20.6.2018 | Pekka Kaarninen

Rauli Badding Somerjoen (1947–1987) elämään kuului paljon sellaista, joka on tyypillistä suomalaiselle ammattimuusikolle ja viihdetaiteilijalle. Kuitenkin Baddingin elämässä oli myös paljon ainutkertaista, minkä vuoksi hänestä on muodostunut yksi suomalaisen musiikkihistorian ikonisista hahmoista.

Lue lisää

Kirjallisuudentutkijat Sanna Nyqvist ja Outi Oja avaavat tuoreessa tietokirjassaan Kirjalliset väärennökset poikkeuksellisen jännittävän näkymän kirjallisuuteen. Väärennösten kulttuurihistoria osoittautuu kerta kaikkiaan herkulliseksi; sen kautta kirjoittajat onnistuvat kurkistamaan myös kirjallisuuden takahuoneisiin. Sieltä he tuovat koko joukon uusia eväitä aitoutta ja väärennöksiä, omaa ja toisen omaa, sekä ylipäätään kirjallisuuden merkityksiä koskevaan keskusteluun.

Lue lisää

14.6.2018 | Juuso Koponen

Elina Lepomäen teos Vapauden voitto käsittelee suomalaista yhteiskuntaa markkinaliberalismin näkökulmasta. Punaisena lankana on luottamus klassisen liberalismin korostamiin yksilönvapauksiin sekä markkinoiden kykyyn ratkaista yhteiskunnan ongelmia. Nykyisin markkinoiden sujuvan toiminnan tiellä on kuitenkin esteitä, ja juuri näitä esteitä Lepomäki yrittää teoksessaan kartoittaa. Kirja edustaa viime vuosikymmeninä vahvistunutta yksilönvapauksien ja markkinatalouden merkitystä korostavaa uusliberalistista diskurssia. Akateemisesta näkökulmasta se on mielenkiintoinen aikalaisdokumentti eräästä nykyisin varsin vaikutusvaltaisesta poliittisesta ideologiasta.

Lue lisää

12.6.2018 | Pekka Kaarninen

Docendon julkaiseman kirjan idea on hyvä: tarjota lisätietoa kaikkien suomalaisten hyvin tuntemasta Tuntematon sotilas -tarinasta, joka kirjana ja elokuvana on saavuttanut ennen näkemättömän suosion. Tarkoituksena on kartoittaa sota-ajan elämälle ja kirjan sisällölle taustaa. Tehtävä on kuitenkin hyvin vaativa. Niin vaativa, että Satu Jaatinen ei ole onnistunut siinä ollenkaan.

Lue lisää

1

Helsingissä sijaitseva taidekoti Kirpilä on 25-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi saanut nykyaikaisen, kokoelmaa esittelevän teoksen, jossa luodaan katsaus kokoelman syntyyn, sen luoneeseen Juhani Kirpilän persoonaan ja valotetaan valittuja teoksia syvempien artikkelikatsauksien avulla. Kirja ei korvaa vierailukokemusta, mutta täydentää sitä ja toimii johdatuksena faktoihin. Hyvälaatuinen painojälki on mukava käyntikortti kokoelmalle.

Lue lisää

Marika Honkaniemen kirja Taistelusta taiteeksi paikkaa aukkoja sekä suomalaisen valokuvan historian että jatkosodan tiedotustoiminnan tutkimuksessa. Se kertoo toukokuussa 1942 Ateneumissa järjestetystä suomalaisten ja saksalaisten sotavalokuvaajien näyttelystä, analysoi siinä esillä olleita valokuvia ja pohtii näyttelyn asemaa suomalais-saksalaisten kulttuurisuhteiden kentässä.

Lue lisää

5.6.2018 | Leena Rossi

Simo Puupponen (1915–1967), alias Aapeli, tunnetaan ennen kaikkea teoksestaan Pikku Pietarin piha (1958) sekä kirjan pohjalta tehdystä näytelmästä ja elokuvasta, vaikka hän kirjoitti muitakin kirjoja ja erityisesti sanomalehtipakinoita. Julkisen kirjoittajanuransa hän aloitti 1930-luvulla ja jatkoi sitä 1960-luvulle. Kantakirjasavolaiseksi itseään tituleerannut Aapeli oli aikansa merkittävimpiä ja omaperäisimpiä pakinoitsijoita, mutta vasta puoli vuosisataa kuolemansa jälkeen hän on saanut elämäkerran, Aapeli – aika hyvä kirjailijaksi. Paksun teoksen on kirjoittanut toinen savolainen, Jukka Parkkinen, joka käsittelee kohdettaan riemukkaan aapelimaiseen tyyliin.

Lue lisää

Tekoälytutkija Timo Honkela on kirjoittanut laaja-alaisen ja ajatuksia herättävän kirjan rauhankoneesta ja tulevaisuudesta. Sitä lukiessa historiantutkija saattaa esimerkiksi pohtia, että Suomessa olisi reilut sata vuotta sitten melkoisella varmuudella vältytty sisällissodalta, jos kaikilla olisi ollut matkapuhelin ja siinä Honkelan ideoima tekoälysovellus.

Lue lisää

30.5.2018 | Leena Rossi

Stanfordin yliopiston professori David Eagleman (s. 1971) on tunnettu aivotutkija ja alansa popularisoija. Laajalle levinneessä teoksessaan Aivot – Ihmisen tarina Eagleman jatkaa tutkimusalansa yleistajuistamista, jota hän on tehnyt aikaisemmin kirjassaan Incognito – Aivojen salattu elämä (2012) sekä eri tiedotusvälineissä, mm. meilläkin viime vuonna nähdyssä kuusiosaisessa aivoja käsittelevässä TV:n tiedesarjassa. Eagleman osoittaa, että aivotutkimus voi tehdä ymmärrettäviksi hyvin monet, aikaisemmin käsittämättöminä pidetyt ihmisen käyttäytymisen piirteet.

Lue lisää

Jarmo Korhonen ja Alpo Rusi haluavat teoksellaan valottaa Alpo Rusiin vuoden 2002 aikana kohdistettujen vakoiluepäilyjen taustoja kytkemällä tapahtumat osaksi Neuvostoliiton vaikutusyrityksiä Suomessa. Lähdekriittisen ja tieteenteon periaatteita kunnioittavan tutkimuksen sijaan teoksesta kuoriutuu esiin poliittisen vainon kohteeksi joutuneen karriääridiplomaatin sankaritarina, jossa konnat ja sankarit ovat alusta lähtien tiukasti omissa lokeroissaan. Vakavasti otettavalle lähihistorian tutkimukselle teos tekee lähinnä karhunpalveluksen.

Lue lisää

Suomen kansalaissota on julmaa historiaa kuten sisällissodat yleensä. Ainakin yksi äiti lapsineen ammuttiin Lahdessa keväällä 1918 sylissään vajaan viiden kuukauden ikäinen lapsi: 21-vuotias lahtelainen Rauha Agnes Sinisalo teloitettiin jo vapunaattona 30.4.1918. Hänen kanssaan ammuttu poikalapsi Hjalmar Julius Sinisalo oli syntynyt itsenäisen Suomen aamunkoitteessa 5.12.1917. Marjo Liukkosen kirja Hennalan Naismurhat 1918 kertoo tapauksesta ja paljosta muusta.

Lue lisää

22.5.2018 | Terhi Katajamäki

Eri puolilla Eurooppaa on viime vuosina tehty useita terrori-iskuja. Elokuussa 2017 marokkolaisen turvapaikanhakijan toimesta myös Suomessa jihadistinen terrori vaati ensimmäiset kuolonuhrinsa, kuten Jihad ja terrori -teoksen kirjoittaja Atte Kaleva asian ilmaisee. Sotatieteiden maisteri ja väitöskirjatutkija Kaleva ennustaa, että jihadismiterrorismista juontuvat turvallisuusuhat kasvavat Suomessa tulevina vuosina. Jotta uhkakuviin voidaan asianmukaisesti varautua, on ymmärrettävä sekä jihadistisen ideologian perusteet, että maailmanlaajuisten terroristiverkostojen toimintalogiikkaa. Uutuusteos esittelee islaminuskon keskeisimmät pilarit ja opilliset suuntaukset sekä sharia-lain periaatteet.

Lue lisää

Valkoisten ja punaisten välinen vihanpito ei päättynyt valkoisten voittoon, vaan konfliktit jatkuivat myös sisällissodan jälkeen. FT Marko Tikan vuonna 2006 ilmestynyt tutkimus suojeluskuntajärjestöstä osoittaa, mikä oli järjestön rooli yhteiskunnassa ja minkälaisin keinoin uuden sisällissodan oletettuun uhkaan vastattiin. SKS julkaisi teoksesta hiljattain toisen painoksen.

Lue lisää

Touko Perkon tuorein teos Haastaja Saksasta – von der Goltz ja Mannerheim nostaa Suomen sisällissodasta esiin näkökulmia ja tapahtumasarjoja, joita ei aiemmin ole kovin paljon käsitelty.

Lue lisää

15.5.2018 | Tiina Mahlamäki

Joensuulaisen Jouni Mömmön (1955–1991) elämäkerta kuvaa musiikkiin, alkoholiin ja huumeisiin nojaavaa itäsuomalaista, turkulaista ja tukholmalaista nuorisokulttuuria 1970- ja 1980-luvuilla. Se on myös traaginen tarina mielenterveysongelmista, sivullisuudesta ja hylkäämisistä kärsineestä nuoresta, jonka haave rocktähteydestä toteutui vasta hänen traagisen kuolemansa jälkeen. Mömmön viimeisien vuosien bändiprojekti, Mana Mana, saavutti kulttimaineen ja toimi monen tulevan yhtyeen innoittajana. H. S. Arkon kirjoittama elämäkerta nojaa vahvaan lähdeaineistoon ja lukemattomiin haastatteluihin, mutta päästäkseen lähemmäs Mömmön ajattelua, kirjoittaja turvautuu eläytyvään ja metaforiseen kieleen.

Lue lisää

Taloustieteilijä, kansainvälisen oikeuden juristi, Sorbonnen yliopiston oikeustieteen professori Roger Picard (1884–1950) joutui juutalaisena lähtemään 1940 maanpakoon Yhdysvaltoihin. Siellä, Rockefeller-säätiön rahoittamassa New School for Social Research -oppilaitoksessa hän kirjoitti Ranskan kirjallisten salonkien historian, Les salons littéraires et la société française 1610–1789, josta on tullut alansa klassikko. Kirja ilmestyi New Yorkissa vuonna 1943 ja nyt, 75 vuotta myöhemmin, se on ilmestynyt suomeksi otsikolla Salonkien aika. Käännöksen aloitti yli-insinööri Juhani Sarkama ja saattoi loppuun FT, YT, dosentti, matemaatikko, historioitsija, tietokirjailija Osmo Pekonen.

Lue lisää

Tietokirjassa kuvataan vuoden 1917 elämää Suomessa kolmen artikkelin voimin erilaisista näkökulmasta. Teemu Keskisarja valottaa Suomen poliittista tilannetta ja sen myllerrysten vaikutuksia tavallisten kansalaisten elämään, Markku Kuisma avaa talouden voimahahmojen käsityksiä ja Kai Häggman puolestaan kuvaa lukijalle kulttuurin merkkihenkilöiden toimintaa ja ajatuksia vuonna 1917.

Lue lisää

7.5.2018 | Merja Leppälahti

Karoliina Kouvola tarkastelee Soturit-teoksessaan muutamia tunnettuja ja vähemmän tunnettuja soturiryhmiä, joiden ylle kirjat, elokuvat ja pelit ovat luoneet romanttista hohtoa. Kirjoittaja taustoittaa huolellisesti jokaisen esittelemänsä ryhmän historialliseen kontekstiinsa, joten lukija pääsee tutustumaan erilaisten ja eri puolilla maapalloa eläneiden ihmisten elämään myös soturimaailman ympärillä.

Lue lisää

Viime vuonna Liisa Väisänen kirjoitti kulttuurimatkailijan oppaan pitkäaikaisesta kotimaastaan Italiasta. Nyt on vuorossa Espanja, jota kirjoittaja tarkastelee sekä taiteen ja historian tutkijan ja tuntijan että matkailualan ammattilaisen (ja hetkittäin myös hämmästyneen maahanmuuttajan) silmin.

Lue lisää

3.5.2018 | Leena Rossi

Amerikkalainen vapaa toimittaja ja kirjailija Sarah Knight on kirjoittanut parisataa-sivuisen elämäntapaoppaan Viis veisaamisen elämänmullistava taika, joka on käännetty 20 kielelle ja jota on myyty maailmalla satojatuhansia kappaleita. Nimestä päätellen kirja on sukua japanilaisen Marie Kondon KonMari – Siivouksen elämänmullistava taika -teokselle (2015), mutta se keskittyy mielen tyhjentämiseen turhasta sälästä. Se opettaa viis veisaamaan joutavista asioista, tekemisistä ja ihmisistä. Kirjoittaessaan Knight on viis veisannut myös Marie Kondon ja hänen kustantajansa mahdollisista mielipiteistä.

Lue lisää