Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Elisabethin Stubbin valtiomies, senaattori Leo Mecheliniä (1839–1914) käsittelevä uutuusteos on valitettavan suppea ja yleisluontoinen, eikä se sisällä mitään uutta asiaa jonkin verran tuntevalle. Kirja on kuitenkin hyvin ja sujuvasti kirjoitettu, muutamia ehkä virheellisestä käännöksestä johtuvia ilmauksia lukuunottamatta, ja teos sisältää myös mielenkiintoisen kuvaliitteen.
Meren maa – Havets land antaa lukijalleen pilkahduksia siitä, mitä elämä saaristossa on menneinä aikoina ollut. Yllätyksellinen sisältö, upeat luontokuvat sekä mielenkiintoiset kansanperinteestä ammentavat tarinat tekevät teoksesta erinomaisen lukukokemuksen. Asiantuntijoiden laatimat tekstit saavat kuvat elämään. Itämeren nykytilan ja tulevaisuuden ruotimiselta ei vältytä, vaikkei sävy se kaikkein ahdistavin olekaan.
Heidi Keinosen tutkimus on kattava ja kiinnostava katsaus televisioformaattien kehitykseen ja historiaan.
15.7.2019 | Sami Torssonen
Teokset Korruptio Suomessa ja Keskustan valtakunta päättävät vuosikymmenen, joka murskasi lopullisesti myytin korruptoitumattomasta Suomesta. Kirjat kaapivat säälimättä esiin Suomen mustan sydämen, joka sykkii köyhien eurot rikkaiden tileille veroparatiiseihin tai vakuutuskuoriin. Lopullisen tuomion tammivaarna jää kuitenkin iskemättä. Työsarkaa riittää siis meille muillekin.
Ruoka on paljon muutakin kuin ravintoa: ruoka-aineet, ruokailutavat, aterimet ja aterioiden nimitykset kantavat mukanaan satojen ja tuhansien vuosien kulttuuriperintöä. Symbolitutkija Liisa Väisäsen kirja tarjoilee kattauksen historiaa ja taidetta sekä ruokiin ja juomiin liittyviä, enemmän ja vähemmän tosia tarinoita.
Kai Donner kuuluu suomalaisen pohjoisen etnografian tuntemattomampiin suurnimiin. Hänen poliittinen toimintansa maailmansotien välillä vei hänet tietyssä mielessä marginaaliin, josta vasta Olavi Louherannan tutkimus on hänet nostanut. Teos käsittelee paitsi Donnerin elämää ja tutkimuksia myös etnografian ja antropologien keskeisiä teorioita. Samalla se on näkökulma etäisten sukukansojemme kulttuureihin.
Siru Kainulaisen inspiroiva esseeteos avaa lukemisen ajatuksellisia ja aistimellisia prosesseja monipuolisesti. Eri kirjallisiin lajeihin, kuten runoihin, lastenkirjallisuuteen, dekkareihin ja romaaneihin, liittyvät tekstit pohtivat lukemisen merkityksiä. Erityisen painon saa surun kokemuksen käsittely lukemisen ja erilaisten tekstien avulla. Kainulaisen esseeteos on pienisuuri kirja, joka avaa myös lukijan miettimään omaa "lukijaelämäkertaansa" ja siihen vaikuttaneita merkityksellisiä teoksia. Samalla se avaa kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta lukemisen tutkimisen metodologiaa ja erityisesti suomalaista kirjallisuuden historiaa.
Teemu Tammikon teos keskittyy siihen, mitä poliittinen väkivalta on ja miten se ilmenee, mitä edellytyksiä sen toteutuminen vaatii, ketkä sitä käyttävät, mitä yhteiskunnallisia taustatekijöitä tarvitaan ja miten poliittista väkivaltaa voidaan torjua. Näitä yleisiä kysymyksiä käsitellään ennen kaikkea Suomen näkökulmasta.
FT, eversti Pasi Kesseli on onnistunut kokoamaan kompaktin, loogisesti etenevän ja kiinnostavasti kirjoitetun kokonaisesityksen suomalaisen tykistön taktiikan historiasta sen alkuajoista nykyaikaan saakka.
Kirjoitatko kirjeitä? Onko sinusta kiva saada niitä? Jos edes toinen vastauksesi on myönteinen, pidät ehkä Shaun Usherin kokoelmasta Kirjeitä jotka mullistivat maailmaa. Se sisältää hauskoja, hellyttäviä, karmaisevia, opettavaisia, riipaisevia, surullisia, yllättäviä ja muunkinlaisia viestejä yli kolmen vuosituhannen ajalta, eniten kuitenkin 1900-luvulta. Tekijä sijoittaa kunkin kirjeen historialliseen kontekstiinsa ja liittää kirjetekstin oheen kuvan alkuperäisestä viestistä tai jonkin muun aiheeseen liittyvän kuvan. Lyhimmät viestit sisältävät vain muutaman sanan ja pisimmät useita tiheään kirjoitettuja arkkeja.
25 vuotta sitten Lauri Honka voitti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Sota-arkiston järjestämän sotakirjeiden keräyskilpailun. Aineistoa ei tuolloin julkaistu, vaan kolmen sodan veteraanin ja hänen lähipiirinsä tarina ilmestyi kirjana vasta nyt. Lauri Hongan pojan toimittama teos on mikrohistoriaa puhtaimmillaan: yhden ihmisen, perheen ja suvun kautta aukeaa näkymä koko aikakauteen.
Kummallisessa metalliastiassa on outoja kuvia. Mikä tuo museoesine oikein on ja miksi sitä pidetään yhtenä tanskalaisen arkeologian suurimpana aarteena? Turun yliopiston arkeologian emeritusprofessori Unto Salo vie kansainvälisen lukijakuntansa seikkailulle jumalien, riittien ja myyttien maailmaan. Salon tutkimus on arkeologiaa, kulttuurihistoriaa, kielitiedettä, mytologiaa, taidehistoriaa ja antaa yhden esineen kautta kokonaisen maailmanselityksen.
Radiohistoriaan erikoistunut kulttuurihistorioitsija Paavo Oinonen on kirjoittanut kompaktin teoksen julkisesta palvelusta ja Yleisradiosta. Yleisradiota on Suomessa tutkittu vähintään puoli vuosisataa. Sen historiaa on kirjoitettu ja monissa yhteyksissä Yleisradion olemusta sekä roolia on määritelty ja kritisoitu. Kuitenkaan varsinaista julkiseen palveluun keskittyvää suomalaista tutkimusta ei ole olemassa, joten teokselle on tarvetta.
Psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen on taas tarttunut kiinnostaviin ilmiöihin ja kirjoittanut kirjan Ujot ja introvertit. Ujous ja introversio ovat synnynnäisiä temperamenttipiirteitä, joilla on kuitenkin erilainen funktio, mutta kumpikaan ei ole sen huonompi kuin ekstroversio, jota meidän yhteiskuntamme arvostaa. Kirjoittaja käsittelee ujouden ja introversion hyviä ja huonoja puolia sekä piirteiden teoreettisia taustoja aikaisemmista kirjoistaan tutulla eloisalla tyylillään.
Eric Hobsbawmin kirja Kuinka muuttaa maailmaa – kriittisiä esseitä Marxista tarjoaa oppihistoriallisen katsauksen Karl Marxin ajatteluun sekä myöhempään marxilaiseen perinteeseen ja poliittiseen liikkeeseen. Kirja koostuu eri aikoina ja eri tarkoituksiin kirjoitetuista esseistä, joista on muokattu yhtenäinen ja varsin toimiva kokonaisuus. Teoksen sisältämä tietomäärä on kunnioitettava ja tekstistä välittyy syvällinen perehtyneisyys aihepiiriin.
Tommi Kinnusen tuorein teos, kolmen päivän romaani Pintti on paitsi kiinnostava kirja myös yksityiskohtainen katsaus lasin valmistuksen menneeseen tekniikkaan. Se vie lukijansa keskelle tehdaskylän pienoismaailmaa, kyläyhteisöä, kolmen ihmisen kohtaloa ja lasimurskaa.
Suomenruotsalaisten murteiden omintakeisuus sai viimein ansaitsemansa julkaisun, kun SLS:n arkistotutkija ja folkloristi Carola Ekrem sai laajan sananparsikokoelman valmiiksi. Syventyminen suomensuomalaisen näkökulmasta oman kulttuurimme ruotsalaisjuuriin on tutkimusmatka lähimaastoon. Huumori elää yksinkertaistamisesta, jossa suomalainen ja piru ovat veljeksiä. Suomen- ja ruotsinkielisten sananparsiperinne keitoutuu yhteen ja lainailua on tapahtunut molempiin suuntiin.
14.6.2019 | Jari Nikkola
Hiphop Suomessa on kaksivuotisen verkostohankkeen kirjallinen raportti, jossa tutkijat, akateemiset opiskelijat ja hiphop-yhteisön tekijät analysoivat suomalaista hiphopkulttuuria. Hanke sai vuonna 2016 avustusta Koneen säätiöltä. Keväällä 2019 julkaistun kirjallisen raportin ohella projekti on pitänyt sisällään hiphop-aiheisia seminaareja. Lisäksi se on jättänyt jälkeensä aiheelle pyhitetyn nettisivuston.
Jos olet kiinnostunut ihmisaivojen toiminnasta ja tasa-arvoasioista, Linköpingin yliopiston professori Markus Heiligin teos Naisen aivot, miehen aivot: Onko aivoilla sukupuolta? on juuri sinulle sopivaa luettavaa. Oletpa mitä mieltä tahansa ihmisten tasa-arvosta, saatat kirjaa lukiessasi joutua tarkistamaan käsityksiäsi. Tekijä esittelee aivotutkimusten kiehtovia ja yllättäviäkin tuloksia ja pohdiskelee niiden yhteiskunnallisia yhteyksiä. Hän ottaa myös kantaa siihen, mitä tutkimustulosten perusteella olisi tehtävä tasa-arvon toteutumisen hyväksi.
Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa haastaa vakiintuneet käsitykset ja yksipuoliset tulkinnat Suomen kansalais- tai sisällissodasta 1918. Se on oikeasti moniääninen ja harvinaislaatuisen luettavaa tutkimusta, monine, osin kuviteltuine henkilöhistorioineen, jotka laajenevat useimmiten kirjan huippututkijoiden käsittelyssä yleisemmiksi analyyseiksi tapahtumista itäisessä Suomessa.