Ailassa on saatavilla Tietoarkistoon tallennetut tutkimusaineistot, joita on yhteensä yli 1350. Aineistojen selaaminen, hakeminen ja kuvailutietojen lukeminen on täysin vapaata. Rekisteröityneet asiakkaat saavat aineistot maksutta käyttöönsä kunkin aineiston käyttöehtojen mukaisesti. (Tietoarkisto)

Turun akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin yliopiston (Helsingin yliopiston) matrikkeleista 1640-1899 ja niiden lisätiedoista louhittu ja semanttisen webin tekniikoilla rikastettu data sisältää tarkkaa tietoa kaikista tuona aikana Suomessa akateemisen koulutuksen saaneista henkilöistä.

Biografiasampo mahdollistaa suomalaisten elämäkertojen, henkilöiden ja henkilöryhmien tutkimisen digitaalisten ihmistieteiden menetelmillä. Palvelun ydinaineistona on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansallisbiografia ja muut tietokannat, yhteensä n. 13 000 elämäkertaa, joita on rikastettu muilla ulkoisilla aineistoilla.

Uppslagsverk på svenska om personer med anknytning till Finlands historia och nutid. Verket omfattar mer än 1 600 biografiska artiklar om personer från korstågstiden till vår egen tid, skrivna av landets främsta specialister och historiker. (Svenska Litteratursällskapet i Finland, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Eurooppalaisen hajautetun tutkimusinfrastruktuurin CESSDA ERICin palveluntuottajien hallussa olevan sähköisen tutkimusdatan kuvailutiedot julkaistaan CESSDAn aineistoluettelossa. Suomessa CESSDAn palveluntuottaja on Tietoarkisto. Luettelossa on Tietoarkistoon tallennettujen aineistojen suomen- ja englanninkielinen metadata.

Asiakirja käsittelee digitaalisten tutkimusaineistojen hallintaa, tuottamista, omistajuutta, säilyttämistä ja julkaisua. Satama, Manna, Nissin, Laura, & Kiiskinen, Harri. (2020). Digitaalisen aineistonhallinnan käsikirja 1.0 (Version 1.0). Zenodo.

Kansallisarkiston kehittämä ja ylläpitämä verkkopalvelu keskiaikaisista Suomea koskevista asiakirjoista. Palvelu sisältää aineistoa 800-luvulta vuoteen 1530 saakka

Suomen ulkopolitiikan verkkoarkisto koostuu Suomen ulkopolitiikan kronologiasta ja keskeisten ulkopoliittisten toimijoiden puheista. Suomen ulkopolitiikan kronologia on koottu Yearbook of Finnish Foreign Policy -julkaisusta, jossa sitä julkaistiin vuodesta 1973 lähtien. Ulkopoliittisia puheita on koottu arkistoon asiakirjoja luovuttavien tahojen kotisivuilta ja arkistoista. Arkistossa on presidentin, pääministerin, ulkoministerin, ulkomaankauppa- ja kehitysministerin, puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan puheita.

Finna on arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen verkkopalvelu, joka tarjoaa pääsyn muistiorganisaatioiden kaikkiin aineistoihin ja palveluihin. Sisältö täydentyy jatkuvasti.

Folkloristiikan arkisto perustettiin vuonna 1927. Vuodesta 2011 kokoelmat ovat osa Kulttuuritieteiden arkisto Culturaa. Äänitearkisto, Valokuva-arkisto ja paperiaineisto. Spegeln, Åbo Akademi.

Förvaltningshistorisk ordbok on Svenska litteratursällskapetin julkaisema hallintohistoriallinen sanakirja. Se sisältää keskiajalta 1950-luvulle käytössä olleiden hallinnollisten termien selityksiä.

Tietokantaan tallennetut noin 5800 karttaa ja niihin liittyvät noin 6350 karttakuvaketta ovat hänen mittavan karttatutkimuksensa satoa. Kokoelma sisältää karttoja Suomen alueilta 1400-luvun lopulta aina 1930-luvulle asti pääpainon ollessa kuitenkin 1600–1800-lukujen kartoissa. Alkuperäiset kartat ovat pääsääntöisesti löydettävissä joko Kansallisarkiston, Ruotsin kansallisarkiston tai sen osana toimivan Sota-arkiston kokoelmista.

Seurakuntien historiakirjoihin ja muuttaneiden luetteloihin perustuva tietokanta kastetuista, vihityistä, haudatuista ja muuttaneista. (Suomen Sukututkimusseura)

Tallentaa keskeisiä suomalaisia lehtikuvakokoelmia. Kokoelmiin kuuluu lehtikuvaajien, sanoma- ja aikakauslehtien sekä kuvatoimistojen arkistoja 1900-luvun alkupuolelta nykypäiviin. JOKA:n kokoelmista löytyy itsenäisyyden ajan julkinen Suomi: politiikan keskeinen uutiskuvasto ja vaikuttajat, populaarikulttuurin, viihteen ja urheilun henkilöt ja tapahtumat. Runsaasti aineistoa on myös modernisoituvasta yhteiskunnasta: elinkeinoelämästä, teollistumisesta ja kaupungistumisesta, tuotekulttuurista, muodista, liikenteestä ja rakennetun ympäristön muutoksista. JOKA tallentaa myös kuvajournalismin historiaa ja lehtikuvaajan ammattikuvan muuttumista.

Suomen kansallisfilmografia taltioi kotimaisen elokuvan historiaa. Elokuvien tekijä- ja näyttelijätietojen, tuotanto- ja esitystietojen sekä sisältöselosteiden, lehdistöarvioiden, kuvauspaikka- ja musiikkiselvitysten, erilaisten kommenttien ja esseiden avulla kansallisfilmografia rakentaa kokonaisesityksen aiheestaan. Verkkotietokannan pohjana on Suomen elokuva-arkiston (nykyinen Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) 1980-luvun alussa aloittama tutkimus- ja tiedonkeruuhanke.

Lähteillä on Suomen Kansallisgallerian arkistokokoelmien ja kirjaston tuottama sivusto. Se esittelee ja taustoittaa poimintoja arkiston ja kirjaston kokoelmista, joihin kuuluu asiakirjoja, valokuvia, lehtileikkeitä, julkaisuja ja muita dokumentteja. Arkistossa säilytetään Suomen kuvataiteeseen liittyvää aineistoa 1800-luvulta nykypäivään.

Arkistokokoelmissa on taidehistoriallisia asiakirjoja, lehtileikkeitä ja audiovisuaalisia dokumentteja. Kansallisgallerialla on myös Suomen laajimmat suomalaista kuvataidetta ja taiteilijoita käsittelevät kuvakokoelmat.

Karkki on Suomen Kansallisgallerian taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen kokoelmatietokanta. Karkin verkkoliittymä sisältää arkisto- ja sarjatason tietoja Kansallisgallerian kokoelmiin kuuluvista, kuvataiteeseen liittyvistä yksityisarkistoista ja asiakirjakokoelmista.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjasto on maan suurin elokuvan tietokeskus. Kokoelmassa yhdistyvät historiallinen kattavuus ja monialainen uusimman tiedon seuranta. Kirjastossa on noin 36 000 teosta, filmografioita, elokuvan ja audiovisuaalisen kulttuurin historiaa, estetiikkaa, teoriaa, tutkimusta, tekniikkaa ja taloutta käsitteleviä julkaisuja. Saatavilla on myös 200 lehden vuosikerrat - niin painetussa kuin sähköisessä muodossa. Käytössä myös leikearkisto ja KAVIn digitaaliset aineistot.

Kirjasampo.fi / Boksampo.fi on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu. Se on osa Kirjastot.fi-kokonaisuutta, johon kuuluu yleisten kirjastojen valtakunnallisia verkkopalveluja. Kirjasammosta löydät kiinnostavia kirjailijoita, kirjoja ja uusia lukukokemuksia. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden kirjastosta, kertoa lukemistasi kirjoista ja suositella niitä muille. Syksyllä 2011 julkistettu Kirjasampo on kehitetty erityisesti kaunokirjallisuuden hakua varten, mutta nykyisin palvelussa esitellään myös tietokirjallisuutta.

Palvelu, joka tarjoaa tietoa erilaisista kulttuuriympäristöistä ja niiden hoidosta ja ohjaa linkkien kautta lisätiedon lähteille muihin verkkopalveluihin

Lähihistorian tutkimuksen seura ry on 2021 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää lähihistorian tutkimusta ja tuntemusta. Tavoitteena on toteuttaa lähihistorian alan julkaisutoimintaa. Seura pyrkii uudistamaan suomalaista lähihistorian tutkimusta tarjoamalla laajempia näkökulmia ja kannustamalla historiantutkijoita osallistumaan nykyelämän kannalta ajankohtaisten ilmiöiden käsittelyyn.

Nimiarkisto.fi on paikka, johon kootaan digitaalisessa muodossa Suomesta kerätyt ja arkistoidut keskeiset nimiaineistot. Palvelussa on noin 2,3 miljoonaa nimitietoa Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkistoon yli 100 vuoden aikana kootuista paikannimikokoelmista.

Paikallishistoria.fi -sivusto on tutkijoiden ja harrastajien kohtauspaikka. Sen tehtävänä on tiedottaminen ja tutkimuksen seuranta, alan aineistojen kokoaminen ja jakaminen sekä keskustelufoorumin tarjoaminen.

Kiertokirjeet ja kirjelmät ovat keskeinen lähde postihistorian tutkimukseen. Niillä postihallinto ohjeisti postitoimipaikkojen toiminnan koko maassa. Kiertokirjeistä ja kirjelmistä löytyy yksityiskohtaisia ohjeita ja sääntöjä koko postin toimintaketjua varten. Kirjeissä on paljon esimerkiksi postimaksutaulukoita, postinkuljetuksen aikatauluja sekä postitoimipaikkojen perustamis- ja lakkauttamistietoja. Kiertokirjeet ja kirjelmät sisältävät myös henkilöhistoriallisia tietoja. Kiertokirjeiden liitteissä on muun muassa nimitystietoja postin palveluksessa olleista henkilöistä.

SAMPO on Karjalan Sivistysseuran perustama juuriltaan karjalaisista suvuista ja Karjalan historiasta kiinnostuneille suunnattu tietokantapalvelu. Tietokantaan on koottu KSS:n hallussa olevaa tietoa ja asiakirjoja. Aineisto keskittyy KSS:n perinteisille toiminta-alueille Vienan Karjalaan, Raja-Karjalaan ja Aunukseen.