Ailassa on saatavilla Tietoarkistoon tallennetut tutkimusaineistot, joita on yhteensä yli 1350. Aineistojen selaaminen, hakeminen ja kuvailutietojen lukeminen on täysin vapaata. Rekisteröityneet asiakkaat saavat aineistot maksutta käyttöönsä kunkin aineiston käyttöehtojen mukaisesti. (Tietoarkisto)

Biografiasampo mahdollistaa suomalaisten elämäkertojen, henkilöiden ja henkilöryhmien tutkimisen digitaalisten ihmistieteiden menetelmillä. Palvelun ydinaineistona on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansallisbiografia ja muut tietokannat, yhteensä n. 13 000 elämäkertaa, joita on rikastettu muilla ulkoisilla aineistoilla.

Uppslagsverk på svenska om personer med anknytning till Finlands historia och nutid. Verket omfattar mer än 1 600 biografiska artiklar om personer från korstågstiden till vår egen tid, skrivna av landets främsta specialister och historiker. (Svenska Litteratursällskapet i Finland, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Kansallisarkiston kehittämä ja ylläpitämä verkkopalvelu keskiaikaisista Suomea koskevista asiakirjoista. Palvelu sisältää aineistoa 800-luvulta vuoteen 1530 saakka

Suomen ulkopolitiikan verkkoarkisto koostuu Suomen ulkopolitiikan kronologiasta ja keskeisten ulkopoliittisten toimijoiden puheista. Suomen ulkopolitiikan kronologia on koottu Yearbook of Finnish Foreign Policy -julkaisusta, jossa sitä julkaistiin vuodesta 1973 lähtien. Ulkopoliittisia puheita on koottu arkistoon asiakirjoja luovuttavien tahojen kotisivuilta ja arkistoista. Arkistossa on presidentin, pääministerin, ulkoministerin, ulkomaankauppa- ja kehitysministerin, puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan puheita.

Finna on arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen verkkopalvelu, joka tarjoaa pääsyn muistiorganisaatioiden kaikkiin aineistoihin ja palveluihin. Sisältö täydentyy jatkuvasti.

Folkloristiikan arkisto perustettiin vuonna 1927. Vuodesta 2011 kokoelmat ovat osa Kulttuuritieteiden arkisto Culturaa. Äänitearkisto, Valokuva-arkisto ja paperiaineisto. Spegeln, Åbo Akademi.

Förvaltningshistorisk ordbok on Svenska litteratursällskapetin julkaisema hallintohistoriallinen sanakirja. Se sisältää keskiajalta 1950-luvulle käytössä olleiden hallinnollisten termien selityksiä.

Tietokantaan tallennetut noin 5800 karttaa ja niihin liittyvät noin 6350 karttakuvaketta ovat hänen mittavan karttatutkimuksensa satoa. Kokoelma sisältää karttoja Suomen alueilta 1400-luvun lopulta aina 1930-luvulle asti pääpainon ollessa kuitenkin 1600–1800-lukujen kartoissa. Alkuperäiset kartat ovat pääsääntöisesti löydettävissä joko Kansallisarkiston, Ruotsin kansallisarkiston tai sen osana toimivan Sota-arkiston kokoelmista.

Seurakuntien historiakirjoihin ja muuttaneiden luetteloihin perustuva tietokanta kastetuista, vihityistä, haudatuista ja muuttaneista. (Suomen Sukututkimusseura)

Tallentaa keskeisiä suomalaisia lehtikuvakokoelmia. Kokoelmiin kuuluu lehtikuvaajien, sanoma- ja aikakauslehtien sekä kuvatoimistojen arkistoja 1900-luvun alkupuolelta nykypäiviin. JOKA:n kokoelmista löytyy itsenäisyyden ajan julkinen Suomi: politiikan keskeinen uutiskuvasto ja vaikuttajat, populaarikulttuurin, viihteen ja urheilun henkilöt ja tapahtumat. Runsaasti aineistoa on myös modernisoituvasta yhteiskunnasta: elinkeinoelämästä, teollistumisesta ja kaupungistumisesta, tuotekulttuurista, muodista, liikenteestä ja rakennetun ympäristön muutoksista. JOKA tallentaa myös kuvajournalismin historiaa ja lehtikuvaajan ammattikuvan muuttumista.

Palvelu, joka tarjoaa tietoa erilaisista kulttuuriympäristöistä ja niiden hoidosta ja ohjaa linkkien kautta lisätiedon lähteille muihin verkkopalveluihin

Paikallishistoria.fi -sivusto on tutkijoiden ja harrastajien kohtauspaikka. Sen tehtävänä on tiedottaminen ja tutkimuksen seuranta, alan aineistojen kokoaminen ja jakaminen sekä keskustelufoorumin tarjoaminen.

Kiertokirjeet ja kirjelmät ovat keskeinen lähde postihistorian tutkimukseen. Niillä postihallinto ohjeisti postitoimipaikkojen toiminnan koko maassa. Kiertokirjeistä ja kirjelmistä löytyy yksityiskohtaisia ohjeita ja sääntöjä koko postin toimintaketjua varten. Kirjeissä on paljon esimerkiksi postimaksutaulukoita, postinkuljetuksen aikatauluja sekä postitoimipaikkojen perustamis- ja lakkauttamistietoja. Kiertokirjeet ja kirjelmät sisältävät myös henkilöhistoriallisia tietoja. Kiertokirjeiden liitteissä on muun muassa nimitystietoja postin palveluksessa olleista henkilöistä.

Sibelius-museon arkiston luetteloitu materiaali on jaettu kolmeen eri tietokantaan, joita voit selata Spegeln-portaalissa. Kuvatietokannasta löytyvät arkiston valokuvat, Äänitteet -tietokannasta äänitteet (levyt, kasetit, kelanauhat) ja Paperiaineisto -tietokannasta muu luetteloitu materiaali (painetut ja käsinkirjoitetut nuotit, julisteet, lehtileikkeet, laulumerkit yms.).

Siirtolaisuusinstituutti on ainoa sekä muuttoliikkeiden tutkimiseen että dokumentoimiseen erikoistunut laitos Suomessa. Instituutin sivuilla on verkkojulkaisuja, artikkeleita, tilastoja, valokuvia ja muuta aineistoa. Lisäksi kirjastohaku ja siirtolaisrekisteri-tietokanta.

Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademi (SHIÅA) är ett specialarkiv och -bibliotek med inriktning på sjöhistoria och maritimetnologi. Institutets historia går tillbaka till år 1936 då Sjöhistoriska museet vid Åbo Akademi grundades som det första sjöfartsmuseet i Finland. Sjöhistoriska institutet har till uppgift att främja sjöhistorisk och maritimetnologisk dokumentation, forskning, undervisning och information

Valikoima Suomea koskevia historiallisia karttoja 1500-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Kartat kuvaavat kotimaisen karttakuvan muutoksia sekä havainnollistavat Suomen valtiollisen aseman ja sisäisen hallinnon historiaa, liikenneyhteyksien kehitystä ja asutuskeskuksien kasvua. Aineisto on pääosin digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -hankkeessa. (Doria)

Suomen Sukututkimusseura on kaikille avoin kansalaisjärjestö, jonka toiminnan tavoitteena on jo vuodesta 1917 lähtien ollut laadukkaan sukututkimuksen edistäminen. Seura pyrkii yhdistämään sukututkijoita, turvaamaan sukututkimuksen toimintaedellytykset Suomessa ja kehittämään sukututkijoiden tieto-taitoa. Seuran kotisivuilla on tietoa seurasta ja apuvälineitä sukututkimuksen tekemiseen.

Museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Valokuvataiteen lisäksi kokoelmissa on myös lehtikuvia, mainoskuvia, muotikuvat, dokumenttikuvia, muotokuvia, albumikuvia, arkkitehtuurikuvia, maisemakuvia ja luontokuvia.

Vanhan ruotsin ymmärtämiseen soveltuva sanakirja. Svenska Akademiens ordbok (SAOB) är en historisk ordbok som beskriver svenskt skrift­språk från 1521 till våra dagar och omfattar 37 band och cirka 500 000 uppslags­ord. Det första bandet trycktes år 1898, det senaste 2017. Idag är artiklarna a—vret färdiga och publicerade. Ordboken är ett viktigt hjälpmedel framför allt vid läsning av äldre texter, och den riktar sig såväl till forskare som till alla andra som är intresserade av ord och uttryck.

Apuväline vanhan ruotsin ymmärtämiseen: "På svenska.se kan du söka i tre ordböcker: Svenska Akademiens ordlista, Svensk ordbok utgiven av Svenska Akademien och Svenska Akademiens ordbok."

Linkit Suomalaisen kirjallisuuden Seuran aineistoluetteloihin ja -hakemistoihin sekä kulttuurien tutkimuksen ja kotimaisen kirjallisuuden tutkimuksen kannalta keskeisiin tietokantoihin ja muihin verkkotiedonlähteisiin.

Tieteen kansallinen termipankki (TTP) rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön.

Tieteen kansallinen termipankki rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Hanke toteutetaan talkooperiaatteella yhteistyössä koko maan tutkijoiden kanssa.