Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Sosiaalipsykologi Jeena Ranckenin väitöstutkimus tyypittelee ja teemoittelee kertomuksia yliluonnolliseksi tulkituista kokemuksista. Tutkija tarkastelee kertomuksia narratiiveina, eikä ota kantaa itse kokemuksiin. Teos tarjoaa myös katsauksen siihen, miten yliluonnollisia kokemuksia on eri aikoina ja eri tieteenalojen näkökulmista tarkasteltu.
Sivistyksen puolustus on Sari Kivistön ja Sami Pihlströmin akateemista vapautta ja sivistystä käsittelevä artikkelikokoelma. Se on vastaus tuottavuutta ja innovaatiota painottavaan yliopistopuheeseen, jossa strategiset painopistealat, profiloinnit, poissulkemiset ja brändäämiset ovat sivistystä tärkeämpiä.
Kansallisarkiston julkaisu tuo päivänvaloon lähes unohdetun, mutta hyvin tärkeän hahmon Suomen historiassa. Nikolai Nikolajevitsh Gerard (1838-1929) oli Suomen suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernööri 1905–1908, ja hän ehti lyhyessä ajassa tehdä suuren työn Suomen suuriruhtinaskunnan puolesta. Erityisen tärkeä rooli hänellä oli yksikamarisen eduskunnan perustamisprosessissa.
Lintukodon rannoilta. Saarikertomukset suomalaisessa kirjallisuudessa (2017) on seitsemäntoista kirjallisuustieteellisen artikkelin kattava kokoelma, jossa tarkastellaan saarten moninaisia kuvauksia ja merkityksiä suomalaisessa kirjallisuudessa. Teoksen artikkeleissa itse saaren käsite laajenee konkreettisten maantieteellisten paikkojen ohella myös kirjallisuudessa kuvattujen mentaalien tilojen tarkasteluun. Artikkelikokoelma tuo suomalaisen kirjallisuuden saarikertomukset kansainvälisesti tuoreen, mutta vakiintuneen monitieteisen saaritutkimuksen piiriin.
Tyrvääläisen maanviljelijän Kalle Hohkon päiväkirja toimii dokumenttina sisällissodasta paikallisella tasolla. Toimittaja Armi Hohko sijoittaa päiväkirjan kirjoittajan ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen.
Kaupunki maailman keskellä: Turun lasten maailmanhistoria ja sen samaan aikaan ilmestynyt rinnakkaisteos En stad mitt i världen: Åbobarnens värdshistoria ovat lasten tietokirjoja, jotka kertovat sanoin ja värillisin piirroksin Turun kaupungin menneisyydestä eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa valossa sekä Turun tapahtumien yhteyksistä ympäröivään maailmaan. Teos alkaa esihistoriallisesta ajasta ja etenee tietoiskujen tapaan aukeamittain Turun menneisyyden tärkeästä henkilöstä, tapahtumasta tai ilmiöstä toiseen. Se päättyy 2010-luvulle ja siihen, miten historiantutkimus avaa menneisyyttä.
Historiantutkimuksen etiikka on uraa uurtava esitys historiantutkimuksen etiikasta. Antologian muodossa se tarjoaa teoreettiset lähtökohdat aiheelleen ja merkityksellisiä esimerkkejä historiantutkijan erilaisista eettisistä dilemmoista.
Jatkosota ja Lapin sota 1941–1945 on tiivis paketti keskeisistä operaatioista Suomen ja Neuvostoliiton välisissä taisteluissa sekä Suomen ja Saksan välillä käydyssä Lapin sodassa. Teos etenee loogisesti sotakronologian mukaisesti, pitää sisällään valaisevia lähinnä strategisia havainnekarttoja, ennen julkaisemattomia valokuvia ja jonkin verran myös kirjallisuus- ja haastattelulainoja. Aiempaan sotakirjallisuuteen verrattuna uutena kokonaisuutena on myös tarkka selvitys Neuvostoliiton taisteluihin osallistuneista joukoista ja niiden johtajista.
Karibian historia on kunnianhimoinen läpileikkaus suomenkielisessä tietokirjallisuudessa vähän käsitellyn mutta arkeemme ja maailmanhistoriaan merkittävästi vaikuttaneen alueen menneisyyteen. Suurelle yleisölle, johon tässä aihepiirissä katson itsekin pääosin lukeutuvani, saattavat helposti tulla mieleen Karibianmeren kaapparit, hurrikaanit ja Castron Kuuba tai sitä 1900-luvun alkupuoliskolla edeltänyt villi kasinotalous. Karibian historia avaa onnistuneesti kuinka tällaiset populaarit mielikuvat ovat lopulta vain pintaraapaisuja alueen monisyisiin poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin kehityskulkuihin, taustalla vaikuttavia kulttuurivivahteita unohtamatta.
Pertti ”Spede” Pasasen (1930–2001) elämä heittelehti vastakohtien kautta. Hän nautti julkisuudesta niin kauan kuin pystyi sitä itse säätelemään, mutta kun sen hallinta karkasi käsistä, esillä olosta tuli taakka. Hän rakasti pelejä, muttei kestänyt häviötä. Avokätinen palkanmaksaja saattoi olla myös kitsas penninvenyttäjä. Nämä ja monet olennaisemmat asiat selviävät Tuomas Marjamäen laatimasta Pertti Pasasen elämäkerrasta Spede, nimittäin. Sujuvasti kirjoitettu teos läpivalaisee suomalaisen viihteen moniosaajan vaiheita. Teos on jo toinen Speden kuoleman jälkeen tehty biografia.
Viinalla terästetty sota on ensimmäinen kattava teos alkoholinkäytöstä rintamaoloissa 1939-44. Sotavuosina moni nuori suomalaismies otti ensimmäiset ryyppynsä ja aika muovasi muitakin käytäntöjä, humalahakuista juomista ja tulevaa ”kieltolaki”-sävytteistä alkoholipolitiikkaa.
Perttu Immonen yhdistää teoksessaan mielenkiintoisesti ja elävästi mikro- ja makrohistorian varhaismodernin ajan Suomessa. Hän seuraa kronologisesti kolmen eri seutukunnan: Länsi-Suomen Sastamalan, Itä-Suomen Rantasalmen ja Pohjanmaan Kokkolan tapahtumia. Poikkeuksellisen ankarien aikojen kuvauksesta muodostuu moniulotteinen ja alueiden erilaisia kohtaloita tarkasteleva analyysi.
Miikka Voutilainen näyttää maailman nälän monimuotoisen kuvan. Hän käsittelee aliravitsemusta ja nälänhätiä, niiden historiaa ja nykyisyyttä, ilmenemismuotoja ja taustasyitä. Teos on ensimmäinen laaja, itsenäinen suomenkielinen yleisesitys nälänhädistä ilmiönä, joka esiintyy eri paikoissa ja eri aikoina erilaisena, mutta aina tunnistettavana. Yhtä selitystä ilmiölle ei löydy, vaan selityksinä toistuvat köyhyys, eriarvoisuus, alikehittynyt talousrakenne, yksipuolinen maanviljelys, kuivuuden aiheuttamat kadot ja epäonnistunut avustuspolitiikka.
Sydän Karjalassa kuvaa kodin ja perheen arkea eri puolilla luovutettua Karjalaa ja siinä tapahtuneita muutoksia. Käsittelyjakso alkaa noin vuodesta 1860 ja jatkuu toisen maailmansodan jälkeiseen siirtolaisaikaan.
Juhlavuoden keskellä 100-vuotista Suomea juhlitaan, muistellaan ja kritisoidaan lukemattomilla foorumeilla. Kansallismuseon näyttelystä koostettu teos rakentaa valokuvien avulla Suomesta varsin ikävän kuvan.
Barack Obaman teos ilmestyi alun perin vuonna 1995, kun hän oli 34-vuotias lakimies mutta ei vielä osavaltionsa eikä liittovaltion senaattori, saati Yhdysvaltojen ensimmäinen musta presidentti. Sen jälkeen kirjasta on otettu lukuisia painoksia ja se on ollut maailmalla myyntimenestys. Suomennos ilmestyi vuoden 2004 painoksesta käännettynä ensimmäisen kerran 2009, kun Obama oli valittu Yhdysvaltojen presidentiksi. Melkein vuosikymmen myöhemmin teksti on edelleen kiinnostavaa ja ajankohtaista luettavaa.
Euroopan parlamentti kuuluu niihin Euroopan unionin (EU) instituutioihin, jonka olettaisi olevan kansalaisille kaikkein tutuin. Onhan kyseessä EU-tason vastine kansallisille kansanedustuslaitoksille, siis vaikkapa suomalaiselle eduskunnalle, jonka edustajat valitaan suoraan EU:n jäsenmaiden kansalaisten toimesta, heidän intressejään EU:ssa edustamaan. Todellisuus on kuitenkin toinen.
Taidehistorioitsija Hanna-Reetta Schreck kertoo kirjassa Minä maalaan kuin jumala kuvataiteilija Ellen Thesleffin (1869–1954) tarinan. Thesleffiä pidetään yhtenä maamme ensimmäisistä ekspressionisteista ja yhtenä merkittävimmistä pohjoismaalaisista maalareista. Kirja on johdatus Thesleffin taiteeseen. Hanna-Reetta Schreck on ensimmäinen, joka on perehtynyt koko Thesleffin laajaan kirjeenvaihtoon. Siitä on mielenkiintoisia esimerkkejä läpi kirjan kerronnan.
Uusi työväki on rohkaiseva kirjallinen teko. Polarisoituvan ääripääkeskustelun sijaan se pyrkii ratkomaan muuttuneen yhteiskunnan ja työelämän ongelmakohtia syvällisen analyysin, ei verkossa tai somefoorumeilla tapahtuvan kilpahuudannan kautta.
Vallanpitäjät ovat harjoittaneet alamaisten tarkoitushakuista mielipiteen muokkausta ammoisista ajoista saakka. Sana propaganda ilmaantui katolisten lähetyssaarnaajien käyttöön 1600-luvulla, kun he tehostivat sananlevitystä valtamerien takana. Laajamittaiseksi mielten hallinnan menetelmäksi propaganda tuli modernien joukkoviestimien myötä, toteaa Joonas Pörsti. Hänen teoksensa Propagandan lumo – Sata vuotta mielten hallintaa käsittelee nykyaikaisen manipuloinnin historiaa.