Talvi-, jatko- ja Lapin sotaan osallistui noin 600 000 eri-ikäistä suomalaismiestä. Nyt veteraaneja on jäljellä noin 10 000 ja heidän keski-ikänsä on 94 vuotta. Osa sotamuistoista on mennyt muistelijoiden mukana, osan ovat joko veteraanit itse tai heidän jälkeläisensä työstäneet kirjoiksi. Niitä on julkaistu sekä varsinaisten kustantamoiden listoilta että omakustanteina, joiden taso vaihtelee. Nyt käsillä oleva Tuomas Hongan […]

Lue lisää

Victor Capesius (1907–85) oli romaniansaksalainen, joka valitsi isänsä tavoin elämänurakseen apteekkialan. Wienin yliopistossa 1933 farmasian tohtoriksi väitellyt Capesius toimi 1930-luvulla saksalaisen Bayerin lääketehtaan romanialaisen tytäryhtiön edustajana. Toisen maailmansodan myötä myös Capesius joutui vaihtamaan siviilielämän asepalvelukseen. Vuodesta 1940 vuoteen 1942 hän palveli Romanian armeijassa johtaen armeijan apteekkia. Tammikuusta 1942 kesään 1943 Capesius oli vapautettu asepalveluksesta ja […]

Lue lisää

Jälkimaailma muistaa Juho Niukkasen (1888–1954) lähinnä talvisodan aikaisena puolustusministerinä. Mutta Niukkanen oli myös paljon muuta. Ennen kaikkea hän oli sotienvälisen ajan johtavia maalaisliittolaisia poliitikkoja, vaikka ei ikinä noussut pääministeriksi tai presidentiksi asti. Maalaisliiton sisällä hänen valtansa oli kuitenkin vuosikymmenten ajan erittäin suurta ja se nosti hänet merkittäväksi vallankäyttäjäksi. Voikin pitää siis pienenä ihmeenä, että Niukkasesta […]

Lue lisää

Professori, kenraalimajuri Vesa Tynkkysen johdolla on Maanpuolustuskorkeakoulussa aloitettu laaja tutkimus- ja julkaisuprojekti, joka käsittelee eri aselajien ja keskeisten toimijoiden taktiikan kehityshistoriaa itsenäisen Suomen ajalta. Siihen liittyy everstiluutnantti, dosentti Marko Palokankaan teos, joka käsittelee suomalaista tiedustelutoimintaa. Palokangas aloittaa teoksensa luomalla laajahkon katsauksen tutkimusaiheensa taustaan, esittelemällä suomalaisen sotataidon olemusta. Perinteisen käsityksen mukaan oppi sodankäynnistä jaetaan strategiaan (sotataito) […]

Lue lisää

Teoksen ovat toimittaneet Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö ja Olli Kleemola ja sen kirjoittajina ovat Tuomas Tepora, Tuula Eskeland, Antero Leitzinger, Outi Fingerroos, Ulla Savolainen, Heli Kananen, Eeva Riutamaa ja Marjatta Hietala. Kirjoittajat lähestyvät karjalaisteemaa monista näkökulmista. Perinteinen sotahistorian näköala aiheeseen avautuu Pirkko Kanervon Karjalan menetyksen poliittisia taustaehtoja ja sodan jälkeistä maareformia tarkastelevissa artikkeleissa. Ajopuuteoriat ja […]

Lue lisää

Operaatio Market Gardenin oli tarkoitus lopettaa toinen maailmansota jouluksi 1944 valtaamalla joukko Hollannista Saksan sydämeen johtavia siltoja amerikkalaisten ja brittiläisten laskuvarjojoukkojen avulla. Päävastuu operaatioista oli briteillä ja heidän riveissään taistelevilla puolalaisilla.   Amerikkalaiset pitivät suunnitelmaa poikkeuksellisen rohkeana ollakseen sotamarsalkka Bernard Montgomeryn käsialaa, sillä Edwin Rommelin El Alameissa kesällä 1942 voittanut Montgomery tunnettiin varovaisena sotapäällikkönä. Nyt ”Monty”, […]

Lue lisää

2

Itä-Karjalan liittämiseksi Suomeen oli tehty yritys jo Suomen itsenäistymisen alkuaikoina. Jatkosodan ensimmäisenä syksynä Suomi miehitti Itä-Karjalan tarkoituksenaan liittää alue Suomeen ja kasvattaa sen asukkaista kunnon suomalaisia. Suomalaiset saapuivat isonveljen tavoin opastamaan heimoveljiä. Useat Itä-Karjalaan haluavista olivat kiinnostuneita näkemään suuren Suomen uusia alueita, jotka monilla sinne ensimmäiseksi saapuvilla kangastelivat mielessä romanttisina Kalevalan laulumaina. Suomalaistamistoimintaa Suomalaiset joukot […]

Lue lisää

Florian Huberin kirja, jonka nimikin on ahdistava, ei totisesti ole mitään herkkätunteisen henkilön iltalukemista. Alkusivuillaan se vie lukijansa kuitenkin lähes idylliin eli pieneen Demminin kaupunkiin Etu-Pommeriin, hitaasti virtaavan Peene-joen rannalle. Kaupunki oli keväällä 1945 kutakuinkin entisessä kunnossaan: tori, raatihuone, komea tiilikirkko ja isot koulutalot olivat säästyneet pommitusvaurioilta, sillä neuvostoarmeijan lentokoneet jyrisivät seudun yli länteen, kohti […]

Lue lisää

Antony Beevor on viime aikojen yksi suosituimpia sotahistorian kirjoittajia. Teokset Stalingradista, Normandiasta ja Berliinistä ovat olleet menestyksiä. Yksi syy epäilemättä on siinä, että Beevor osaa kirjoittaa vetävästi ja pystyy tuomaan useita eri tason toimijoita ääneen. Ardennien taistelut on hyvä kohde tälle kirjalle, sillä käsitykseni mukaan se on yksi hieman vähemmän tutkituista toisen maailmansodan taisteluista. Ardennien […]

Lue lisää

Useimmiten kirja-arvosteluiden kirjoittaminen on suoraviivaista. Teoksen metodologiaa, tehtyjä johtopäätöksiä ja päättelyketjua käsittelemällä pääsee jo pitkälle. Loppu onkin teoksen arvon ja sanoman määrittelyä, rakenteen esittelyä ja muotoseikkojen läpikäymistä. Toisinaan arvostelun kirjoittaminen taas on äärimmäisen vaikeaa, kuten tässä käsitellyn kirjan – Hitlerin pako: Kootut aihetodisteet – tapauksessa. Kirjaa lukiessa joutuu nimittäin jatkuvasti pohtimaan lähteiden luotettavuutta, esitettyjen teorioiden […]

Lue lisää

Brittiläinen sotahistorioitsija Antony Beevor (s.1946) on noussut kuluneen vuosikymmenen merkittävimmäksi edustajaksi alallaan. Tämän ammattiupseerin uran sotahistorioitsijan työhön vaihtaneen britin kynästä on syntynyt vuodesta 1991 lähtien puolisen tusinaa menestysteosta. Erityisesti Beevorin mainetta ovat kasvattaneet hänen teoksensa Stalingrad, Berliini 1945 ja  Normandia 1944. Tänä vuonna Beevor on vihdoin paketoinut koko toisen maailmansodan lähes tuhatsivuiseksi järkäleeksi, teokseksi Toinen […]

Lue lisää

“Miesten hallitsema, vahvaa miestä ihannoiva natsimaailma horjuu – ja sen myötä myytti nimeltä ’mies’… Tämän sodan lopuksi saadaan kokea monien muiden tappioiden lisäksi miesten tappio sukupuolena.” (Nainen Berliinissä, 1945) Kun toisesta maailmansodasta on kulunut jo yli 60 vuotta, saksalaiset eivät halua olla enää isoja pahoja SS-susia, vaan myös sodan loppuselvityksessä kärsineitä tavallisia pikkupossuja ja selviytyjiä. […]

Lue lisää

On väitetty, että viime sodista on kirjoitettu liikaakin kirjoja, katso esim. (Britanniassa kritisoidaan historian opetuksen sotainnostusta)  Kuitenkin sotakirjoilla on lukijoita ja jostain ilveestä kustantajan pitäisi löytää nimikkeitä painettavaksi ja myyntiin. Gummerus /Ajatus -kirjat on ottanut näköispainoksen vuonna 1967 suomennetusta Paul Carellin kirjasta Poltettu maa. Kustantajan ratkaisu on liiketaloudellisesti erinomainen. Näköispainoksen kulut ovat minimaaliset. Aikanaan erinomaisesti […]

Lue lisää