Esa Sirénin teoksessa Sodan kuvat (Gummerus 2016) narratiivinen ote tulee tekstin sisään upotettuina lyhyinä kertomussirpaleina. Nyt käsillä olevassa, eräässä mielessä tuota teosta täydentävässä kirjassa, itse kerronta alkaa nousta pääosaan. Toki edelleenkin joudutaan – ja pitääkin – operaatioita selostamaan ja liittämään ne laajempaan kontekstiin. Mutta Sodan tarinoissa kerronta lähtee kunnolla elämään ja täyttää käytännössä puolet tekstisivuista. […]
Vuosi lähenee loppuaan, joten on sopiva aika tarkastella myös Agricola-verkon vuotta 2020. Sotahistoria kiinnostaa vuodesta toiseen, mikä näkyy esimerkiksi kirjakauppojen historiaosastoilla. Myös Agricolan vuoteen 2020 on mahtunut paljon sotahistoriaan liittyvää sisältöä.
Kysessä on harvinaisen tärkeä opus, joka sisältää 74 dokumenttia joista suurin osa aikaisemmin julkaisemattomia asiakirjoja. Lisäksi kirjassa on 240 sivuinen johdanto, joka käsittelee poliittista kehitystä sekä kummankin osapuolen tiedustelu- ja vastatiedustelutoimintaa. Julkaistut asiakirjat koskevat muun muassa jatkosodan aikaisia agenttitietoja sekä Suomen poliittisen johdon, presidentti Risto Rytin, hallituksen ja eduskunnan kokousasiakirjoja ja mielipiteitä. Eräs raportti kertoo […]
Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto on myönnetty tänä vuonna FT Elina Virtaselle ja FT Mikko Karjalaiselle. Joka toinen vuosi jaettava palkinto myönnettiin nyt kahdeksannen kerran.
Talvella 1942 kaukopartio-osastot olivat yhdessä muiden kanssa tehneet menestyksekkään tuhoamisiskun Petrovski Jamin huoltotukikohtaan Uikujärvellä. Seuraavina vuosina oli pyritty isoilla partioilla sekä yhtymien joukoilla iskemään muihinkin huolto- ja sotilastukikohtiin. Tämän toiminnan rinnalla toteutettiin kaukopartio-osastojen ja sittemmin Erillinen Pataljoona 4:n (ErP 4) kaukotiedustelua eli näkymätöntä tietojen hankintaa, joka täydensi radiotiedustelun, lentotiedustelun ja sotavankikuulustelun rakentamaa kuvaa vastustajasta. Pekka […]
Suomen Sotahistoriallisen Seuran ja Sotamuseon julkaisemat Sotahistorialliset aikakauskirjat vuosilta 2011-2019 ovat nyt vapaasti saatavilla seuran sivuilla.
Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimista (1867–1951) on tehty kirjoja ehkä enemmän kuin kenestäkään muusta suomalaisesta, mutta hänen läheisin työtoverinsa, kenraali Erik Heinrichs (1890–1965) on jäänyt vähemmälle huomiolle. Valtiotieteen tohtori Pekka Visurin tuorein teos paikkaa tätä aukkoa. Samalla se on luonteva jatke Visurin suomentamille Waldemar Erfurthin päiväkirjoille, saksalaiskenraalihan oli Wehrmachtin yhteyshenkilö Suomen armeijan päämajassa. Heinrichs puolestaan […]
Englantilaisen historiantutkijan, Royal Historical Societyn jäsenen Michael Jonesin jo vuonna 2008 julkaisema Leningrad – State of Siege ilmestyi suomeksi nimellä Leningrad – piirityksen vuodet vuoden 2020 alussa. Kyseessä on jo toinen englannin kielestä lähivuosina käännetty kirja Leningradin saarrosta. The Economist ja Daily Telegraph-lehtien kirjeenvaihtajana toimineen Anna Reidin 2011 julkaisema, laajasti palkittu Leningrad: The Epic Siege […]
Saksan ja Suomen joutuessa sotatilaan vuoden 1944 syyskuussa syntyi uusi kansainvälispoliittinen tilanne, joka luonnollisesti koski myös siviilejä. Suomessa oleva saksalaisomaisuus takavarikoitiin ja luovutettiin Neuvostoliitolle, vastaavasti Saksassa olevat suomalaiset huomasivat yhtäkkiä olevansakin viholliskansan kansalaisia. Takavarikointi koski myös Suomen lipun alla olevaa kauppalaivastoa, vihollismaan asukkaan asema koski myös kauppalaivastossa palvellutta henkilöstöä. Saksalaiset takavarikoivat Itämerellä Suomen ja Saksan […]
Readme.fi on julkaissut Timo Soikkasen ja Olli Kleemolan toimittamana sekä Maria Anttilan suomentamana kirjan Sotavankina Venäjällä – Suomen kautta kotiin. Sotavangin osa ei häävi ole, eikä se ollut sitä ensimmäisen maailmansodan aikanakaan. Fritz Güthin saama hoito sotasairaalassa heti rintaman takana oli asiallista, mutta mitä syvemmälle Venäjän sisäosien vankileireihin matka vei, sitä surkeammaksi olotkin tulivat. Güth […]
Ville Kaarnakari tunnetaan aktiivisena ja paljon luettuna faktiokirjoittajana. Hänen romaaneissaan kytkeytyvät tarkasti tutkitut faktat, ”olisi ollut mahdollista” -juonenkehittelyyn ja selkeästi fiktiiviseen henkilökuvaukseen. Mainittakoon vaikka romaani Operaatio Verna, joka ajoittuu välirauhan aikaan ja kommunistien suunnitteleman vallankaappauksen tapahtumiin. Tai vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä Operaatio Kagaali, kertomus tuon maanalaisen organisaation ympärille kietoutuvista tapahtumista. Kertomus Mannerheim-ristin ritarista Einar Schadewitzistä […]
Ahvenanmaan ensimmäinen demilitarisointisopimus on peräisin vuodelta 1856, jolloin Krimin sodan päätteeksi Iso-Britannia ja Ranska edellyttivät Venäjää, jonka alueelle Ahvenanmaa kuului, olemaan linnoittamatta tai pitämättä sotilaskalustoa saarilla. Suomen itsenäistyttyä ensimmäisen maailmansodan tuoksinassa ahvenanmaalaiset toivoivat voivansa liittyä Ruotsiin, joten Kansainliitto kutsuttiin ratkaisemaan tilanne. Kansainliitto vahvisti Ahvenanmaan itsehallinnon ja väestön kielelliset oikeudet sekä Ahvenanmaan demilitarisoinnin sekä neutralisoinnin, jolla […]
Jaakko Puuperän toimittamalle teokselle on antanut taloudellisen tukensa ja sisällöllisen panoksensa Jääkärisäätiö, jonka tavoitteena on ylläpitää jääkärien perintöä ja muistoa. Kirjan kirjoittajat ovat niin Jääkärisäätiön ja Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen aktiiveja, jääkäriliikkeen historiaa harrastavia tahoja, Puolustusvoimien henkilöstöä kuin akateemisia historiantutkijoita. Yhteensä kirjoittajia on 21, joten kyseessä on suuren kirjoittajajoukon yhteistyön tulos. Useasta eri taustasta tulevasta kirjoittajasta […]
Suomen Sotahistoriallinen Seura on palkinnut valtakunnallisessa pro gradu -kilpailussa sotahistorian alan pro-gradu töitä. Gradut käsittelivät Pohjanmaan rykmenttiä Preussin sodassa, Maon sotateoreetti-sia oppeja, sukellusvene Saukkoa ja meritorjuntaohjusten hankintaa.
Kansallisarkisto on julkaissut Lars Westerlundin selvityksen suomennoksen, johon on nyt lisätty muutamia kappaleita ja tarkennettu tietoja. Ne täydentävät kokonaiskuvaa tapahtumista ja Suomen ratkaisuja ohjanneesta politiikasta. Selvitys Suomalaiset SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet 1941–1943 on valtioneuvoston kanslian tilaama ja Kansallisarkiston tekemä riippumaton arkistoselvitys. Siinä on ollut käytettävissä yli 70 Waffen SS:n Wiking-divisioonan suomalaisen vapaaehtoisen päiväkirjaa.
Otava on julkaisut yhtenäisessä muodossa kovakantisina ja äänikirjoina Kai Häggmanin, Teemu Keskisarjan ja Markku Kuisman tekstittämät kolme kirjaa 1917 (2017, 224 s.), 1918 (2018, 240 s.) ja 1939 (2019, 208 s.), joiden nimien vuosiluvut paljastavat niiden sisällöt. Häggmanin alue on kirjallisuus ja kulttuuri, Keskisarjan kansalaisyhteiskunta ja Kuisman talouselämä. Pysähdyttävästä kuvituksesta vastaa Jukka Kukkonen. Kriitikko Veli-Pekka […]
Kansallisarkiston Helsinki 30.XI.1939–13.III.1940 -verkkonäyttely kertoo Helsingistä ja sodan ja väestönsuojelun vaikutuksista kaupunkilaisten elämään talvisodan aikaan. Näyttely on laadittu vuonna 2009 talvisodan 70-vuotismuistovuonna, mutta sen pariin palaaminen on jälleen ajankohtaista nyt, kun talvisodan alkamisesta on kulunut 80 vuotta. Näyttelyn tarkoitus on tuoda esille, että sota on muutakin kuin rintamatapahtumia – olihan Helsinki useiden pommitusten kohde.
Tänään julkaistu Sotasurmasampo 1914–1922 -tietokanta on päivitetty versio alun perin vuonna 2002 laaditusta sotasurmatietokannasta. Portaaliin on koottu tietoja Suomen sisällis- ja heimosodissa vuosina 1914–1922 menehtyneistä sekä sisällissodan jälkeisistä vankileireistä.
Artikkelikokoelman avaava osa käsittelee varhaisia Välimeren kulttuureita, joissa sotien ja sodankäynnin oikeutus oli usein jumalallista alkuperää tai kosmoksen järjestyksen ylläpitoa varten. Ensimmäinen artikkeli avaa Egyptin faaraoiden tehtäviä ”kosmisen järjestyksen ylläpitäjinä”. Toisessa artikkelissa puolestaan tarkastellaan Assyrian imperiumia jumalten oikeuttamissa sodissa. Seuraavassa puolestaan käsitellään Aleksanteri Suuren Persian sotaretkeä, jonka jälkeen siirretään katse sodan syihin ja oikeutuksiin Rooman […]
Teemu Keskisarjan viimeisin kirja käsittelee suurta Pohjan sotaa (1700–1721). Sodassa Venäjä, Tanska ja Saksi-Puola liittoutuivat Ruotsia vastaan kasvattaakseen aluettaan ja valtaansa sen kustannuksella. Se onnistui lopulta vain Venäjälle. Olen arvostellut Keskisarjan kirjan Helsingin Sanomissa 6.10.2019. Agricolan toimituksen pyynnöstä esitän tässä arvosteluni hiukan muutetussa ja laajennetussa muodossa. Uskottava lopputulos Keskisarja on luonut kirjoitustyylin, jossa lukijan mielenkiintoa […]