Isällä kaukana Kanadan Ontariossa oli kenkälaatikko, joka oli täynnään valokuvia laivoista, merimiespasseista ja muusta, jotka vanheneva mies oli katsonut tarpeelliseksi jättää itselleen ja ehkä jälkeläisilleen muistoksi. Tähän aarteeseen sai tutustua Liisa Kovala, tuon kenkälaatikon omistajan tytär, ja sai kuulla isänsä elämän kauheimpiin vaiheisiin kuuluvan tarinan. Syksyllä 1944 kuusitoistavuotias messikalle Aarne Kovala (1928-2018) oli päässyt unelmiensa […]

Lue lisää

Liettuan vaikea vuosisata pyrkii luomaan kattavan yleiskuvan modernin Liettuan kehityksestä lähelle nykypäivää. Kallio taustoittaa aluksi käsiteltävää aihetta monipuolisella katsauksella alueen ja etnisten liettualaisten historiaan keskiajalta ensimmäisen maailmansodan siivittämään itsenäistymisprosessiin saakka. Vaikka tämä kasvattaakin jo muutenkin monisivuisen kirjan laajuutta, ratkaisu tulee toisaalta ymmärrettäväksi erityisesti Liettuan ja Puolan suhteita käsiteltäessä. Näiden kahden valtion yhteen kietoutunut historia ja […]

Lue lisää

Hermann Göring oli ja on yhä yksi tunnetuimmista kansallissosialistisen Saksan johtohahmoista. Heinrich Fraenkelin ja Roger Manvellin teos Hermann Göring – Nousu ja tuho on rakennettu hyvin dokumentoitujen saksalaisten ja yhdysvaltalaisten arkistodokumenttien varaan. Perusaineistoa täydentävät Göringin perheenjäsenten, hänen alaisinaan toimineiden ja muiden hänen lähipiirissään eläneiden haastattelut. Nuoruus Hermann Göring syntyi Baijerissa vuonna 1893. Hänen isänsä oli […]

Lue lisää

Arvostelu

Talvella 1942 kaukopartio-osastot olivat yhdessä muiden kanssa tehneet menestyksekkään tuhoamisiskun Petrovski Jamin huoltotukikohtaan Uikujärvellä. Seuraavina vuosina oli pyritty isoilla partioilla sekä yhtymien joukoilla iskemään muihinkin huolto- ja sotilastukikohtiin. Tämän toiminnan rinnalla toteutettiin kaukopartio-osastojen ja sittemmin Erillinen Pataljoona 4:n (ErP 4) kaukotiedustelua eli näkymätöntä tietojen hankintaa, joka täydensi radiotiedustelun, lentotiedustelun ja sotavankikuulustelun rakentamaa kuvaa vastustajasta. Pekka […]

Lue lisää

Eddy de Windin perikunta julkaisi kirjan kolmannen kerran tammikuussa 2020 Auschwitzin vapautuksen 75-vuotispäivän muistamiseen liittyen. Teokseen lisättiin taustatietoja de Windin eri elämänvaiheista ja hollantilaisessa psykiatrian alan ammattilehdessä ilmestynyt artikkeli, joka julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1949. Artikkelissa de Wind luonnehtii ensi kertaa psykiatrina ja kliinikkona niin kutsuttua keskitysleirisyndroomaa ja trauman yhteisöllistä luonnetta. Nyt julkaistu Sanna van […]

Lue lisää

Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimista (1867–1951) on tehty kirjoja ehkä enemmän kuin kenestäkään muusta suomalaisesta, mutta hänen läheisin työtoverinsa, kenraali Erik Heinrichs (1890–1965) on jäänyt vähemmälle huomiolle. Valtiotieteen tohtori Pekka Visurin tuorein teos paikkaa tätä aukkoa. Samalla se on luonteva jatke Visurin suomentamille Waldemar Erfurthin päiväkirjoille, saksalaiskenraalihan oli Wehrmachtin yhteyshenkilö Suomen armeijan päämajassa. Heinrichs puolestaan […]

Lue lisää

1

Forum för levande historia -organisaation tutkimuksen mukaan enemmistö nykyruotsalaisista hyväksyy hallituksensa sodanaikaisen toiminnan. Asiasta vallitsee pääosin kaksi erilaista tulkintaa, joista toisen mukaan pieni Ruotsi ei voinut tehdä muuta kuin totella aggressiivista natsi-Saksaa. Toisen, moraalia painottavan tulkinnan mukaan, opportunistinen Ruotsi olisi voinut tehdä paljon enemmänkin esimerkiksi juutalaispakolaisten auttamiseksi.

Lue lisää

Helsingin Laajasalossa sijaitsevassa Jollaksen kartanossa toimi jatkosodan loppuaikoina vastaanottokeskus, jonka kautta arvioidaan syyskuun 1943 ja syyskuun 1944 välisenä aikana kulkeneen noin 5000 virolaispakolaista. Heidät oli kuljetettu kartanoon Pirttisaaresta, Trutlandetista, Eestiluodosta ja muualta avomeren ääreltä. Osa pakolaisista jatkoi matkaansa Ruotsiin ja pidemmällekin, sillä Suomessa ei enää jatkosodan loputtua ollut turvallista. Neuvostoliitto, joka oli miehittänyt Viron, vaati […]

Lue lisää

2

Ransall Hansenin Fire and Fury on erilainen sotakirja. Se on syntynyt historiankirjoituksessa meneillään olevan moraalisen käänteen vanavedessä. Hansen tarttuu avoimesti sodankäynnin moraalisiin kysymyksiin eikä kaihda menneisyyden toimijoiden eettistä arviointia. Fire and Fury tarjoaa toki jännittävää ilmasodan tekniikan ja suurimittaisten pommitusten kuvausta, mutta ennen muuta Hansen kysyy, miksi sodan johtajat ryhtyivät terroripommituksiin, joissa massoittain kaupunkien siviilejä […]

Lue lisää

2

Saksan ja Suomen joutuessa sotatilaan vuoden 1944 syyskuussa syntyi uusi kansainvälispoliittinen tilanne, joka luonnollisesti koski myös siviilejä. Suomessa oleva saksalaisomaisuus takavarikoitiin ja luovutettiin Neuvostoliitolle, vastaavasti Saksassa olevat suomalaiset huomasivat yhtäkkiä olevansakin viholliskansan kansalaisia. Takavarikointi koski myös Suomen lipun alla olevaa kauppalaivastoa, vihollismaan asukkaan asema koski myös kauppalaivastossa palvellutta henkilöstöä. Saksalaiset takavarikoivat Itämerellä Suomen ja Saksan […]

Lue lisää

Kansallisarkiston Helsinki 30.XI.1939–13.III.1940 -verkkonäyttely kertoo Helsingistä ja sodan ja väestönsuojelun vaikutuksista kaupunkilaisten elämään talvisodan aikaan. Näyttely on laadittu vuonna 2009 talvisodan 70-vuotismuistovuonna, mutta sen pariin palaaminen on jälleen ajankohtaista nyt, kun talvisodan alkamisesta on kulunut 80 vuotta. Näyttelyn tarkoitus on tuoda esille, että sota on muutakin kuin rintamatapahtumia – olihan Helsinki useiden pommitusten kohde.

Lue lisää

Suomalaista sotilaallista radiotiedustelua alettiin kehittää välittömästi vapaussodan jälkeen, kun oli selvillä, että kulloiseenkin viholliseen liittyvää strategista tietoa ja sen operaatioita olisi mahdollisuus seurata ja saada niistä tietoa kaappaamalla radioliikenteen sanomia ja pyrkimällä avaamaan toisen osapuolen käyttämät salakirjoituskoodit. Suomi käytti tässä työssä niin toisen maailmansodan alla kuin sen aikana oman maan korkeatasoisinta teknistä asiantuntemusta, korkeakoulutettuja matemaattisia […]

Lue lisää

Tiedustelutoiminta on ollut tapana jakaa kahteen pääryhmään, sotilaalliseen ja siviilitiedusteluun. Siviilitiedustelu keskittyy elinkeinoelämään, politiikkaan ja yhteiskuntajärjestelmiin liittyvän tiedon hankintaan ja tällaisen tiedustelun estämiseen (vastatiedustelu) sekä konkreettisten siviiliuhkien (mm. terrorismi ja kansainvälinen rikollisuus) ennakointiin ja torjuntaan. Sotilastiedustelu puolestaan seuraa oman alueen ja yhteiskunnan kannalta uhkaavien tai uhattaviksi ajateltujen valtioiden ja toimijoiden poliittista ja sotilaallista kehitystä ja […]

Lue lisää

Itse asiassa kyseessä on kaksi erillistä teosta, Tarja Lappalaisen Muurmannin suomalaisten nousu ja tuho (sivut 21–210) ja Martti Turtolan Arktista sotaa – Kuolan ja lähialueen sotahistoriaa vuosisatojen saatossa (sivut 211–323). Kirjoituksia yhdistää lyhyt alkuteksti ja molempien tekijöiden erilliset ”kiitoskirjoitukset” sekä lyhyt yhteinen johdanto. Muulla tavalla näitä tekstejä ei ole kytketty yhteen. Myytti nälkäpakolaisuudesta Ihmeen syvällä […]

Lue lisää

Anu Heiskasen tietokirja Salateitse Saksaan – Hitlerin valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset läpivalaisee kattavasti Suomesta poistuneiden naisten lähdön moninaiset syyt ja reitit. Kirjan punaisena lankana kulkee ajatus ihmisestä resurssina rintamien ulkopuolella, missä jatkuvasti tarvitaan ihmisiä työntekijöiksi tuotantoon ja palveluihin. Nämä työntekijät ovat Heiskasen tutkimassa rajauksessa naisia, jotka sodan loppuvaiheiden vaikeissa oloissa usein rinnastuivat pakkotyöläisiin ja […]

Lue lisää

Kuten tunnettua, toisen maailmansodan syntyyn johtanut kehitys alkoi edellisen suursodan jälkeisestä Euroopan poliittisesta tilanteesta. Siitä käynnistyy myös Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen kirja Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940. Tekijöistä Murtorinne on aiemmin tutkinut Saksan ja Suomen kirkkojen suhteita erityisesti kansallissosialismin kaudella, Visuri julkaissut toistakymmentä kirjaa 1940-luvun ja sen jälkeisestä historiasta sekä suomentanut päämajan yhteysupseerina […]

Lue lisää

3

André Swanströmin teos Hakaristin ritarit (2018) ja Kansallisarkiston tekemä selvitys, Lars Westerlundin tutkimus The Finnish SS Volunteers and Atrocities 1941–1943 (2019) ovat herättäneet laajaa ja kiivasta keskustelua SS-veteraanien aatteellisuudesta ja osallisuudesta natsi-Saksan sotarikoksiin sekä tutkimuksen etiikasta. Agricola – Suomen humanistiverkko kokoaa julkaisusarjansa 15. osassa näihin tutkimuksiin liittyvää ja muutakin suomalaisia SS-miehiä käsittelevää sisältöä.

Lue lisää

5

Talvi-, jatko- ja Lapin sotaan osallistui noin 600 000 eri-ikäistä suomalaismiestä. Nyt veteraaneja on jäljellä noin 10 000 ja heidän keski-ikänsä on 94 vuotta. Osa sotamuistoista on mennyt muistelijoiden mukana, osan ovat joko veteraanit itse tai heidän jälkeläisensä työstäneet kirjoiksi. Niitä on julkaistu sekä varsinaisten kustantamoiden listoilta että omakustanteina, joiden taso vaihtelee. Nyt käsillä oleva Tuomas Hongan […]

Lue lisää

Victor Capesius (1907–85) oli romaniansaksalainen, joka valitsi isänsä tavoin elämänurakseen apteekkialan. Wienin yliopistossa 1933 farmasian tohtoriksi väitellyt Capesius toimi 1930-luvulla saksalaisen Bayerin lääketehtaan romanialaisen tytäryhtiön edustajana. Toisen maailmansodan myötä myös Capesius joutui vaihtamaan siviilielämän asepalvelukseen. Vuodesta 1940 vuoteen 1942 hän palveli Romanian armeijassa johtaen armeijan apteekkia. Tammikuusta 1942 kesään 1943 Capesius oli vapautettu asepalveluksesta ja […]

Lue lisää

Jälkimaailma muistaa Juho Niukkasen (1888–1954) lähinnä talvisodan aikaisena puolustusministerinä. Mutta Niukkanen oli myös paljon muuta. Ennen kaikkea hän oli sotienvälisen ajan johtavia maalaisliittolaisia poliitikkoja, vaikka ei ikinä noussut pääministeriksi tai presidentiksi asti. Maalaisliiton sisällä hänen valtansa oli kuitenkin vuosikymmenten ajan erittäin suurta ja se nosti hänet merkittäväksi vallankäyttäjäksi. Voikin pitää siis pienenä ihmeenä, että Niukkasesta […]

Lue lisää