koskinen, 2006) Alkuteos Potemkin – Prince of Princes, 2000). Kirjassa on mustavalkoisia kuvaliitteitä ja kartta, henkilö- ja lähdeluettelo, mutta ei hakemistoa ja numeroidut lähdeviitteet (alkuteoksen s. 512-592) täytyy […]