Pentti Stranius

Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys on ollut varsin virkeä toimija julkaisujen suhteen 2000-luvulla. Miika Raudaskosken ammattitaidolla toimittama vuosikirja Ylirajaiset kaupungit Sortavala & Viipuri koukkaa itärajan taakse, aikamatkalle suomalaisille hyvin tuttuihin kaupunkeihin. Vuosikirja ei ole aivan tavallista historian perustutkimusta. Jokaisella kirjoittajalla on omaperäinen lähtökohtansa: professorit Maria Lähteenmäki ja Hannu Itkonen, tutkija Jani Karhu ja erikoistutkija Ismo Björn pohtivat […]

Helsinki veressä -teoksen kirjoittaja Sari Näre on tullut tunnetuksi tuotteliaana nuoriso- ja sukupuolikulttuurin tutkijana sekä kantaaottavana keskustelijana. Näreen edellinen tutkimus Sota ja seksi (2016) käsitteli rintamalla taistelleiden seksuaalikerrontaa. Helsinki veressä valottaa vähemmälle huomiolle jääneiden naisten ja nuorten osuutta kansalaissotaan. Samalla myös siviiliväestön ja marginaaliryhmien arkinen Helsinki nousee keskiöön paitsi sotatapahtumissa keväällä 1918, myös ennen varsinaisia […]

Neuvostoliittoon kansalaissodan 1918 jälkeen paenneiden suomalaisten punaupseerien kohtalot ovat kiinnostaneet tutkija Markku Salomaata pitkään. Väitöskirja Punaupseerit ilmestyi nimittäin jo vuonna 1992. Sen jälkeen Salomaa siirtyi lähemmäksi nykyaikaa Venäjää ja Natoa käsittelevillä tietokirjoilla. Vuonna 2015 hänen ja tutkija-toimittaja Aimo Ruususen yhteistyönä ilmestyi mielenkiintoinen ja turhan vähälle huomiolle jäänyt Voittamisen taito, jossa keskushenkilönä on tappioitta taistellut legendaarinen, […]

Hennala ei ollut outo poikkeus historian virrassa, vaan yksi pysäkki totalitaarisen vallan jatkumossa. Hennalassa, kuten monilla vankileireillä ennen ja jälkeen sen, pyrittiin nopeuttamaan kuviteltua luonnonvalintaa ja voittajien mielestä “oikeaa” historiallista kehitystä. Nationalismi ja eugeniikka tarjosivat siihen otollisen maaperän ja työkalut. Sitaatti on toimittaja ja feministi Marjo Liukkosen perusteellisen tutkimuksen loppukaneetti. Sen jälkeen seuraa vielä 75 […]

Taistelukentillä ja juoksuhaudoissa on ryypätty kautta historian. Alkoholi ja usein vahvemmatkin piristeet ovat auttaneet jaksamaan ja kestämään rasitukset sekä unohtamaan koetut ja nähdyt kauheudet. Viinaryypyillä on myös palkittu ”urotöistä”. Asiasta on vaiettu, päihteiden siivittämät sotarikokset jääneet rankaisematta ja monet humalapäissä tehdyt virhearviot johtotasolla unohdettu. Niin Suomessa kuin muuallakin. Rehellisiä kuvauksia alkoholin käytöstä rintamaoloissa ei ole […]

Suomen itsenäistymishistoria liitetään joka vuosi oudolla tavalla talvi- ja jatkosodan tapahtumiin. Aivan kuin itsenäisyys olisi taisteltu Suomi-konepistooli kädessä, yhdessä Antti Rokan ja muiden tuntemattomien sotilaiden kanssa. Tämä johtunee siitä, että itsenäisyyspäivänä vielä elossa olevat sotaveteraanit, sankarihautausmaat ja -muistomerkit sekä Tuntematon sotilas televisioruudussa kuuluvat niin saumattomasti ”juhlallisuuksiin”. Jos halutaan korostaa itsenäisyytemme saavuttamiseen liittyviä sotaisia puolia, voi […]

Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Eduard Kotšergin (s.1937) on outo lintu kirjailijaksi. Hän syntyi Suuren Terrorin vuonna ja joutui juuri ennen sotaa orpokotiin. Isä oli teloitettu ja puolalaissyntyinen äiti pidätetty vakoojana. Leningradin piirityksen aikana orpokodin lapset evakuoitiin Omskin lähelle entiseen vankilaan.   Vuonna 1945 kahdeksanvuotias Kotšergin pakeni Siperian Omskista tavoitteenaan palata äidin luokse Leningradiin. Pakomatka, […]

Oululaisen Henrik Holapan (s. 1985) ”muistelmat” Minä perustin uusnatsijärjestön on itsetilitysmäinen kuvaus nuorukaisen tiestä Suomen Vastarintaliikkeen johtoon. Kirja on myös avoin anteeksipyyntö niille, jotka ovat Holapan kirjoitusten ja tekojen takia kärsineet. Nuori mies ei säästä itseään – jätettyään 3-4 vuotta sitten järjestönsä ja menneen elämänsä. Kirjan viimeistelyvaiheessa Holappa asui Kiinassa, rakkauden viemänä, mutta ehkä myös […]

Venäjä on tänä päivänä markkinatalousmaa, joka on Neuvostoliiton hajoamista seuranneina vuosikymmeninä jakautunut jyrkkärajaiseksi luokkayhteiskunnaksi, missä varallisuuserot ovat huikeat taloudellisen ja poliittisen eliitin ja palkkatyöläisen välillä – ja hirvittävät myös kaupunkiväestön, sen orastavan keskiluokan ja provinssien köyhien maalaisten välillä. Venäläinen ”sote”, sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pahassa jamassa eivätkä Leo Tolstoin (1828-1910) ajatukset heikomman auttamisesta, hyväntekeväisyydestä tai […]

Stalinin kuoleman jälkeen Neuvostoliitossa koitti ”suojasään” aika kun 1950-60 -lukujen vaihteessa elettiin kulttuurielämässä vapaampia vuosia Nikita Hrustshovin noustessa puoluejohtajaksi. Aikakausi toi julkisuuteen kaksi merkittävää toisinajattelijaa. Ydinfyysikko Andrei Saharov alkoi lähetellä Kremliin kirjeitä, joissa hän kauhisteli kehittelemäänsä uutta asetta ja vaati aseistariisuntaa. GULAG-leireiltä vapautui samaan aikaan rangaistusvanki koodinumerolla ”STS 232”. Tuleva Nobel-kirjailija Aleksandr Solženitsyn (1918-2008) julkaisi […]

Jari Sedergrenin ja Ilkka Kippolan dokumenttifilmejä käsittelevät tietoteokset ovat muhkeita sivumääriltään. (680 ja 537 sivua) Ne täydentävät hienosti Kari Uusitalon ja Sakari Toiviaisen päätoimittamaa Suomen Kansallisfilmografiaa, jonka 12-osainen kirjasarja käsittelee pääosin pitkää näytelmäelokuvaa. Elokuvaneuvos Uusitalo on muuten niitä harvoja Suomessa, joka on kirjoittanut jotakin lyhytelokuvistakin. Elokuva-arkistossa (nykyisin Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Kavi) pitkään työskennelleiden Sedergrenin ja […]

Suomessa tekemätöntä työtä riittää, mutta tekijöitä ei tietyille aloille ja areenoille palkata. Paljon tehdään myös ilmaista työtä, jota ei virallisesti palkkatyöksi lasketa, vaan se katsotaan pelkäksi puuhasteluksi tai muuten vain lähimmäisrakkaaksi auttamiseksi. Tällaisia paradokseja pohdiskelevat Kansalaistyötä kaikille! -kirjan tekijät Tanja Kuronen ja Hanna Moilanen. Heillä molemmilla on vankka kokemus lukuisista eri pituisista pätkätöistä ja työttömyydestäkin. […]

Vladimir Suuresta Putiniin jakaantuu viiteen päälukuun ja alkaa ”Sankaruuden maailman” esittelyllä, jossa myös vertaillaan eri maiden sankarityyppejä kautta historian. Vihavaisella on kanttia vertailla ja maailmanhistoria hallussaan. Suomessa on aivan liian paljon muutaman dokumentin Venäjä- dosentteja (jotka eivät osaa venäjää!) ja yksisilmäisiä julistajia, jotka eivät myöskään näe ahtaita väitöskirjateemojaan kauemmaksi. Puhumattakaan keltaisen lehdistön ”journalisteista”. Vihavainen on […]

Jukka Tarkka on tutkija ja kolumnisti, joka ei ole sanojaan säästellyt silloin kun on käsitellyt sodanjälkeisen Suomen lähihistoriaa. Tarkka kuuluu niihin kriittisiin ”Kekkoslovakian” tutkijoihin, jolta esimerkiksi Urho Kekkonen ei paljon sympatiaa saa. Venäjän vieressä -kirjassa myös presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen saavat satikutia. Tarkan mielestä heidän aikakaudellaan suomettuminen jatkui, vaikka YYA-sopimusta ei enää ollutkaan. […]

Hertta Kuusinen (1904–1974) on ollut epäilemättä Suomen historian vaikutusvaltaisimpia naisia politiikassa. Sodan jälkeen hän nousi vasemmistopuolue SKDL:n edustajana aivan politiikan eliittiin. Hänen isänsä, Otto Wille Kuusisen (1881–1964) varjo roikkui silti aina hänen yllään, mutta harva suomalainen tietää Hertan Kuusisen yksityiselämästä. Kuva: Otto  Wille Kuusinen ja Hertta Moskovassa 1940-luvulla. Kuvalähde: Hertta Kuusinen 1904-1974. Pirkko Kotilan ja […]

Venäjä-kirjoittelu on Suomessa usein valitettavan populistista politologiaa, missä keskiössä ovat vain presidentti Putin, Kreml – ja tätä nykyä Ukrainan kriisi. Siksi on sivistävää lukea vähän tutkitumpaakin tietoa itänaapurista. Venäjän palatseissa ja kaduilla -teoksessa ei ole ala- eikä lähdeviitteitä: kirja on selvästi tarkoitettu akateemisia piirejä laajemman joukon luettavaksi. Kaikki lähes 30 kirjoittajaa ovat professoreita, tohtoreita ja […]

Mihail Gorbatshov (s. 1931) on kirjoittanut elämästään ja myös toimistaan Venäjän kohtalon vuosina ennenkin. Näin sen muistan on silti häneltä kattavin omaelämäkertateos. Muistelmat ulottuvat varhaislapsuudesta aina vuoteen 1991, jolloin Neuvostoliitto hajosi. Imperiumin romahdus on usein kirjattu juuri Gorbatshovin nimiin, mutta totuus näyttäytyy hänen muistelmissaan toisenlaiselta. Mihail ja Raisa Muistelmat alkavat poikkeuksellisella esipuheella. Siinä Gorbatshov palaa […]

Jyrki Koulumies on laatinut Risto Kangas-Ikkalan (s.1937) elämäkerran haastattelujen pohjalta. Faktat on tarkistettu dokumenteista ja lehdistöaineistosta sekä ulkoministeriön asiakirjojen pohjalta. Työ on ollut selvästi mieluinen, mutta myös mittava. Kaikille idänkaupan lähihistoriasta kiinnostuneille, asiantuntijoille ja alan veteraaneille Kohtalona Kostamus tarjoaa epäilemättä mielenkiintoisia lukuhetkiä. Risto-Kangas Ikkalan muistelmat ovat periaatteessa suhteellisen tyypillinen ”uraelämäkerta”, jossa arkisemmat lapsuuden ja nuoruuden […]

Riippumaton toimittaja Andrei Koleshnikov (Ogonjok, Novoje Vremja, Izvestija jne) on kirjoittanut sankaristaan, Anatoli Tshubaisista jo pari kirjaa. Taustalla ja tulilinjalla on niistä tunnetumpi, mutta samalla se kohottaa kohteensa lähes myyttisiin mittoihin. Tshubais nostetaan jalustalle jopa siinä määrin, että lukijalle tulee tunne, että mies yksityisti Venäjän miltei itsekseen, mutta muiden iloksi ja hyödyksi: vaatimattomana talouseksperttinä hän […]

Yleisradion kirjeenvaihtajana Moskovassa vuodesta 2006 työskennellyt Anna-Lena Lauren (s.1976) on energinen uusi kasvo vakavasti otettavien Venäjä-harrastajien joukossa. Lyhyessä ajassa hän on opetellut kielen, hankkinut moskovalaisystäviä ja päässyt muutenkin venäläisyyden juurille. ”Hulluja nuo venäläiset” (alkuteos ruotsiksi: ”De är inte kloka, de där ryssarna”, 2008) on enemmän kuin pintaraapaisu itänaapurin arkea ja juhlaa, vaikka sen sivuilla usein […]