Skotlantilainen Michael Kerrigan on toimittaja ja erilaisiin historian synkkiin ja pimeisiin puoliin erikoistunut tietokirjailija. Hän on maininnut kirjoittaneensa noin kuusikymmentä kirjaa. Siten ei voine pitää yllättävänä, että hän on laajentanut tuotantoaan Saksan johtajasta Adolf Hitleristä kertovalla kirjalla. Eikä yllättävänä voi pitää sitäkään, ettei hänellä oikeastaan ole aiheesta mitään omaperäistä sanottavaa. Kirjaa hyvin kuvaavassa katkelmassa Kerrigan […]

Lue lisää

Operaatio Market Gardenin oli tarkoitus lopettaa toinen maailmansota jouluksi 1944 valtaamalla joukko Hollannista Saksan sydämeen johtavia siltoja amerikkalaisten ja brittiläisten laskuvarjojoukkojen avulla. Päävastuu operaatioista oli briteillä ja heidän riveissään taistelevilla puolalaisilla.   Amerikkalaiset pitivät suunnitelmaa poikkeuksellisen rohkeana ollakseen sotamarsalkka Bernard Montgomeryn käsialaa, sillä Edwin Rommelin El Alameissa kesällä 1942 voittanut Montgomery tunnettiin varovaisena sotapäällikkönä. Nyt ”Monty”, […]

Lue lisää

2

Savon rintama eli karkeasti Mikkelin, Mäntyharjun, Kuopion, Varkauden ja niiden lähialueiden muodostama kokonaisuus oli Suomen sisällissodan alkaessa tammikuussa 1918 tärkeä rintamasuunta, joka tosin on jäänyt Tampereen ja Helsingin taistelujen varjoon. Savon rintaman merkitystä korosti alueella kulkeva elintärkeä poikittaisrata ja sen kautta kulkeneet punaisten suuret asekuljetukset. Pienenä ihmeenä voidaan pitää sitä, miten vähäiset valkoiset voimat pystyivät […]

Lue lisää

Suomen Ilmavoimamuseon julkaisusarjaan kuuluva, Susanna Valliuksen kirjoittama Väinö Mikkola – Alppilentäjän elämä valokuvina ja esineinä on hyvä esimerkki siitä, miten niukoista aineksista voi rakentaa kiinnostavan kokonaisuuden. Ilmavoimamuseon museolehtorina työskentelevän Valliuksen kirjan rakenne on kekseliäs: kuhunkin kohdehenkilön elämän ajanjaksoon johdattaa jokin hänelle kuulunut tai muutoin hänen lyhyeksi jääneeseen elämäänsä liittyvä esine. Kerronta etenee koulukasvion, kameran, lentomerkin, […]

Lue lisää

1

Helsinki veressä -teoksen kirjoittaja Sari Näre on tullut tunnetuksi tuotteliaana nuoriso- ja sukupuolikulttuurin tutkijana sekä kantaaottavana keskustelijana. Näreen edellinen tutkimus Sota ja seksi (2016) käsitteli rintamalla taistelleiden seksuaalikerrontaa. Helsinki veressä valottaa vähemmälle huomiolle jääneiden naisten ja nuorten osuutta kansalaissotaan. Samalla myös siviiliväestön ja marginaaliryhmien arkinen Helsinki nousee keskiöön paitsi sotatapahtumissa keväällä 1918, myös ennen varsinaisia […]

Lue lisää

Yli 75 vuotta sitten pidetty, kaksi viikkoa kestänyt valokuvanäyttely vaikuttaa ensi kuulemalta kovin pienimuotoiselta tutkimuksen aiheelta. Taistelusta taiteeksi -tutkimuksen tekijä Marika Honkaniemi, joka esipuheessaan kertoo olevansa taidehistorioitsija, osoittaa tällaisen olettamuksen vääräksi. Kaiken lisäksi hän tekee sen kattavasti ja varsin komeastikin. Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun suomalaisia sotavalokuvia tarkastellaan taidehistoriaan kuuluvina teoksina. Useimmitenhan niitä on käsitelty […]

Lue lisää

1

Hennala ei ollut outo poikkeus historian virrassa, vaan yksi pysäkki totalitaarisen vallan jatkumossa. Hennalassa, kuten monilla vankileireillä ennen ja jälkeen sen, pyrittiin nopeuttamaan kuviteltua luonnonvalintaa ja voittajien mielestä “oikeaa” historiallista kehitystä. Nationalismi ja eugeniikka tarjosivat siihen otollisen maaperän ja työkalut. Sitaatti on toimittaja ja feministi Marjo Liukkosen perusteellisen tutkimuksen loppukaneetti. Sen jälkeen seuraa vielä 75 […]

Lue lisää

Tomas Karlsson Uumajan yliopistosta on väitellyt sotapelien historiasta. Karssonin tutkimus kattaa yli 200 vuoden ajanjakson ja osoittaa, miten hämmästyttävän samankaltaisina sotapelit ovat säilyneet huolimatta valtavasta teknologisesta muutoksesta. Kun sotapeleistä tulee puhe, nykyihminen varmaankin ajattelee ensimmäiseksi tietokonepelejä ja kenties luulee, että kyse olisi uudesta ilmiöstä. Karlssonin tutkimus käsittelee sotapelien historiaa 1800-luvulta nykypäiviin. Tutkimuksen kohteena ovat olleet […]

Lue lisää

Itä-Karjalan liittämiseksi Suomeen oli tehty yritys jo Suomen itsenäistymisen alkuaikoina. Jatkosodan ensimmäisenä syksynä Suomi miehitti Itä-Karjalan tarkoituksenaan liittää alue Suomeen ja kasvattaa sen asukkaista kunnon suomalaisia. Suomalaiset saapuivat isonveljen tavoin opastamaan heimoveljiä. Useat Itä-Karjalaan haluavista olivat kiinnostuneita näkemään suuren Suomen uusia alueita, jotka monilla sinne ensimmäiseksi saapuvilla kangastelivat mielessä romanttisina Kalevalan laulumaina. Suomalaistamistoimintaa Suomalaiset joukot […]

Lue lisää

Kaasuase on jälleen noussut voimakkaasti esille Britanniassa kaasulla tehdyn murhayrityksen jälkeen. Syyrian sodassa on 2010-luvulla raportoitu useista kaasuiskuista kapinallisia vastaan. Britannialla ja Venäjällä on paljon myös paljon vanhempia kokemuksia kaasuaseista. Ensimmäisen kerran niitä ehdotettiin käytettäväksi Krimin sodan aikana 1850-luvulla ja Syyriassakin on ikivanhoja kokemuksia kaasusodankäynnistä. Kaasua ja muita kemiallisia aseita kokeiltiin ja käytettiin jonkin verran myös […]

Lue lisää

Mitä tapahtuu, kun saadaan samaan porukkaan peliyhtiö Puolenkuun Pelit johtaja ja sotahistorian harrastaja, strategiapelien tekijä ja historiatapahtumien käsikirjoittaja, Apulanta-yhtyeen lauluntekijä ja reservin alikersantti sekä Norjassa vaikuttava sotapelien ja historiantutkimuksen harrastaja. Syntyy teos Finland at War: Continuation War and Lapland War 1941–1945 (2016). Kun joukkoon lisätään vielä suomentaja, tietokirjailija ja toimittaja Simo Liikanen, päästäänkin nyt käsillä […]

Lue lisää

Hannu Takala on filosofian tohtori, joka työskentelee Lahden museoiden tutkimuspäällikkönä. Hän on lähtenyt selvittämään, mitä tapahtui Suomen luovuttamalle alueelle jääneelle sota- ja siviilimateriaalille talvisodan jälkeen. Hän on saanut mahdollisuuden käydä läpi niin Pietarin Etnografisen museon kuin Eremitaasinkin arkistot ja hakea niiden kautta tietoja niistä arvotavaroista, jotka Neuvostoliitto otti haltuunsa miehittämiltään Suomen alueilta, lähinnä Karjalankannakselta, mutta […]

Lue lisää

1

Talvisota on muokkautunut tämän päivän ihmisen mieleen lähinnä kahta kautta. Antti Tuurin romaanin pohjalta rakennettu Talvisota-elokuva tarjoaa kuvan jämeristä pohjalaisista, jotka pitivät asemansa Taipaleenjoella voimakasta vihollista vastaan. Toinen mielikuva rakentuu suomalaisissa korpimaastoissa talven hyytävässä kylmyydessä vihollista kurittaneista metsien ja pikkutilojen miehistä, jotka motittivat ja tuhosivat olosuhteisiin tottumattoman vihollisen niin Laatokan Karjalassa kuin ylempänä Suomussalmen ja […]

Lue lisää

Sunnuntaikävelyllä sotien ajan Helsingissä esittelee viitisenkymmentä erilaista nähtävyyttä. Useimmat niistä liittyvät ensimmäiseen tai toiseen maailmansotaan, 1700-luvun alun eli isonvihan ja vuosien 1808–1809 Suomen sodan aikaisesta Helsingistä kun ei ole jäljellä juuri mitään, Suomenlinnaa lukuun ottamatta. Ideana on, että lukija pääsee vapaasti tutustumaan kaikkiin siinä esiteltyihin kohteisiin. Tämä rajaa pois sotilassaaret kuten Santahaminan, mutta mukana ovat […]

Lue lisää

Heti aluksi pitää kiittää Matti Halosta, joka on taitollisesti saanut niin varsinaisen tekstin kuin lähdeviitteetkin mahdutettua aina samalle sivulle läpi koko teoksen. Kun teos on taitettu vaakasuoraan, on temppu onnistunut. Lukijan kannalta tämä on oiva ratkaisu, näin ei viitteitä tarvitse lähteä joka kerta etsimään takasivuilta niin kuin perinteisesti tapa on ollut. Muutenkin taitto on avara, […]

Lue lisää

Perinteisesti venäläisessä historian kirjoituksessa suuren isänmaallisen sodan Karjalan kannaksen sotatoimet lasketaan päättyneiksi 20.6.1944, kun Viipuri vallattiin. Teoksen kirjoittaja Bair Irincheev (s.1977 )huomauttaa, että tämä oli kuitenkin  vasta ensimmäinen osa hyökkäyksestä. Mutta koska toinen vaihe ei tuottanut toivottua tulosta, ei sitä ole otettu mukaan historian kirjoihinkaan. Esimerkiksi Talin ja Ihantalan taistelut ovat näin ollen poissa kirjoista. […]

Lue lisää

Tuottelias sotahistorian dosentti ja tietokirjailija Jarkko Kemppi on erikoistunut viime vuosina kenraali-elämäkertoihin. Hän on kirjoittanut mm. teokset Jalkaväenkenraali A. E. Martolasta (2008), Albert Puromasta (2013) sekä N. V. Hersalosta (2013). Kesällä 2017 ilmestyi Kempin  teosItsenäisen Suomen sotakenraalit (2017). Kemppi on käyttänyt uudessa teoksessaan lähteinä Ilmari Karhun (1897-1971) omia muistelmia lapsuudestaan ja nuoruudestaan, kenraalin lasten haastatteluja sekä […]

Lue lisää

Arvostelu

Rintamakirjeenvaihtajat, ns. TK-miehet laativat tuhansia artikkeleita, piirsivät kuvia rintamaoloista, valokuvasivat ja filmasivat sotaa, joskus jopa taistelutapahtumia. Päämaja oli se paikka ja sensuurilaitos, jonka läpi TK-miesten työn tulokset kulkivat ennen kuin päätyivät lehtiin tai valkokankaalle. Kirjeenvaihtajat olivat päämajan tiedotusosaston alaisia. Kaikkea heidän kirjoittamaansa ei suinkaan julkaistu, mutta suuri osa sensuroiduistakin töistä säilyi arkistoissa nykypäiviin saakka. Kuva: […]

Lue lisää

Teoksen kirjoittaja Pekka Silvast on hankolainen historioitsija, joka on tutkimuksissaan keskittynyt kotikaupunkiinsa ja sen lähialueisiin. Hän on aikaisemmin julkaissut sekä Hankoniemeä että Porkkalaa käsittelevää kirjallisuutta; teoksista kannattaa mainita Jari Leskisen kanssa kirjoitettu Suljettu aika. Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana 1944–1956  (WSOY 2001). Nyt puheena oleva teos käsittelee nimensä mukaisesti kahta Suomen Neuvostoliitolle vuokraamaa tukikohtaa, Hankoa (Neuvostoliiton […]

Lue lisää

Lapin maakuntamuseon julkaisema kirja muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleisemmin Suomen ja Saksan suhdetta, kauttakulkusopimuksen vaikutuksia Rovaniemeen sekä lopulta Lapin sodan tuhoja. Osa on otsikoitu tosin hieman epätarkasti ”Välirauhasta jatkosotaan 1940–1941” vaikka siinä käsitellään koko jatkosodan aika ja Rovaniemen tuho Lapin sodassa. Ensimmäisessä osassa käsitellään siis Suomen ja Saksan tiivistyvää aseveljeyttä, saksalaisten sotilaiden saapumista […]

Lue lisää

1