Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimista (1867–1951) on tehty kirjoja ehkä enemmän kuin kenestäkään muusta suomalaisesta, mutta hänen läheisin työtoverinsa, kenraali Erik Heinrichs (1890–1965) on jäänyt vähemmälle huomiolle. Valtiotieteen tohtori Pekka Visurin tuorein teos paikkaa tätä aukkoa. Samalla se on luonteva jatke Visurin suomentamille Waldemar Erfurthin päiväkirjoille, saksalaiskenraalihan oli Wehrmachtin yhteyshenkilö Suomen armeijan päämajassa. Heinrichs puolestaan […]

Lue lisää

1

Helsingin Laajasalossa sijaitsevassa Jollaksen kartanossa toimi jatkosodan loppuaikoina vastaanottokeskus, jonka kautta arvioidaan syyskuun 1943 ja syyskuun 1944 välisenä aikana kulkeneen noin 5000 virolaispakolaista. Heidät oli kuljetettu kartanoon Pirttisaaresta, Trutlandetista, Eestiluodosta ja muualta avomeren ääreltä. Osa pakolaisista jatkoi matkaansa Ruotsiin ja pidemmällekin, sillä Suomessa ei enää jatkosodan loputtua ollut turvallista. Neuvostoliitto, joka oli miehittänyt Viron, vaati […]

Lue lisää

Ransall Hansenin Fire and Fury on erilainen sotakirja. Se on syntynyt historiankirjoituksessa meneillään olevan moraalisen käänteen vanavedessä. Hansen tarttuu avoimesti sodankäynnin moraalisiin kysymyksiin eikä kaihda menneisyyden toimijoiden eettistä arviointia. Fire and Fury tarjoaa toki jännittävää ilmasodan tekniikan ja suurimittaisten pommitusten kuvausta, mutta ennen muuta Hansen kysyy, miksi sodan johtajat ryhtyivät terroripommituksiin, joissa massoittain kaupunkien siviilejä […]

Lue lisää

2

Saksan ja Suomen joutuessa sotatilaan vuoden 1944 syyskuussa syntyi uusi kansainvälispoliittinen tilanne, joka luonnollisesti koski myös siviilejä. Suomessa oleva saksalaisomaisuus takavarikoitiin ja luovutettiin Neuvostoliitolle, vastaavasti Saksassa olevat suomalaiset huomasivat yhtäkkiä olevansakin viholliskansan kansalaisia. Takavarikointi koski myös Suomen lipun alla olevaa kauppalaivastoa, vihollismaan asukkaan asema koski myös kauppalaivastossa palvellutta henkilöstöä. Saksalaiset takavarikoivat Itämerellä Suomen ja Saksan […]

Lue lisää

Suomalaista sotilaallista radiotiedustelua alettiin kehittää välittömästi vapaussodan jälkeen, kun oli selvillä, että kulloiseenkin viholliseen liittyvää strategista tietoa ja sen operaatioita olisi mahdollisuus seurata ja saada niistä tietoa kaappaamalla radioliikenteen sanomia ja pyrkimällä avaamaan toisen osapuolen käyttämät salakirjoituskoodit. Suomi käytti tässä työssä niin toisen maailmansodan alla kuin sen aikana oman maan korkeatasoisinta teknistä asiantuntemusta, korkeakoulutettuja matemaattisia […]

Lue lisää

Tiedustelutoiminta on ollut tapana jakaa kahteen pääryhmään, sotilaalliseen ja siviilitiedusteluun. Siviilitiedustelu keskittyy elinkeinoelämään, politiikkaan ja yhteiskuntajärjestelmiin liittyvän tiedon hankintaan ja tällaisen tiedustelun estämiseen (vastatiedustelu) sekä konkreettisten siviiliuhkien (mm. terrorismi ja kansainvälinen rikollisuus) ennakointiin ja torjuntaan. Sotilastiedustelu puolestaan seuraa oman alueen ja yhteiskunnan kannalta uhkaavien tai uhattaviksi ajateltujen valtioiden ja toimijoiden poliittista ja sotilaallista kehitystä ja […]

Lue lisää

Itse asiassa kyseessä on kaksi erillistä teosta, Tarja Lappalaisen Muurmannin suomalaisten nousu ja tuho (sivut 21–210) ja Martti Turtolan Arktista sotaa – Kuolan ja lähialueen sotahistoriaa vuosisatojen saatossa (sivut 211–323). Kirjoituksia yhdistää lyhyt alkuteksti ja molempien tekijöiden erilliset ”kiitoskirjoitukset” sekä lyhyt yhteinen johdanto. Muulla tavalla näitä tekstejä ei ole kytketty yhteen. Myytti nälkäpakolaisuudesta Ihmeen syvällä […]

Lue lisää

Anu Heiskasen tietokirja Salateitse Saksaan – Hitlerin valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset läpivalaisee kattavasti Suomesta poistuneiden naisten lähdön moninaiset syyt ja reitit. Kirjan punaisena lankana kulkee ajatus ihmisestä resurssina rintamien ulkopuolella, missä jatkuvasti tarvitaan ihmisiä työntekijöiksi tuotantoon ja palveluihin. Nämä työntekijät ovat Heiskasen tutkimassa rajauksessa naisia, jotka sodan loppuvaiheiden vaikeissa oloissa usein rinnastuivat pakkotyöläisiin ja […]

Lue lisää

Kuten tunnettua, toisen maailmansodan syntyyn johtanut kehitys alkoi edellisen suursodan jälkeisestä Euroopan poliittisesta tilanteesta. Siitä käynnistyy myös Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen kirja Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940. Tekijöistä Murtorinne on aiemmin tutkinut Saksan ja Suomen kirkkojen suhteita erityisesti kansallissosialismin kaudella, Visuri julkaissut toistakymmentä kirjaa 1940-luvun ja sen jälkeisestä historiasta sekä suomentanut päämajan yhteysupseerina […]

Lue lisää

3

Talvi-, jatko- ja Lapin sotaan osallistui noin 600 000 eri-ikäistä suomalaismiestä. Nyt veteraaneja on jäljellä noin 10 000 ja heidän keski-ikänsä on 94 vuotta. Osa sotamuistoista on mennyt muistelijoiden mukana, osan ovat joko veteraanit itse tai heidän jälkeläisensä työstäneet kirjoiksi. Niitä on julkaistu sekä varsinaisten kustantamoiden listoilta että omakustanteina, joiden taso vaihtelee. Nyt käsillä oleva Tuomas Hongan […]

Lue lisää

Victor Capesius (1907–85) oli romaniansaksalainen, joka valitsi isänsä tavoin elämänurakseen apteekkialan. Wienin yliopistossa 1933 farmasian tohtoriksi väitellyt Capesius toimi 1930-luvulla saksalaisen Bayerin lääketehtaan romanialaisen tytäryhtiön edustajana. Toisen maailmansodan myötä myös Capesius joutui vaihtamaan siviilielämän asepalvelukseen. Vuodesta 1940 vuoteen 1942 hän palveli Romanian armeijassa johtaen armeijan apteekkia. Tammikuusta 1942 kesään 1943 Capesius oli vapautettu asepalveluksesta ja […]

Lue lisää

Jälkimaailma muistaa Juho Niukkasen (1888–1954) lähinnä talvisodan aikaisena puolustusministerinä. Mutta Niukkanen oli myös paljon muuta. Ennen kaikkea hän oli sotienvälisen ajan johtavia maalaisliittolaisia poliitikkoja, vaikka ei ikinä noussut pääministeriksi tai presidentiksi asti. Maalaisliiton sisällä hänen valtansa oli kuitenkin vuosikymmenten ajan erittäin suurta ja se nosti hänet merkittäväksi vallankäyttäjäksi. Voikin pitää siis pienenä ihmeenä, että Niukkasesta […]

Lue lisää

Professori, kenraalimajuri Vesa Tynkkysen johdolla on Maanpuolustuskorkeakoulussa aloitettu laaja tutkimus- ja julkaisuprojekti, joka käsittelee eri aselajien ja keskeisten toimijoiden taktiikan kehityshistoriaa itsenäisen Suomen ajalta. Siihen liittyy everstiluutnantti, dosentti Marko Palokankaan teos, joka käsittelee suomalaista tiedustelutoimintaa. Palokangas aloittaa teoksensa luomalla laajahkon katsauksen tutkimusaiheensa taustaan, esittelemällä suomalaisen sotataidon olemusta. Perinteisen käsityksen mukaan oppi sodankäynnistä jaetaan strategiaan (sotataito) […]

Lue lisää

Teoksen ovat toimittaneet Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö ja Olli Kleemola ja sen kirjoittajina ovat Tuomas Tepora, Tuula Eskeland, Antero Leitzinger, Outi Fingerroos, Ulla Savolainen, Heli Kananen, Eeva Riutamaa ja Marjatta Hietala. Kirjoittajat lähestyvät karjalaisteemaa monista näkökulmista. Perinteinen sotahistorian näköala aiheeseen avautuu Pirkko Kanervon Karjalan menetyksen poliittisia taustaehtoja ja sodan jälkeistä maareformia tarkastelevissa artikkeleissa. Ajopuuteoriat ja […]

Lue lisää

Operaatio Market Gardenin oli tarkoitus lopettaa toinen maailmansota jouluksi 1944 valtaamalla joukko Hollannista Saksan sydämeen johtavia siltoja amerikkalaisten ja brittiläisten laskuvarjojoukkojen avulla. Päävastuu operaatioista oli briteillä ja heidän riveissään taistelevilla puolalaisilla.   Amerikkalaiset pitivät suunnitelmaa poikkeuksellisen rohkeana ollakseen sotamarsalkka Bernard Montgomeryn käsialaa, sillä Edwin Rommelin El Alameissa kesällä 1942 voittanut Montgomery tunnettiin varovaisena sotapäällikkönä. Nyt ”Monty”, […]

Lue lisää

2

Itä-Karjalan liittämiseksi Suomeen oli tehty yritys jo Suomen itsenäistymisen alkuaikoina. Jatkosodan ensimmäisenä syksynä Suomi miehitti Itä-Karjalan tarkoituksenaan liittää alue Suomeen ja kasvattaa sen asukkaista kunnon suomalaisia. Suomalaiset saapuivat isonveljen tavoin opastamaan heimoveljiä. Useat Itä-Karjalaan haluavista olivat kiinnostuneita näkemään suuren Suomen uusia alueita, jotka monilla sinne ensimmäiseksi saapuvilla kangastelivat mielessä romanttisina Kalevalan laulumaina. Suomalaistamistoimintaa Suomalaiset joukot […]

Lue lisää

Florian Huberin kirja, jonka nimikin on ahdistava, ei totisesti ole mitään herkkätunteisen henkilön iltalukemista. Alkusivuillaan se vie lukijansa kuitenkin lähes idylliin eli pieneen Demminin kaupunkiin Etu-Pommeriin, hitaasti virtaavan Peene-joen rannalle. Kaupunki oli keväällä 1945 kutakuinkin entisessä kunnossaan: tori, raatihuone, komea tiilikirkko ja isot koulutalot olivat säästyneet pommitusvaurioilta, sillä neuvostoarmeijan lentokoneet jyrisivät seudun yli länteen, kohti […]

Lue lisää

Antony Beevor on viime aikojen yksi suosituimpia sotahistorian kirjoittajia. Teokset Stalingradista, Normandiasta ja Berliinistä ovat olleet menestyksiä. Yksi syy epäilemättä on siinä, että Beevor osaa kirjoittaa vetävästi ja pystyy tuomaan useita eri tason toimijoita ääneen. Ardennien taistelut on hyvä kohde tälle kirjalle, sillä käsitykseni mukaan se on yksi hieman vähemmän tutkituista toisen maailmansodan taisteluista. Ardennien […]

Lue lisää

Useimmiten kirja-arvosteluiden kirjoittaminen on suoraviivaista. Teoksen metodologiaa, tehtyjä johtopäätöksiä ja päättelyketjua käsittelemällä pääsee jo pitkälle. Loppu onkin teoksen arvon ja sanoman määrittelyä, rakenteen esittelyä ja muotoseikkojen läpikäymistä. Toisinaan arvostelun kirjoittaminen taas on äärimmäisen vaikeaa, kuten tässä käsitellyn kirjan – Hitlerin pako: Kootut aihetodisteet – tapauksessa. Kirjaa lukiessa joutuu nimittäin jatkuvasti pohtimaan lähteiden luotettavuutta, esitettyjen teorioiden […]

Lue lisää

Brittiläinen sotahistorioitsija Antony Beevor (s.1946) on noussut kuluneen vuosikymmenen merkittävimmäksi edustajaksi alallaan. Tämän ammattiupseerin uran sotahistorioitsijan työhön vaihtaneen britin kynästä on syntynyt vuodesta 1991 lähtien puolisen tusinaa menestysteosta. Erityisesti Beevorin mainetta ovat kasvattaneet hänen teoksensa Stalingrad, Berliini 1945 ja  Normandia 1944. Tänä vuonna Beevor on vihdoin paketoinut koko toisen maailmansodan lähes tuhatsivuiseksi järkäleeksi, teokseksi Toinen […]

Lue lisää