Ailassa on saatavilla Tietoarkistoon tallennetut tutkimusaineistot, joita on yhteensä yli 1350. Aineistojen selaaminen, hakeminen ja kuvailutietojen lukeminen on täysin vapaata. Rekisteröityneet asiakkaat saavat aineistot maksutta käyttöönsä kunkin aineiston käyttöehtojen mukaisesti. (Tietoarkisto)

Turun akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin yliopiston (Helsingin yliopiston) matrikkeleista 1640-1899 ja niiden lisätiedoista louhittu ja semanttisen webin tekniikoilla rikastettu data sisältää tarkkaa tietoa kaikista tuona aikana Suomessa akateemisen koulutuksen saaneista henkilöistä.

ARTO on kotimaisten aikakauslehti- ja monografia-artikkelien viitetietokanta ja metatietovaranto. Aineistoa on kattavimmin 1990-luvun alusta, mutta myös vanhempaa artikkeliaineistoa koskevia viitteitä on runsaasti. --- ARTOon rekisteröidään artikkelit kattavasti n. 1000 jatkuvasti ilmestyvästä aikakauslehdestä. Tiedot tallennetaan kuukauden sisällä lehden ao. numeron ilmestymisestä. Lisäksi ARTOon tallennetaan kuhunkin aihealueeseen liittyviä artikkeliviitteitä muista lehdistä ja kokoomateoksista. Artikkelitietueet ovat kaikilta tiedon alueilta ja tieteellisyyden asteilta.

SKS:n Biografiakeskus tuottaa, julkaisee ja ylläpitää pienoiselämäkertojen kokoelmia, henkilöhistoriallisia verkkojulkaisuja, tutkittua elämäkerrallista tietoa sekä henkilökuvia.

Biografiasampo mahdollistaa suomalaisten elämäkertojen, henkilöiden ja henkilöryhmien tutkimisen digitaalisten ihmistieteiden menetelmillä. Palvelun ydinaineistona on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansallisbiografia ja muut tietokannat, yhteensä n. 13 000 elämäkertaa, joita on rikastettu muilla ulkoisilla aineistoilla.

Eurooppalaisen hajautetun tutkimusinfrastruktuurin CESSDA ERICin palveluntuottajien hallussa olevan sähköisen tutkimusdatan kuvailutiedot julkaistaan CESSDAn aineistoluettelossa. Suomessa CESSDAn palveluntuottaja on Tietoarkisto. Luettelossa on Tietoarkistoon tallennettujen aineistojen suomen- ja englanninkielinen metadata.

Suomen ulkopolitiikan verkkoarkisto koostuu Suomen ulkopolitiikan kronologiasta ja keskeisten ulkopoliittisten toimijoiden puheista. Suomen ulkopolitiikan kronologia on koottu Yearbook of Finnish Foreign Policy -julkaisusta, jossa sitä julkaistiin vuodesta 1973 lähtien. Ulkopoliittisia puheita on koottu arkistoon asiakirjoja luovuttavien tahojen kotisivuilta ja arkistoista. Arkistossa on presidentin, pääministerin, ulkoministerin, ulkomaankauppa- ja kehitysministerin, puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan puheita.

Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tarjoama tietokanta ja suoratoistopalvelu. Elonetissa on katsottavissa Kavin omistamat pitkät elokuvat sekä tuhansia mainos-, dokumentti- ja lyhytelokuvia sekä muita filmikatkelmia yli sadan vuoden ajalta. Myös kaikki sota-ajan uutiskatsaukset ja Finlandia-katsaukset ovat vapaasti katseltavissa.

Etnologian arkisto perustettiin vuonna 1952. Vuodesta 2011 etnologian kokoelmat ovat osa Kulttuuritieteiden arkisto Culturaa. Kuva-arkisto, kartta-arkisto ja textiiliarkisto. Spegeln, Åbo Akademi.

Finlex on oikeusministeriön ylläpitämä säädöstietokanta.

Folkloristiikan arkisto perustettiin vuonna 1927. Vuodesta 2011 kokoelmat ovat osa Kulttuuritieteiden arkisto Culturaa. Äänitearkisto, Valokuva-arkisto ja paperiaineisto. Spegeln, Åbo Akademi.

Förvaltningshistorisk ordbok on Svenska litteratursällskapetin julkaisema hallintohistoriallinen sanakirja. Se sisältää keskiajalta 1950-luvulle käytössä olleiden hallinnollisten termien selityksiä.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämä tietokanta sisältää tietoa eri arkistoissa olevista suomalaisista henkilökuvista, muotokuvista, muistomerkeistä ja erilaisista jälkimaineeseen liittyvistä asioista. Kannassa on myös kuvatiedostoja, joita voi selata verkossa ja tilata digitaalisina kopioina.

Tietoja kirjojen omistuksesta Suomessa vuoteen 1809. Tietokantaan on koottu tietoja Helsingin, Hämeenlinnan, Kajaanin, Naantalin, Oulun, Porvoon, Rauman, Tammisaaren, Tampereen, Tornion, Turun ja Uudenkaupungin kaupunkien ja Lappeen pitäjän perukirjoissa sekä edellä mainittujen kaupunkien huutokauppakamarien pöytäkirjoissa olevista kirjamaininnoista ja kirjojen omistajista ennen vuotta 1810. Tietokantaa tullaan täydentämään muiden Suomen kaupunkien lähdeaineistoilla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Seurakuntien historiakirjoihin ja muuttaneiden luetteloihin perustuva tietokanta kastetuista, vihityistä, haudatuista ja muuttaneista. (Suomen Sukututkimusseura)

Historismi.net -sivustolta löytyy lyhenteitä, ammattinimikkeitä, rahan arvoja, kuolisyytaulukko sekä kalenterisanasto. (Harri Hirvelän ylläpitämä sivusto)

Haaksirikkojen ja hylkylöytöjen tietopankki, joka kattaa Suomen rannikon ja sisävedet

Sivusto sisältää tietoa Suomen Talousseuran arkistosta. Joitakin yksittäisiä esimerkkejä arkistosta on myös digitoituna sivustolla.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskus tuottaa, julkaisee ja ylläpitää pienoiselämäkertojen kokoelmia, henkilöhistoriallisia verkkojulkaisuja ja tutkittua elämäkerrallista tietoa.

Suomen kansallisfilmografia taltioi kotimaisen elokuvan historiaa. Elokuvien tekijä- ja näyttelijätietojen, tuotanto- ja esitystietojen sekä sisältöselosteiden, lehdistöarvioiden, kuvauspaikka- ja musiikkiselvitysten, erilaisten kommenttien ja esseiden avulla kansallisfilmografia rakentaa kokonaisesityksen aiheestaan. Verkkotietokannan pohjana on Suomen elokuva-arkiston (nykyinen Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) 1980-luvun alussa aloittama tutkimus- ja tiedonkeruuhanke.

Lähteillä on Suomen Kansallisgallerian arkistokokoelmien ja kirjaston tuottama sivusto. Se esittelee ja taustoittaa poimintoja arkiston ja kirjaston kokoelmista, joihin kuuluu asiakirjoja, valokuvia, lehtileikkeitä, julkaisuja ja muita dokumentteja. Arkistossa säilytetään Suomen kuvataiteeseen liittyvää aineistoa 1800-luvulta nykypäivään.

Karkki on Suomen Kansallisgallerian taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen kokoelmatietokanta. Karkin verkkoliittymä sisältää arkisto- ja sarjatason tietoja Kansallisgallerian kokoelmiin kuuluvista, kuvataiteeseen liittyvistä yksityisarkistoista ja asiakirjakokoelmista.

Luettelo kansanrunousarkiston keruuaineistoista. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämä luettelo pitää sisällään tiedot kansanrunousarkiston vanhimmista (n. 1700 – 1880) kerääjäkokoelmista.

Luettelo Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmassa säilytettävistä kirjailijoiden ja kirjallisuudentutkijoiden haastatteluista

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmassa on noin 1400 luetteloitua kirjekokoelmaa, joissa on yli 230 000 kirjettä. Kirjekokoelmaluettelosta saat tiedot arkistonmuodostajien (kirjeensaajien) luetteloiduista kirjekokoelmista.

Kirkon arkistot ovat kirkon asiakirjallista kulttuuriperintöä, joka kertoo kirkon vuosisataisesta historiasta osana suomalaista elämää.

Kirkonkirjat muodostavat Suomen vanhimman yhä karttuvan arkistosarjan, maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen arkistokokonaisuuden.

Kontentti on Varastokirjaston kaikille avoin ja maksuton artikkeliviitetietokanta. Tietokannan lehdet löytyvät Varastokirjaston kokoelmista, joten haussa löytyvät artikkelit ovat kirjastojen tilattavissa. Kontenttiin on digitoitu 65:n suomalaisen aikakauslehden sisällysluetteloita vuosilta 1858-2002.