Marko Juntusen "Matkalla islamilaisessa Suomessa" on monella tapaa ensiluokkainen suomalaista maahanmuuttoa tutkiva teos. Se perustuu pitkään empiiriseen havainnointiin Turussa Varissuolla islamilaisten maahanmuuttajaryhmien parissa ja sillä on selvä kytköksensä laatutason sosiologiseen ja antropologiseen huippututkimukseen. Laajalle yleisölle suunnattu teos ei juhli lähdeviitteillä mutta leipätekstin analyyttisyys antaa ymmärtää tekijän olevan aiheessaan vahvasti kiinni teoreettisella ja metodologisella tasolla.

Lue lisää

20.7.2021 | Pentti Paavolainen

Teatteriohjaaja Liisa Isotalo on kirjoittanut hienon ja järkyttävän faktio-romaanin "Jostakin olen tullut" (2020). Saatuaan yllättäen tietää olevansa adoptoitu hän pala palalta kohtaa lapsuutensa, biologisen äitinsä, adoptio-äitinsä, sukulaisia molemmista suvuista, näiden pysyviä ja tilapäisiä miessuhteita ja välillä maailmalle lähteneen tyttärensä. Romaanin kieli on lyhyttä ja täsmällistä. Teos on myös mikrohistoriaa sosiaalitoimen ja sukupuolimoraalin välisistä jännitteistä. Kirjassa ajaudutaan monen henkilön kannalta tuskallisiin elämäntilanteisiin, joita kirjailija tarkkanäköisesti havainnoi.

Lue lisää

Sodan ajan Suomessa tapasivat, tutustuivat, rakastuivat ja avioituivat sellaiset nuoret, jotka rauhan oloissa tuskin olisivat edes nähneet toisiaan. Yksittäisten parien ja perheiden tarinat voivat kertoa yleisemminkin ajasta ja aikalaisten elämästä.

Lue lisää

16.7.2021 | Liisa-Maria Hakala-Zilliacus

Muotoilija Timo Sarpanevasta on julkaistu lukuisia kirjoja, jotka ovat keskittyneet ennen kaikkea hänen työhönsä ja teoksiinsa. Myös Marjatta Sarpanevan kirjoittamassa elämäkerrassa työ ja teokset ovat laajasti esillä, mutta kirjoittajan hyvin henkilökohtainen suhde kohteeseen tuo tekstiin lämpöä, mikä muotoilukirjoissa ei ole kovin yleistä. Samoin työ saa ison merkityksen Suomen talouselämän vaikuttajiin kuuluvan Anne Brunilan muistelmissa, mutta kirjailija Johanna Venhon kanssa yhteistyössä syntynyt kirja kertoo myös päähenkilön yksityiselämän rajuista vaiheista.

Lue lisää

14.7.2021 | Helena Pilke

Mauri Karvosen Aavetaloja ja ihmiskohtaloita -kirjan idea on kekseliäs. Eri puolilta Suomea valittuihin kohteisiin liittyy lukuisia kummitustarinoita, mutta niitä kertoessaan Karvonen kuvailee samalla myös rakennusten ja niissä asuneiden ihmisten historiaa.

Lue lisää

13.7.2021 | Lassi Saressalo

On mahdotonta laskea, kuinka monta luvatonta seksisuhdetta, äpärää, salamurhaa tai virallista mestausta Euroopan kuninkaallisissa hoveissa on vuosisatojen aikana tullut esiin. Selvää on, että niitä on ollut paljon. Satu Jaatisen teos "Paremmissakin piireissä. Kuninkaallisia skandaaleja kautta aikojen" tarkastelee kruunupäiden kohuja historian varrella. Skandaalikirja hengästyttää, mutta samalla tyydyttää uteliaisuutta.

Lue lisää

Anu Lahtisen Ebba, kuningattaren sisar on loistavasti kirjoitettu, jännittävä ja laajaan tutkimukseen perustuva tietokirja ruotsalaisesta aatelisnaisesta, Ebba Stenbockista (n. 1550–1614). Ebban puoliso oli valtakunnanmarski ja Suomen käskynhaltija Klaus Fleming, jonka ruumista syksyllä 1597 Turun linnan kirkossa herjasi valtionhoitajaksi hankkiutunut Kaarle-herttua. Herttuan vieressä seisoi Ebba-rouva, jolta herttua oli juuri valloittanut linnan. Albert Edelfelt on kuvannut ruumiinherjaustilanteen melkein kolmesataa vuotta tapahtumien jälkeen vuoden 1878 öljymaalauksessaan.

Lue lisää

30.6.2021 | Jan Kunnas

Opas perinnemaisemiin on kuin sotilaan korttipakka Tapio Rautavaaran kappaleessa. Kirjan alussa tarjotaan tiivis tietopaketti perinnemaisemien merkityksestä, syntyhistoriasta ja katoamisesta tehomaatalouden myötä sekä niiden suojelemisen tärkeydestä. Kirjan toinen osa esittelee yli kolmekymmentä perinnebiotooppityyppiä, niiden lajistoa ja hoitotarvetta sekä toimii kotimaan matkaoppaana.

Lue lisää

Matti Virtasen teos koostuu pitkälti Yhdysvalloista lainatuista ennakkoluuloisista yleistyksistä, joita suomalaisiin olosuhteisiin sovittamalla pyritään täältäkin löytämään tuomittavaa identiteettipolitiikkaa. Se on konservatiivisen valkoihoisen heteromiehen ihmettelyä, jossa pyritään selittämään eri ihmisryhmien vapauspyrkimyksiä hämärällä identiteettipolitiikka käsitteellä.

Lue lisää

17.6.2021 | Markku Roinila

Suomipunkia on dokumentoitu jonkin verran, mutta vuosien 1977-1981 punk-vallankumouksen moninaisuus tulee ehkä väkevimmin esille tässä Hilse-lehden päätoimittaja Miettisen toimittamassa oraalihistoriassa.

Lue lisää

16.6.2021 | Leena Rossi

Daniel E. Lieberman on evoluutiobiologi, jonka teos Ihmiskehon lyhyt historia: Evoluutio, hyvinvointi ja sairaudet kertoo jännittävän tarinan ihmisen biologisesta ja kulttuurisesta kehityksestä. Hän kertoo, miksi ihmiskeho on miljoonien vuosien aikana kehittynyt sellaiseksi kuin on, miten se on kehittynyt liikkumaan ja millaisia ruokia ihminen on kehittynyt syömään. Hän osoittaa myös, että kivikautinen kehomme ei ole pysynyt mukana maailman muutoksessa.  

Lue lisää

14.6.2021 | Lassi Saressalo

Vankilapastori Timo Simppula vieraili Kakolassa, kun se oli jo tyhjentynyt vangeista. Hänen huomionsa kiinnittyi sellien seinäkirjoituksiin. Koska ne olivat katoamassa rakennusten sisätilojen muutoksen takia, sai hän luvan yhdessä vaimonsa Minna Hakalan kanssa kuvata seinäkirjoitukset. Niistä syntyi kertomus vangeista ja heidän maailmankuvastaan.

Lue lisää

11.6.2021 | Merja Leppälahti

Vilho Rikkosen teoksen ensimmäinen painos julkaistiin omakustanteena vuonna 1931. Raflaavasta otsikosta huolimatta kirja ei sisällä kauhuaineksia, vaan pohdintaa uskonnon olemuksesta sekä eri aloihin liittyviä loitsuja, taikoja ja uskomuksia. Kokoelma on kiinnostava katsaus kansanperinneaineistoon, vaikka perinteentutkijalle ei se varsinaisesti tarjoa mitään kovin yllättävää.

Lue lisää

1

Jussi Marttisen Robofobia on ensimmäinen suomalainen tietokirja, jossa pohditaan robotteihin, keinoälyyn ja ihmistä esittäviin visualisointeihin kohdistuvaa kammoa. Kirjassa käsitellään suhtautumistamme ihmisen kehoa, toimintaa ja käyttäytymistä jäljittelevään tekniikkaan. Julkaistuja tutkimuksia hyödyntäen Marttinen myös valottaa robottipelon taustalla vaikuttavia biologisia, psykologisia ja kulttuurillisia tekijöitä.

Lue lisää

4.6.2021 | Pentti Stranius

1970-luvun taistolaisuudesta on kirjoitettu muutamia keskeisiä teoksia ja muistelmia, mutta ei vieläkään kunnon tutkimuksia. Lauri Hokkasen muistelmateos Kenen joukoissa seisoin on hänen oma tilintekonsa, joka keskittyy suurimmalta osin kertaamaan Neuvostoliiton stalinistista historiaa ja Suomen Kommunistisen puolueen kahtiajakoa sekä taistolaisen nuorisoliikkeen eliitin näkemyksiä ja Neuvostoliitto-uskollisuutta.

Lue lisää

2

3.6.2021 | Leena Rossi

Teoksessaan Pahat mielessä: Tieteen näkökulmia pahuuteen psykologi, FT Taina Kuuskorpi keskittyy eri alojen tutkimusten pohjalta laittomiin ihmisiä vahingoittaviin pahoihin tekoihin. Hän selvittää, mitä pahuus on, millaisia muotoja se saa, miten pahantekijäksi tullaan sekä miten ja mistä pahuus syntyy ja kehittyy. Tekijä keskittyy mielen ja erityisesti persoonallisuuden merkitykseen pahuudessa. Hän ei hyväksy pahoja tekoja, mutta haluaa ymmärtää niitä. Tuntuu lohdulliselta, että Kuuskorpi uskoo olevan mahdollista estää ainakin joitakin pahoja tekoja tapahtumasta ja ihmismieliä rikkoutumasta. 

Lue lisää

2.6.2021 | Merja Leppälahti

Karoliina Kouvolan Pohjolan jumalattaret esittelee yli kolmekymmentä kansanperinteen naishahmoa melko satumaisessa hengessä. Mukana on sekä Kalevalassa esiintyviä hahmoja että myös muita, varsin harvinaisiakin.

Lue lisää

31.5.2021 | Pentti Stranius

Jukka Rislakin uutuusteos on uraauurtavaa vakoiluhistoriaa. Pääosassa Saatan kuolla jo rajalla -kirjassa on legendaarinen 1920-luvun Operaatio Trusti ja sen tuntematon historia ja merkitys kansainvälisesti kuten myös Suomi-Neuvostoliitto-vakoilun keskiössä. Kirjan alaotsikko , Suomen ja Neuvostoliiton vakoilusodan hahmoja, kertoo olennaisen teemasta.

Lue lisää

Kaari Utriota on kutsuttu painosten kuningattareksi ja onnellisten loppujen naiseksi. Elämäkerta kertoo paitsi kohteestaan, myös ihmisistä hänen ympärillään – sekä suomalaisten arvojen ja asenteiden muutoksista.

Lue lisää

Suomessa on 1,1 miljoonaa yli 65-vuotiasta, ja heidän määränsä vain paisuu, kun ihmiset elävät entistä pitempään. Ovatko he taakka ja ongelma terveydenhoitojärjestelmälle ja nuoremmille kansalaisille? Geriatrian professori Timo Sandberg sekä gerontologian ja kansanterveystieteen emeritusprofessori Eino Heikkinen ovat tarttuneet ajankohtaiseen aiheeseen ja toimittaneet artikkelikokoelman Suomiko onnellisen vanhuuden maa?, jossa kymmenen eri alojen asiantuntijaa tarkastelee vanhuuteen liittyviä kysymyksiä.

Lue lisää