Päivi Kosonen

Kun vasta kuulin, että tulossa on kirja Collianderista, tiesin että tulen varmasti lukemaan sen. Tiedostamaton mieleni oli jo etsiytynyt kirjan ääreen. Viivyttelin, pelkäsin mitä tulee vastaan. Nyt voin sanoa helpottuneena: Ilahduin. Näinkin voi elämäkerran kirjoittaa: kunnioittavasti, avoimesti, niin että kohteet hengittävät, heräävät suorastaan henkiin! Kirja itsessään on kohteensa oloinen. Jotakin kotoista ja omalaatuista, arkista ja […]

Suomentaja Seppo Sipilä on tehnyt mainiota työtä taiteillessaan Casanovan teoksen suullisten ja kirjallisten rekistereiden kanssa. Giacomo Casanovahan (1725–1798) on tunnettu nimenomaan tarinoistaan, seikkailijana ja matkamiehenä, Venetsian Lyijyvankilasta paenneena libertiininä, maagina ja mystikkona. Vasta myöhään hänet on noteerattu kirjailijana. Enää Elämäni tarinaa ei kuitenkaan pidetä vain uskaliaana viihdelukemistona, vaan teos on tunnustettu myös merkittävänä muistelmana. Muistelmafaktaa […]

Sanna Nyqvist ja Outi Oja tunnetaan hyvää työtä tekevinä kirjallisuudentutkijoina, jotka tavanomaisten aiheiden rinnalla ovat usein halunneet penkoa myös kirjallisuuden liepeitä ja siihen liittyviä instituutioita. Tuoreimmassa teoksessaan Kirjalliset väärennökset he tutkivat väärennösten kulttuurihistoriaa. Yksittäiset väärennöstapaukset kaikkine yksityiskohtineen osoittautuvat kerta kaikkiaan makoisiksi paloiksi, ja niiden kautta kirjoittajat onnistuvat vielä kurkistamaan kirjallisuuden takahuoneisiinkin. Kirjallisuus ei tässä teoksessa […]

Kun maailma on informaatiomurroksessa, kohdistuu myös akateemiseen kirjoittamiseen muutospaineita. Enää ei tieteentekijöiden sallita vetäytyä kammioihinsa. Näkyvyys ja vuorovaikutus ovat päivän sanoja. Nykytutkijoita harjoitetaan tieteellisen viestinnän kursseilla muotoilemaan tutkimustuloksensa älykkään eleganteiksi viesteiksi. Tiede- ja tutkimusuutisia kirjoittavien journalistien on löydettävä yhtä aikaa asiallinen ja persoonallinen tapa muotoilla toisen kirjoittaman tutkimuksen pohjalta uutinen, joka pysähdyttää ja puhuttaa. Tietokirjailijoilla […]

Elämäkerrallinen käänne on koskettanut myös historiantutkimusta. Tutkimusaiheet ja painopisteet ovat sotien jälkeen lähentyneet muutenkin ihmistä, arkea. Mutta vasta viime aikoina ilmiö on alkanut suuremmin vaikuttaa tutkimusaiheisiin ja -käytäntöihin. Vasta ilmestynyt, oululaistutkijoiden kokoama artikkelikokoelma Historiallinen elämä pyrkii paaluttamaan tätä keskustelua ja selventämään historiatieteellisen elämäkertatutkimuksen rajoja: millä ehdoin historiantutkija voi työssään käyttää esimerkiksi biografiaa, muistelmia tai kirjeitä […]

Tyyneyttä ja viisautta on etsitty aikojen alusta asti, ja aivan erityisesti mielenhallintaan on paneuduttu stoalaisessa filosofiassa. Stoalainen matka ei kuitenkaan ole mikään egotrippi. Ihmisen on kasvettava omaksi itsekseen, jotta hän kykenee ottamaan vastaan elämän asettamat haasteet ja tehtävät: käsittelemään haavat ja menetykset, kohtaamaan tämänhetkiset pelot ja jokapäiväisen inhimillisen kärsimyksen ja pitämään tulevaisuuden huolet riittävän kaukana. […]

Merkittävä suomennosurakka Renja Salmisen suomennostyö Michel de Montaignen (1533–1592) parissa on edennyt loppuun, Esseiden kolmanteen osaan. Kaksi ensimmäistä osaa on ilmestynyt aiemmin 2000-luvulla, ensimmäinen 2003 ja toinen 2008. Nyt suomennettu kolmas osa on Montaignen vanhuudenteos, jossa esseisti korjailee ja täydentää vuoden 1588 painosta, ryhtyy taas kerran vuoropuheluun aiemman itsensä kanssa. Viimeisessä osassa on paljon koko […]

300-luvulla elänyt syyrialainen sofisti Libanios epäröi hetken lähtisikö elämäntarinassaan kuvailemaan sattumusta, jossa Fortunalla ei ehkä ollutkaan niin suurta merkitystä kuin hän oli ensin ajatellut. Kyse on siitä, että hän oli kadottanut kirjan: Thukydideen Historian. Libanioksesta se ei kuitenkaan ole mikä tahansa kirja, vaan hänen Thukydideensä, ihana, kevyt kappale, johon hän oli tehnyt reunamerkintöjä ja joka […]

Paula McLainin elämäkertaromaanin suomennosnimi Nuoruutemme Pariisi viittaa Ernest Hemingwayn (1899-1961) omiin Pariisin muistelmiin A Moveable Feast (1964), jotka julkaistiin suomeksi sinänsä osuvalla nimellä Nuoruuteni Pariisi. Muistelmissaan Hemingway teki tilinsä selväksi Pariisin 1920-luvun taiteilijaelämän sekä eräiden tuohon aikaan liittyvien taiteilijoiden ja kirjailijoiden kanssa. Hänen katsotaan onnistuneen teoksessaan tavoittamaan hyvin ensimmäisen maailmansodan jälkeisen kadotetun sukupolven tunnot: taukoamattoman […]

Lavatähti ja kirjamies on herättänyt paljon keskustelua, kun tunnettu elämäkertakirjailija on kajonnut Katri Helenaan, lähestulkoon viimeiseen suomalais-kansalliseen ikoniin, jossa viattomuutta on vielä jäljellä. Omat vapaamieliset ystävätkin pitävät kirjaa sopimattomana, sellaisetkin jotka tuntevat teoksen vain valituista lainauksista iltapäivälehtien sivuilla. Haluttiinpa tai ei, Katri Helena – ei ihmisenä, vaan julkisuuden henkilönä – on kappale suomalaista kulttuurihistoriaa, niin […]

Nykyisin stoalaisten pelkistetty sisäisen rauhan filosofia palvelee yhtä hyvin johtajien ja eliitin tarpeisiin hiottua bisnessbuddhalaisuutta ja excellence-filosofiaa kuin erilaisia itsestä huolehtimiseen suuntautuneita ihmisiä, nuoria ja keski-ikäisiä, jotka ovat jättäneet oravanpyörän ja elävät omaa jooga- ja meditaatioelämäänsä – enemmän tai vähemmän askeettisesti, kuka vaellellen, kuka paikallaan pysyen. ”Ennen meitä teitä raivanneet eivät ole herrojamme vaan oppaitamme. […]

Tuona marraskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1980 en kertaakaan poistunut huoneestani: tein muutaman muistiinpanon, ja ennen muuta annoin ajatusteni kiertää milloin yhä laajempia, milloin taas yhä pienempiä kehiä ja toisinaan vaivoin täydelliseen tyhjyyteen; minusta tuntui silloin, että pelkästään pohdiskelemalla ja mietiskelemällä voisi tappaa itsensä, sillä vaikka olin sulkenut ikkunat ja huone oli aika lämmin, raajani kävivät […]

Merkille pantavaa on, että tämä vanha kristillisen hengellisyyden ohjekirja ei ole ilmestynyt Kirjapajalta, Kirjaneliön Hengen tie -sarjan jatkajalta, vaan sen on julkaissut Basam Books, jonka itäiseen hengellisyyteen keskittyvää ohjelmistoa se oivallisesti täydentää. Vaikka meitä keskiaikaan hurahtaneita tai erilaisten hengellisyyden muotojen etsijöitä ja tutkijoita alkaa ilmeisesti Suomessakin olla kokonainen joukko, myöhäismoderni ihminen minussa ei voi kuitenkaan […]

Michel de Montaignen (1533-92) Esseet merkitsevät  epäilemättä keskeistä omaa  eurooppalaisena-olemisemme kulmakiveä, sillä jos  tämä Ranskan renessanssin sokraattinen skeptikko Suomessa aina välillä unohdetaankin, niin kohta taas  esseet pintautuvat ”edelleen tuoreina ja  ajankohtaisina” ja ”taas meitä puhuttelevina” teksteinä.  Ainakin suomalaista kulttuuriväkeä Montaignen  ihanteet – epäily ja jatkuva kysely – ovat puhutelleet  säännöllisin väliajoin. Edwin Hagforsin  Tutkielmien ensimmäinen […]

Victor Hugon Kurjissa on kohtaus, jossa roistomaisen Thénardier’n perheen koditon poika, Gavroche, pelastaa 1830 vallankumouksen keskeltä kaksi eksynyttä lasta (omia veljiään). Gavroche on löytänyt oivallisen piilopaikan Napoleonin Bastilleen rakennuttaman norsumonumentin vatsasta, jossa pojat voivat nukkua rottien keskellä. Peittona pojilla on Jardin des Plantes’in kirahvilta varastettu matto, josta Hugo kirjoittaa, että se oli ”hyvin paksu ja […]

On totta, kuten Tuija Vertainen toteaa Ranskan kirjallisuuden historiaa esipuheessa, että ”meiltä on puuttunut yleiskatsaus ranskalaiseen suuren vallankumouksen (1789) jälkeiseen kirjallisuuteen” (s. 10). On totta, että Ranskan kirjallisuuden vaiheista kiinnostunut suomalainen lukija on joutunut tyytymään osin vanhentuneihin esityksiin, Rafael Koskimiehen Maailman kirjallisuuden eri osiin, Kansojen kirjallisuden eri osiin, Anna-Maria Tallgrenin Ranskan kirjallisuuden kultaiseen kirjaan (1934) […]

”Vaikutan unissakävelijältä; ihan kuin fiktio ja elämä menisivät sekaisin”. Laure Adlerin kirjan motto ei ole Marguerite Durasin käsialaa, vaan lainaus on tämän sukulaissielulta, August Strindbergiltä. Sama levottomuus ja tuntemisen intensiteetti yhdistettynä äärimmäisen intensiiviseen elämään, jonka kulmakiviksi vakiintuivat ennemmin tai myöhemmin lukuisat rakkaussuhteet, kirjoittaminen, yksinäisyys ja alkoholi. Durasista on myös tullut klassikko, tekijä jonka elämän kulkua […]

Tuula-Liina Variksen Peili ja ikkuna on kokoelma esseitä ja muisteluita, kirjoituksia joita naistutkijat Yhdysvalloissa nykyään nimittävät tilapäiskirjoituksiksi. Tälläiselle kirjoitustavalle on ominaista omaelämäkerrallisuus, puheenomaisuus ja jonkinlainen muistiinpanoihin kuuluva hiomattomuus ja keskeneräisyys. Variksen kirjan luettuani jouduin kuitenkin pohtimaan, kannattaako tämän tyyppisiä kirjoituksia enää lainkaan julkaista kirjana. Osuvampi julkaisufoorumi näille sinänsä puhutteleville muisteluille ja nuoruuden päiväkirjamerkinnöille voisi olla […]