28.11.2022 | Antero Leitzinger

Ulkomaalaisten naisten maahanmuutosta Suomeen ei ole mitään perustutkimusta, eikä edes tilastoa. Siksi kokonaiskuva on koottava sirpaleista ja elämäkerroista. Nykyisin aineistoa karttuu nopeasti ja kyse on moitteettomasti tehdystä historiantutkimuksesta, joka ansaitsee tulla luetteloiduksi ja hyödynnetyksi laajemminkin. Tämä elämäkerta sisältää muutaman arvoituksen, jotka luultavasti joskus vielä ratkeavat, mutta joista voi oppia, millaisia lähteitä on käytettävissä ja mitä niistä selviää tai ei selviä.

Lue lisää

25.11.2022 | Markku Roinila

Rob Boddicen Tunteiden historia on tarpeellinen pamfletti nykyajan kapeasta tunnekäsityksestä. Se esittää rikkaan valikoiman menneisyyden rikkaita tunnekokemuksia ja kontrastoi ne nykyajan onnellisuusvaatimukseen, jolla on lopultakin vähän tekemistä taloudellisen hyvinvoinnin kanssa.

Lue lisää

Esa Ruuskasen, Paula Schönachin ja Kari Väyrysen toimittama Suomen ympäristöhistoria 1700-luvulta nykyaikaan on kattava ja laadukas kokonaisesitys Suomen ympäristöhistoriasta ja paikkaa merkittävän puutteen suomalaisessa ympäristöhistorian kirjallisuudessa. Teos on parhaimmillaan ympäristömuutoksien, -ajattelun ja -politiikan tarkastelussa, mutta muutosvoimien selittämisessä se ei onnistu aivan yhtä hyvin.

Lue lisää

22.11.2022 | Lassi Saressalo

Satojen tuhansien toisen maailmansodan aikana Neuvostoliittoon joutuneiden sotavankien joukossa 3400 suomalaista oli vain näkymätön murunen. Kotiin heistä pääsi vain parisen tuhatta. Mutta jokaisella heistä on oma tarinansa. Näistä tarinoista, pikemminkin kertomuksista, Timo Malmi on koonnut neljä matkaa sotavankileirien maailmaan. Maailmaan, joka ei ollut ilolla pilattu.

Lue lisää

21.11.2022 | Antero Leitzinger

Yhä kipeämmin tajuamme, kuinka tärkeää olisi tuntea Kiinaa ja karistaa orientalistiset illuusiot salaperäisestä kaukomaasta. Kiina on tullut lähelle poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti, eikä enää salaile pyrkimystään osallistua koko maailman muokkaamiseen. Sen romantiikka on karissut nopeasti, mutta tiedon sirpaleiden keräämiseksi ja jäsentämiseksi tarvitaan hyvää käsikirjaa. Kiinan poliittinen järjestelmä on sellaiseksi tarkoitettu teos ja soveltuu yliopisto-opiskelijoiden lisäksi kaikille kansainvälisistä asioista kiinnostuneille. Lähde- ja lyhenneluettelot, kartat sekä hakemistot nimiin ja käsitteisiin kiinankielisine sanastoineen vahvistavat käsikirjamaisuutta.

Lue lisää

18.11.2022 | Markku Soikkeli

Tolkien ja Kalevala kelpaisi akateemiseksi skuupiksi: ilman meidän kansallisteostamme olisi fantasiakirjallisuuden tärkein klassikko jäänyt syntymättä ja kokonainen genre vaille kivijalkaa! Paikoin ylitulkintoihin sortuva esittely J.R.R. Tolkienin fiktion ja Elias Lönnrotin Kalevalan välillä kuitenkin ristivalottaa molempien mytologioiden maailmanrakennusta.

Lue lisää

Runsaasti ja taidolla kuvitettu hakuteos Helsingin yli 60 ulkomaanedustustosta ja niiden arkkitehtuurista sisältää myös huolella kirjoitettua diplomatian historiaa. Se tarjosi jo ennen koronavuosia tilaisuuden nojatuolimatkailuun tai mielenkiintoisiin kaupunkikävelyihin Helsingissä.

Lue lisää

Ruotsin ja Venäjän välinen hattujen sota (1741–1743) on Ruotsin sotahistorian kenties surkein tapahtumaketju. Suurvallan palautus muuttui sotilaiden eloonjäämistaisteluksi nälkää ja tauteja vastaan sekä armeijan päättömään perääntymiseen. Jälkiselvittelyissä sodanjohdosta vastanneet ja Ruotsin sotilaskunnian tahraamisesta tuomitut henkilöt kärsivät päättömän lopun. Teemu Keskisarja syventyy uusimmassa kirjassaan hattujen sodan mielettömyyksiin.

Lue lisää

Joskus historiallinen romaanikin on niin lähellä elämäkertaa ja onnistuu välittämään inhimillisen elämän tuntemuksia niin hyvin, että siitä on iloa historiasta kiinnostuneille ja historiantutkijoillekin. Sadik-Oglin trilogiasta on ilmestynyt kaksi paksua osaa, joita voi suositella Nikolai II:n ajan muslimielämästä ja Suomeen-muutosta kiinnostuneille.

Lue lisää

Black Wind, White Snow – Russia´s New Nationalism on Venäjän tuntijana uskottavan brittijournalistin Charles Cloverin tietorikas teos Putinin ulkopolitiikan aatteellisena taustana vaikuttavasta Euraasian käsitteestä. Clover lähtee liikkeelle lokakuun vallankumousta paenneiden venäläisten emigranttien epätoivosta. Kun vanhaa Venäjää ei näyttänyt voitavan palauttaa, oli lohduttauduttava ajatuksella suuresta yhteisestä Euraasiasta, jossa kansat ja heimot rauhassa vaalisivat kulttuurejaan. Anna Ahmatovan poika Lev Gumilev nosti esille arojen heimojen sivistysperinnön, mikä herätti Neuvostoliiton johdossa epäluuloa ja Euraasian käsitteen torjuntaa. Glasnostin myötä epäluulo hälveni.

Lue lisää

9.11.2022 | Antero Leitzinger

Yli sata vuotta sitten Suomeen muuttaneen tataarin muistelmat auttavat ymmärtämään, mistä kaikesta maahanmuutossa on kyse ja miltä itsenäistyvä Suomi näytti muslimin silmin. Tutustuminen suomennoksen rinnalla kulkevaan mishäärinmurteeseen ja sen vertailu turkkilaisiin kieliin kiinnostanee muitakin kuin turkologeja.

Lue lisää

7.11.2022 | Lassi Saressalo

Suomalaiset ovat vihdoin heränneet huomaamaan nuorten jengiväkivallan. Maankuulu raplaulaja on tuomittu vuosien vankeuteen taposta. Hänestä on kuitenkin tehty ihailevia tekstejä sosiaaliseen mediaan. Gangstarap on uutta viestintää, jota ymmärtävät vain vihkiytyneet. Ollaan Ruotsin tiellä – Ruotsi on jo valtameren takaisen esimerkin mukaiseen nuorisokulttuuriin luisunut.

Lue lisää

4.11.2022 | Leena Rossi

Tuskin kukaan välttyy elämässään rakkaushuolilta. Kulttuurihistorioitsija, FT Henna Karppinen-Kummunmäki tarkastelee uudessa teoksessaan Sydänsurujen historia sitä, millaisia murheita rakkaus on vuosisatojen ja -tuhansien aikana aiheuttanut ja miten ihmiset ovat tuskistansa selvinneet. Myös omien kokemustensa kautta kirjailija osoittaa, että murheen alhosta voi nousta nauttimaan elämästä uudelleen. Kipeää aihetta välillä ironisestikin käsittelevää kirjaa voi lukea riippumatta siitä, missä rakkaudentaudin vaiheessa oma sydän on.

Lue lisää

3.11.2022 | Antero Leitzinger

Frankopan on jo useammallakin kirjallaan korostanut länsimaiden vuosituhantista kultturivelkaa itämaille, muinaisesta Persiasta nykyiseen Kiinaan asti. Kansat, kauppa ja kulttuurivaikutteet siirtyivät reittejä, joita on kutsuttu silkkiteiksi. Etappeina olevat Keski-Aasian kansat tunnetaan kovin huonosti, koska ovat jääneet historiakirjojen ja kartastojen marginaaleihin. Koreasta ulkoasustaan huolimatta Frankopanin kutkuttava kirja myös hämmentää, sillä se sivuuttaa uiguurit ja muut silkkiteiden kanta-asukkaat, joille jää lähinnä vieraita viihdyttävien kansantanssijoiden ja kantajien osa itäisten itsevaltiaiden ohjaamassa näytelmässä.

Lue lisää

2.11.2022 | Lassi Saressalo

Kun Suomen armeijan hyökkäys kesällä 1941 oli edennyt Karjalankannaksella vanhalle rajalle ja vähän ylikin, tuli partiotiedustelu siellä mahdottomaksi venäläisten tiiviin puolustusryhmityksen vuoksi. Siksipä Kannaksella toiminut kaukopartio-osasto Vehniäinen siirrettiinkin operoimaan Syväriltä etelään. Mitä sieltä haettiin, siitä kertoo Mikko Porvalin Syvärin takana. Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941–43.

Lue lisää

1.11.2022 | Rauli Mickelsson

Politiikan uudet pelurit – Viestintätoimistojen valta on tärkeä selvitys todella ajankohtaisesta aiheesta. Se provosoi keskustelemaan viestintätoimistoista ja demokratian tilasta.

Lue lisää

Tuore tutkimus tarttuu tutkimattomaan: Carl Gustaf Emil Mannerheimin yli 60 vuotta kestäneeseen sotilasuraan. Samalla kun ura kehittyy kornetista marsalkaksi, lukijalle avautuu näkymä siihen, miten sotia 1900-luvulla käytiin sekä miten strategiat ja taktiikat vuosikymmenten mittaan muuttuivat.

Lue lisää

28.10.2022 | Helena Pilke

Mitä Turussa tapahtui syyskuun alkupäivinä vuonna 1827? Entä miten siitä aikalaisille – ja myöhemmin – kerrottiin? Hannu Salmen vaikuttava, mukaansatempaava tietokirja on kertomus sekä suuronnettomuudesta, josta tuli yksi Suomen historian saranakohdista, että ihmisistä katastrofin keskellä.

Lue lisää

Nyky-Ukrainan alueella asuneesta väestä on tietoa jo 500-luvulta eaa, jolloin Herodotos kertoi seudun skyyteistä. 900-luvulta lähtien alueen kehitystä voidaan seurata historiallisista lähteistä. Itä-Euroopan historian tuntija Johannes Remy kertoo tästä kehityksestä kirjassaan Ukrainan historia. Teoksen ensimmäinen painos ilmestyi Krimin valloituksen jälkeen 2015; tänä vuonna siitä on ilmestynyt uudistettu laitos. Kirja antaa taustaa sekä Krimin valtaukselle että Venäjän ja Ukrainan sodalle.    

Lue lisää

25.10.2022 | Helena Pilke

Maantieteilijä Aleksi Rikkisen ja sotahistorioitsija Emil Kastehelmen runsaasti kuvitettu teos Sturmbock - tutkimusmatka Lapin sodan linnoitteisiin kertoo Lapin sodan unohdetusta historiasta ja siitä, miten kaksi asialleen antautunutta miestä kaivaa menneisyyttä esiin erämaasta.

Lue lisää