10.6.2019 | Ruotsala, Helena

Toimittaja Jussi Konttinen muutti perheineen reiluksi vuodeksi Sahaan eli Jakutiaan. Konttinen kirjoitti tänä aikana Helsingin Sanomille muun muassa politiikasta, ympäristöstä, taloudesta ja valtavista luonnonvaroista sekä ilmastonmuutoksesta ja alkuperäiskansoista. Siperia on sekä matkaopas Siperiaan ja siperialaisuuteen että kuvaus suomalaisen perheen arjesta keskellä Sahaa, pienessä Töhtyrin kylässä, noin tunnin matkan päässä Sahan pääkaupungista Jakutskista. Kirjassa on neljä kuvaliitettä ja kuvat liittyvät kirjan lukuihin.

Lue lisää

7.6.2019 | Merja Leppälahti

Naisia nimittäin esittelee viisikymmentä naisnimeä ja kyseisten nimien kantajia kotimaisessa kirjallisuudessa. Liikkeelle lähdetään Ainosta ja päädytään Venlaan. Teoksen myötä kotimaiseen kirjallisuuteen tutustutaan hiukan eri tavalla kuin tavallisesti. Nimien myötä esitellään monenlaista kirjallisuutta, uutta ja vanhaa, aikuisten ja vähän lastenkin. Teos tutustuttaa kotimaiseen kirjallisuuteen hauskalla tavalla.

Lue lisää

6.6.2019 | Lassi Saressalo

Tampereella on lähiaikoina ilmestynyt kolme jossain määrin samansisältöistä mutta toimitusajatukseltaan erilaista (kuva)teosta. Ne keskittyvät katselemaan kaupunkia ja nimenomaan keskikaupunkia toisaalta nostalgisesti, menneitä muistellen, toisaalta jollain tavalla myös mennyttä ankeutta ihaillen tai ainakin hymyilevästi katsellen. Kuvat kertovat menneisyydestä, nykyisyyden juurista, menneisyyden jäljistä nykyisyydessä ja jossain määrin niistä ihmisistä, jotka menneisyydestä nykyisyyteen ovat eläneet ja elävät.

Lue lisää

5.6.2019 | Markku Mattila

Kari Raivio pureutuu kirjassaan tutkimustiedon käyttöön ja väärinkäyttöön. Hän käsittelee myös muita kirjan ydintä sivuavia aiheita. Mitä tiede on ja miten sitä tehdään? Miten tieteellinen tieto syntyy ja miten se varmentuu? Mitä ja millaista on tiedejournalismi? Millä eri tavoin epärehelliset tieteentekijät voivat huijata ja tehdä tiedevilppiä? Lisäksi keskitytään kolmeen laajaan erityistapaukseen: lääketieteeseen, ilmastonmuutoskeskusteluun ja tieteen käyttöön oikeussalissa, esimerkiksi sormenjälkien, dna-tunnisteen tai valheenpaljastustestien muodossa.

Lue lisää

4.6.2019 | Kaarninen, Pekka

Suomen Filmiteollisuus Oy (SF) oli 1930-luvulta 1960-luvulle Suomen suurin elokuvatuottaja. Kolme suurta filmituottajaa hallitsivat tällöin Suomessa markkinoita ja aikakausi oli elokuvatuotannossa studiojärjestelmän kautta. Unelmatehdas Liisankadulta on kokoomateos tämän maineikkaan yhtiön ja sen johtajan maisteri T. J. Särkän vaiheista.

Lue lisää

1

3.6.2019 | Lassi Saressalo

Ovatko vanhat kansanuskomukset vain vanhoja kansanuskomuksia? Vai onko niissä jotain sellaista, joka on kantanut tähän päivään asti? Harrastaako nykyihminen taikuutta – edes ihan vähäsen? Juha Nirkon vuonna 1991 julkaisema vanhoja taikoja ja uskomuksia sisältävä aineskokoelma on nyt saatavana uusintapainoksena. Kirjaa ja sen sinänsä vanhahtaneita aineksia selatessa mieleen tulee väkisinkin ajatus "entäs jos…"

Lue lisää

29.5.2019 | Eero Kuparinen

Holokaustin murheellisen kokonaissaldon paljastumisesta Kolmannen valtakunnan luhistumisen myötä on kulunut runsaat seitsemän vuosikymmentä. Mitä maailmanlaajuisen julkisuuden kannalta merkitsi maailmansodan voittajavaltioiden Nürnbergissä 1945–46 järjestämä oikeudenkäynti, sitä oikeusprosessien siirtymisestä saksalaisten järjestettäviksi merkitsivät Frankfurtissa 1960- ja 1970-luvulla järjestetyt Auschwitz-oikeudenkäynnit. Yhtenä vuosina 1963–65 pidetyn ensimmäisen Auschwitz-oikeudenkäynnin 22 syytetystä oli myös Victor Capesius, Auschwitzin apteekkari, Yhdysvalloissa vaikuttavan englantilaissyntyisen toimittaja Patricia Posnerin samannimisen teoksen keskushahmo.

Lue lisää

Tuhoisat katovuodet iskivät Ruotsiin vuonna 1867 ja johtivat nälänhätään, josta kärsittiin maassa kahden vuoden ajan. Magnus Västerbron August-palkinnon voittanut Svälten tarjoaa helppolukuisen, jopa viihdyttävän johdatuksen Ruotsin nälkävuosiin 1867-1869, joilla oli laaja vaikutus Ruotsin kehittymiseen. Västerbro käsittelee teoksessa nälänhädän kokemusta, siihen reagointia sekä sitä, miten nälänhätä ja demokratia liittyvät toisiinsa.

Lue lisää

Kirjauutuus Lähikuvassa kuikka johdattaa lukijansa kuikkalintujen mielenkiintoiseen maailmaan. Kirjoittajien vuosien seurantakokemus kuvastaa intohimoa ja kiinnostusta näihin siivekkäisiin. Mukaan on lainattu myös edelliseltä sukupolvelta perityt kuikkahavainnot. Kiehtovuus siis periytyy. Jos et aiemmin ollut kiinnostunut kuikkien elämästä, kirjan kuvituksen myötä lumoudut aiheesta.

Lue lisää

23.5.2019 | Leena Rossi

Lapset leikkivät miettimättä hetkeäkään, miksi he niin tekevät ja mikä leikin merkitys on heidän elämässään ja elämälleen. Mutta yhä uudet kasvattajasukupolvet joutuvat pohtimaan asiaa. Timo Jantusen, Susanna Suutarlan ja Niina Heinon kirja Leikin taikaa – Miksi leikki on niin tärkeää? paneutuu varhaislapsuuden leikkiin ja avaa leikin olemusta, luonnetta ja merkitystä. Se antaa myös eväitä – ihan konkreettisia neuvojakin – niin ammattikasvattajille kuin lasten vanhemmillekin. Kirjan perusviritys on steinerpedagoginen.

Lue lisää

22.5.2019 | Anssi Sinnemäki

Aleksis Kivi on väärinymmärretty, myöhemmin kiitetty ja ihailtu kansalliskirjailijamme, joka lausui kuolinvuoteellaan elämään jääneet sanat: "Minä elän." Hän oli oikeassa, sillä Kivi ja hänen tuotantonsa ovat todella jääneet elämään. Viimeisin hänestä kirjoitettu teos on vuoden 2018 syksyllä ilmestynyt Teemu Keskisarjan Saapasnahka-torni, jossa Keskisarja käsittelee perusteellisesti Kiven elämän ja kuoleman.

Lue lisää

1

21.5.2019 | Lassi Saressalo

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kulttuuritekoihin kuuluu aikoja sitten loppuunmyytyjen klassikkoteosten uudelleenjulkaiseminen. Ne eivät välttämättä ole myyntimenestyksiä,mutta kulttuuritekona kannatettavia. Toivo Vuorelan vuonna 1960 julkaistu kansanomaiseen magiauskoon liittyvä teos on yksi näistä unohdetuista mutta pelastetuista teoksista.

Lue lisää

14.5.2019 | Lassi Saressalo,

Uintikin voi olla paitsi fyysinen myös henkinen, jopa eroottinen kokemus. Johanna Vuoksenmaalle uiminen ei ole pääasia. Pääasia on erilaisten uimavesien kohtaaminen ja näiden kohtaamista kuvaaminen.

Lue lisää

1

Eläinaiheisista tietokirjoistaan tunnetun Seppo Turusen teos Luonto ihmisen aikakaudella kuvaa ihmisen ja luonnon yhteiselon ongelmia ja mahdollisuuksia. Ongelmia tuntuu olevan enemmän, mutta antroposeenin luonnosta löytyy myös yllättäviä ilonaiheita ja mahdollisuuksia uudenlaisen luontosuhteen kehittymiselle. Teos kärsii hieman liian laajasta aiheiden kirjosta, mutta keskeisin sisältö on ehdottomasti lukemisen arvoista.

Lue lisää

6.5.2019 | Sofia Kotilainen

Vapaaherra Maximilian von Hellensiä on kuvattu sotavuosiemme merkittävimmäksi vakoilijaksi. Hän jäi jatkosodan aikana kiinni sotasalaisuuksien luovuttamisesta Yhdysvalloille. Poikkeuksellista von Hellensin tarinassaan on se, ettei vuoden 1942 kuolemantuomiota pantu Yhdysvaltain painostuksesta koskaan täytäntöön. Jokin ylempi taho halusi suojella häntä vakavista rikkomuksista huolimatta. Kahden toimittajan kirjoittama elämäkerta tarkastelee aiempaa laajemmin von Hellensin vaiheita.

Lue lisää

Veikko Vennamo oli legendaarinen poliitikko, jonka huippukautta kesti vain muutaman vuoden. Oppi-isänään häntä pitää muun muassa perussuomalaisten ex-johtaja Timo Soini, sekä Sininen tulevaisuus -puolue, joka julisti olevansa "vennamolais-soininlainen" puolue. Aarni Virtasen teos kuvaa perusteellisesti SMP:n nousuja ja laskuja suomalaisen politiikan historiassa sodan jälkeisestä ajasta Perusuomalaisten syntyyn.

Lue lisää

Gyllingin Karjala on käsite, jonka Ossi Kamppinen on luonut tarkoittamaan Neuvosto-Karjalan alkuvaiheita 1920-luvulta 1930-luvun lopulle. Teos kuvaa suomalaisten nousua Karjalan tasavallan johtoon niin poliittisesti kuin elinkeinotoiminnassa. Punapakolaiset ja sittemmin amerikansuomalaiset toivat Karjalaan innovaatioita, jotka muuttivat voimakkaasti tuotantorakenteita ja tuotannon tehokkuutta. Gylling oli rakentamassa sosialistista Suur-Suomea, johon vallankumouksen edetessä myös porvarillinen valkoinen Suomi liitettäisiin. Vallankumous söi lapsensa. Stalinin vainot veivät karjalansuomalaisten edistyksellisimmän aineksen maan multiin luokkapettureina ja imperialistien kätyrei

Lue lisää

Galeottin kirja "Voima ja valta" avaa perusteellisesti rikollisuuden asemaa Venäjällä ja sen vaikutusta valtion toimintaan. Keskeinen merkitys on siinä, että teos perustuu vankkaan lähdemateriaaliin ja haastatteluihin, joita ei ole näin laajasti aiemmin esitetty. Historiallisesti vaikutus ulottuu tsaarin ajasta bolshevikkivallan yli nykyiseen Venäjän federaatioon.

Lue lisää

23.4.2019 | Sofia Kotilainen

Emeritusprofessori Martti Turtolan teos Suomen presidenttien vallasta luopumisesta keskittyy vallan merkitykseen sekä siihen, kuinka valta vaikuttaa yksilöön. Tekijä tarkastelee presidenttikausien osalta erityisesti vallanvaihdosten hetkiä. Osa presidenteistä on luopunut vallastaan vapaaehtoisesti, osa vastahakoisesti. Turtolan teos on kiinnostava lukukokemus eri presidenttikausien seurauksista yksilöiden elämässä ja tasavallan vaiheissa.

Lue lisää

16.4.2019 | Janne Mäkiranta

Toimittaja Matti Virtanen pyrkii teoksessaan hillitsemään yksinkertaistuksien ja pessimismin hallitsemaa ilmastonmuutoskeskustelua. Tutkijoiden haastatteluihin perustuva kirja tuo esiin ilmastotutkimuksen hankaluudet ja kiistat niin kutsutun "97%:n konsensuksen" sisällä. Tuloksena on varsin toimiva tietokirja, joka keskittyy enemmän tiedon tuottamisen käytäntöihin kuin pelkkiin tutkimustuloksiin.

Lue lisää

3