Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
12.1.2024 | Markku Soikkeli
Silvia Hosseinin Kirjallisuuden kiihottava historia esittelee sanataiteen epookit eroottisten klassikkojen kautta. Nopeita teosreferaatteja elävöittävät räävittömyyksiä kaihtamattomat luonnehdinnat ja esseemäisen notkeat siirtymät läpi aikakausien. Kirja on erinomainen oheisteos äidinkielen kursseille, mutta tarjoaa uusia löytöjä ja käännösmakupaloja myös erotican harrastajille.
8.1.2024 | Pertti Grönholm
Politiikantutkija Antto Vihma paneutuu teoksessaan nostalgian poliittiseen ulottuvuuteen. Teoksessa korostuu vahvasti nostalgian merkitys nykyajan oikeistopopulismin käyttövoimana. Analyysi on mielenkiintoista ja paikoin osuvaa, mutta Vihma rakentaa lopulta varsin yksioikoisen kuvan nostalgiasta inhimillisenä ja kulttuurisena ilmiönä; nostalginen suhde menneisyyteen on Vihman näkökulmasta joko vaarallinen tai harmiton. Teoksen parhaat ansiot ovat nostalgian vanhemman kulttuurihistorian monipuolisessa kuvauksessa ja pohdinnassa.
5.1.2024 | Leena Rossi
Neljä tutkijaa – Kalle Wirta, Katja Tikka, Henri M. Hannula ja Kalle Kananoja – on kirjoittanut teoksen Suurvallan rakentajat: Ruotsin ja Alankomaiden yhteistyö uuden ajan alussa. He lähestyvät maiden suhteita keskeisten henkilöiden valintojen ja elämäntarinoiden kautta. Toimivien yksilöiden seuraaminen mahdollistaa historiaan eläytymisen samalla kun kaupan, hallinnon, oikeuden, politiikan ja kulttuurin teemat liittyvät toisiinsa maiden välisissä suhteissa.
2.1.2024 | Helena Pilke
1960-luvun alun kadettikurssilaisten muistelmakirja vie vuosiin, jolloin yya-sopimus ja Neuvostoliitto olivat voimissaan. Viime vuosisadan loppukymmeniltä löytyy paljon tarinoita, joita ei ole tallennettu arkistoihin – ainakaan kaikilta osiltaan.
27.12.2023 | Lassi Saressalo
Monelle kesäturistille matka Bengtskärin majakalle on saaristomatkan kohokohta. Vuonna 1906 rakennettu majakka sijaitsee Turun saaristossa noin 25 kilometriä Hangosta lounaaseen. Jatkosodan alussa kesällä 1941 Hangossa majaa pitäneet neuvostojoukot yrittivät vallata saaren ja räjäyttää majakan. Näistä vaiheista kertoo Patrik Berghällin uusin teos.
21.12.2023 | Lassi Saressalo
Teos Vihtori Kosolasta on monitasoinen. Se kuvaa itsenäistyvän Suomen syntyä ja ensitaipaletta niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Samalla kertomus Kosolasta on kertomus miehestä ja häntä ympäröivästä vaikuttajajoukosta sekä hänestä kansanliikkeen keulakuvana. Kirja on myös kertomus Kosolasta ihmisenä, johtajana ja johdatettuna. Ja taustalta löytyvät niin kansakunnan miehiset voimahahmot kuin kaiken takana olevat naiset. Kirjasta löytyy niin hybris kuin nemesiskin.
19.12.2023 | Leena Rossi
Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jyrki Nissin teos Kuolema keskiajalla: Hyvä kuolema mustan surman ajan Euroopassa on ensimmäinen suomenkielinen laaja tutkimus myöhäiskeskiaikaisesta kuoleman kultista eli kuoleman prosessin eri vaiheista, näihin liittyvistä uskomuksista sekä sosiaalisista ja yhteisöllisistä ulottuvuuksista 1300- ja 1400-luvulla. Sen tärkeimmät lähteet ovat italialaiset ja ruotsalaiset kuolleistaherättämisihmeet.
14.12.2023 | Nikolai Paukkonen
Vuosi keskiajan Suomessa on helposti lähestyttävä, mutta samalla asiantuntevasti kirjoitettu johdatus keskiajan ihmisen arkeen ja juhlaan. Vuodenkierron mukaan jaoteltu teos esittelee, millaisia töitä maaseudun ja kaupungin ihmiset kulloinkin tekivät, miten vietettiin kirkkopyhiä, häitä tai hautajaisia, ja miten vapaa-aikaa vietettiin. Kokeneiden tekijöiden teos on helppolukuinen ja viihdyttävä, mutta perustuu silti tieteelliseen tutkimukseen.
11.12.2023 | Leena Rossi
Teatterimies Jussi Helminen inhoaa muistelmia eikä mokomia itse lue. ”Tollasten” kirjoittaminen ei ollut käynyt hänen mielessään, ennen kuin Turun kaupungin entinen ympäristöjohtaja Mikko Jokinen 2019 häntä siihen yllytti. Jussi sanoi, että ei. Ei ikinä! Mutta kuinkas sitten kävikään? Kun Mikko oli viinilasin ääressä aikansa suostutellut ja vedonnut muidenkin ihmisten kiinnostukseen, Jussi alkoi vajota muistinsa sumeaan värikkääseen suohon. Lopputulos, Teatterinjohtaja: Miten teatterimies muistaa, eli Jäljen häivä, on jokaisen teatterin ystävän luettava! Alaa tuntematonkin saattaa kirjasta kiinnostua. Teatterilaiset eivät uskalla jättää sitä lukematta.
8.12.2023 | Helena Pilke
Kohun saattelemana ilmestynyt Kai Ekholmin kirjoittama Matti Nykäsen elämäkerta kertoo paitsi kohteestaan, myös jälkikekkoslaisesta Suomesta, urheilupomojen mahdista ja murheista sekä juorulehtien tavasta tehdä juttuja.
4.12.2023 | Anna-Leena Perämäki
Piilossa on eläytyvä ja huolellisesti taustoitettu elämäkerrallinen tietoteos, joka sijoittuu kansallissosialistisen Saksan miehittämään 1940-luvun Norjaan. Se kertoo nuoren juutalaisnaisen Betzy Rosenbergin sotavuosien piileskelystä rakastettunsa kodissa laajentuen samalla kuvaukseksi koko Norjan juutalaisväestön kohtaloista toisessa maailmansodassa.
30.11.2023 | Milla Annala
Karolina Kouvolan Pohjolan noituus: Magian historia Pohjoismaissa (2023) on lukijaystävällinen tietokirja, joka tutustuttaa pohjoismaiseen magiaan, taikuuteen ja noituuteen aina rautakaudelta nykyajan kynnykselle. Kirjassa nousevat esiin muun muassa niin alueelliset erot kuin sukupuolittuneet erot suhteessa magian ja noituuden harjoittamiseen ja siihen, keitä noituuden harjoittamisesta syytettiin.
27.11.2023 | Helena Pilke
Ympärillämme käydään jatkuvaa taistelua ihmisten ajasta, mielipiteistä ja myötätunnosta. Valeuutiset, harhautukset ja uuskieli ovat tehokkaita informaatiosodan aseita, mutta tiivis tietopaketti tarjoaa tietoa torjuntataistelun tueksi.
23.11.2023 | Jouni Jäppinen
Kuinka pidentäisi ihmispolon elämää? Entä miten kehittäisi ”viisasten kiven”, jonka avulla lyijyn voisi muuttaa puhtaaksi kullaksi? Kysymykset liittyivät keskeisinä alkemian satojen vuosien historiaan. Miten suhtautua alkemiaan tieteenalana, jota on vuosisatojen eri aikoina värittänyt salaperäisyyden verho, esoteerisuus, filosofia, henkisyys, monimutkaiset metaforat, okkultismi, peitenimet, teosofia, spiritualismi ym. Uusi Alkemian historia antaa varsin kiinnostavan ja kattavan kuvan eurooppalaisen alkemian pääpiirteistä.
20.11.2023 | Helena Pilke
Keski-Suomen museossa elämäntyönsä tehneen Erkki Fredriksonin kookas, runsaasti kuvitettu teos Pöydän iloja pikkukaupungissa on maistuva johdatus Jyväskylän asukkaiden – niin rikkaiden kuin kaikkein köyhimpienkin – ruokapöytien äärelle.
15.11.2023 | Marika Haataja
Marjut Hjeltin yhteen kokoamat myytit ja tarinat kutsuvat matkalle animistisen maailmankuvan värittämään todellisuuteen, jossa jäniksiä sekä kuunneltiin että kunnioitettiin. Lukija joutuu lähtemään tälle vaativalle matkalle nyt kuitenkin melko heikoin eväin eikä myyttien ja tarinoiden mukanaan kantama viesti onnistu avautumaan kaikessa rikkaudessaan.
9.11.2023 | Helena Pilke
Symbolitutkija Liisa Väisäsen uusin teos näyttää, miten ikiaikaiset symbolit elävät edelleen arjessamme, mistä kaikkialta niitä löytää ja mitä ne meille kertovat. Kirja on syväsukellus kulttuurihistoriaan, ja se toimii hyvin myös hakuteoksena.
6.11.2023 | Lassi Saressalo
Anni Reuterin teos rakentuu kolmelle tasolle. Ensinnäkin hän jäljittää omia sukulaisiaan, jotka kokivat kovan kohtalon neuvostoajan vainoissa. Toiseksi hänen erityiskohteenaan ovat inkerinsuomalaiset ja heihin eri vaiheiden aikana kohdistetut vainot. Kolmas teema on laajemminkin suomalaisiin Neuvostoliitossa kohdistuneet karkotus- ja murhatoimenpiteet.
2.11.2023 | Leena Rossi
Ruotsalainen kirjailija ja toimittaja Sara Griberg kertoo kirjassaan Historian rakastavaiset: Kaksi vuosituhatta intohimoa ja skandaaleja 25:stä aikanaan hyvin tunnetusta parista. Niiden kohtalot kiinnostavat ihmisiä yhä. Tarinat alkavat Kleopatrasta ja Marcus Antoniuksesta ja päättyvät prinssi Charlesiin ja Lady Dianaan. Useita pareja voi toki nimittää aidosti rakastavaisiksi, mutta ei suinkaan kaikkia.
30.10.2023 | Sinikka Selin
Helppolukuinen ja kauniisti taitettu teos yhtäältä uusintaa siirtokarjalaisuuteen liitettyjä stereotypioita ja kultaa luovutettuun Karjalaan sijoittuvaa muisteloa, toisaalta tuo esiin sitä moniulotteisuutta, mitä siirtokarjalaisten jälkipolvien kokemukseen karjalaisuudesta liittyy.